7.1
Laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille
1 §. Valtion rahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan. Kansallisiksi taidelaitoksiksi luettaisiin ehdotetussa laissa Kansallisgalleria, Suomen kansallisooppera ja –baletti sekä Suomen Kansallisteatteri.
Ehdotetussa laissa säädettäisiin valtion lakisääteisestä rahoituksesta näiden kolmen kansallisen taidelaitoksen toimintaan. Rahoituksen myöntäisi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kyseessä olisi oma erillinen rahoitusmuotonsa, johon ei pääsääntöisesti sovellettaisi valtionavustuslakia. Valtionavustuslain säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin ehdotetun lain 12 §:n nojalla rahoituspäätöksiä koskevaan oikaisuvaatimus- ja muutoksenhakumenettelyyn.
2 §. Rahoituksen perusteena olevat tehtävät. Pykälässä määriteltäisiin ne kansallisten taidelaitosten tehtävät, jotka ovat ehdotetussa laissa tarkoitetun valtion rahoituksen perusteena. Kansallisgalleria poikkeaa kahdesta muusta kansallisesta taidelaitoksesta siten, että se on oikeudelliselta asemaltaan julkisoikeudellinen säätiö, jonka tarkoituksesta, tehtävästä ja asemasta säädetään Kansallisgalleriasta annetussa laissa. Kansallisgallerian rahoituksen perusteena olevia tehtäviä ei siten ole tarpeen erikseen määritellä ehdotetussa laissa, vaan niiden osalta voidaan viitata Kansallisgalleriasta annetussa laissa säädettyihin tehtäviin. Suomen kansallisoopperaa ja –balettia sen sijaan ylläpitää yksityinen säätiö ja Suomen Kansallisteatteria osakeyhtiö eikä niiden tehtävistä ole olemassa erityislainsäädäntöä. Tämän vuoksi Suomen kansallisoopperan ja –baletin ja Suomen Kansallisteatterin rahoituksen perustana olevat tehtävät on aiheellista määritellä ehdotetussa laissa.
Kansallisgalleriasta annetun lain 2 §:n mukaan Kansallisgallerian tehtävänä on ensinnäkin huolehtia Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta. Kansallisgallerian kokoelma muodostuu taideteoksista, arkistoaineistosta ja esineistä. Kokoelma on valtion omistuksessa olevaa kansallisomaisuutta, joka on talletettuna Kansallisgalleriaan. Lisäksi kokoelmaan voi kuulua siihen talletettuja valtion tai kolmannen osapuolen omistuksessa olevia taideteoksia, arkistoaineistoa ja esineitä.
Kansallisgallerian tehtävänä on toiseksi harjoittaa näyttelytoimintaan ja muuta taidemuseotoimintaa. Taidemuseotoiminta tulkitaan säännöksen perusteluiden (HE 72/2013 vp) mukaan laajasti. Sen voidaan katsoa pitävän sisällään muun muassa erilaisten näyttelyihin liittyvien tapahtumien järjestämisen sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan, erilaiset yhteistuotannot, taidekasvatuksen sekä kuvataiteen tutkimuksen ja eri kanavia hyödyntävän julkaisutoiminnan. Lisäksi taidemuseotoimintaan kuuluu kuvataidetta koskevan tiedon kokoaminen, säilyttäminen ja yleisön saataviin saattaminen. Tämä voi tapahtua myös digitaalisesti.
Kansallisgalleria tehtävänä on lisäksi osallistua taidemuseoalan asiantuntijana taidemuseoalan kehittämiseen ja huolehtia muista sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetussa laissa (115/1999) tarkoitetut tehtävät ovat muun muassa tällaisia tehtäviä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa Kansallisgallerialle tehtäviä.
Kansallisgalleria voi toteuttaa muitakin tarkoitustaan edistäviä tehtäviä kuitenkin siten, että Kansallisgallerian olisi aina huolehdittava laissa nimenomaisesti säädetyistä tehtävistä.
Suomen kansallisoopperaa ja –balettia ylläpitää yksityinen säätiö ja Suomen Kansallisteatteria osakeyhtiö. Tarkoituksena on, että valtio osallistuu edellä mainittujen yksityisoikeudellisten tahojen ylläpitämien taidelaitosten ylläpidosta ja toiminnasta syntyvien kulujen rahoitukseen. Suomen Kansallisteatterin osalta kiinteistökustannukset katsottaisiin mm. toiminta- ja henkilöstömenojen lisäksi valtion rahoituksen mukaisiksi ylläpitokustannuksiksi. Suomen kansallisooppera- ja baletti sijaitsee Senaatti –kiinteistöjen omistamassa tilassa ja kiinteistökustannuksia varten osoitetaan erillinen avustus.
Suomen kansallisoopperan ja –baletin tehtävänä on ooppera- ja balettitoiminnan ja Suomen Kansallisteatterin tehtävänä on teatteritoiminnan harjoittaminen. Tehtävänsä toteuttamiseksi ne mm. tuottavat ammattimaisia ooppera-, baletti- ja teatteriesityksiä ottaen huomioon erilaiset yleisöryhmät. Korkeasti koulutettujen taitelijoiden työskentely taidelaitoksessa kehittää taidealoja sekä niiden sisältöjä ja siten uudistaa suomalaista ooppera-, baletti- ja teatteritaidetta. Tämä tukee myös taiteellisesti korkeatasoisen, kansainväliselle huipputasolle tähtäävän toiminnan kehittymistä. Monipuolinen ohjelmisto vahvistaa taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta suhteessa taiteenalojen eri lajityyppeihin ja mm. kaupalliseen tarjontaan.
Suomen kansallisooppera on maan ainoa ammatillinen oopperatalo ja Suomen Kansallisbaletti ainoa ammatillinen balettiryhmä. Toiminnassaan se kiinnittää erityistä huomiota kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistämiseen. Suomen Kansallisteatterin tarkoituksena on mahdollistaa uuden kotimaisen ja sellaisen kokeilevan teatteritaiteen esittäminen, jossa tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti, kansainvälisten ja kotimaisten klassikoiden rinnalla. Molempien taidelaitosten tarjonnassa ja sisällöissä otetaan myös huomioon erilaiset kohderyhmät ja erilaisten vähemmistöryhmien oma kulttuuri ja ihmisten identiteettiin liittyvä moninaisuus.
Kansallisooppera ja –baletti sr ylläpitää myös balettioppilaitosta, joka järjestää tanssitaiteen alalla taiteen perusopetusta ja ammatillista koulutusta. Oppilaitos saa toimintaansa valtionosuutta taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmien kautta, eikä sen toiminta kuuluisi tässä laissa tarkoitetun rahoituksen piirissä oleviin tehtäviin.
Kansallisilla taidelaitoksilla on erityinen rooli taiteen edistämisessä yhteiskunnassa. Taide on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu sivistysvaltion ominaisuus. Taide ja kulttuuri ovat osa kansallista identiteettiä ja arvoja. Tarkoituksena on taiteen ja kulttuurin avulla edistää osaamista, osallisuutta, moniarvoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta. Taide ja luova ajattelu tukevat havaintoja, tietoa ja oppimista sekä lisäävät kykyä ymmärtää ilmiöitä ja monimuotoisuutta. Taide ja kulttuuri luovat sosiaalista, kulttuurista ja sivistyksellistä pääomaa.
Taiteella ja kulttuurilla on myönteisiä vaikutuksia kansalaisten sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin. Hyvä terveys ja elämänlaatu mahdollistavat yhteiskunnallisesti aktiivisen elämän osana yhteisöä. Kansalaisten yhteiskunnallinen aktiivisuus ja yhteisöllisyys lisäävät hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja vähentävät syrjäytymistä.
Taiteellinen huippuosaaminen on menestyvän yhteiskunnan olennainen osa. Taide- ja kulttuuri luovat edellytyksiä innovaatioille ja muodostavat pohjaa taloudelliselle kasvulle. Taide myös kehittää luovia aloja ja lisää alan työpaikkoja. Huippuosaaminen lisää suomalaisen taiteen saamaa kansainvälistä huomiota ja on edellytys viennin kasvulle.
Valtion rahoituksen perusteena olevien tehtävien toteuttamista yksityiskohtaisemmalla tasolla ohjattaisiin ja seurattaisiin 3 §:ssä tarkoitetussa tavoiteohjausmenettelyssä.
3 §. Tavoitteiden asettaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa toimialaansa tulos- ja tavoiteohjausmenettelyllä. Prosessi on ministeriölle tärkeä ja se kytkee yhteen hallitusohjelman tavoitteet, hallinnonalan strategiat, ministeriön omat tulostavoitteet ja virastojen ja kansallisten taidelaitoksen omat tavoitteet. Tarkoituksena on, että ministeriön ja taidelaitoksen välillä sovittaisiin nelivuotisella, eduskunta- ja hallituskauteen sidotulla toimintaa ja rahoitusta koskevalla sopimuksella toiminnalle asetettavista konkreettisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteista, niihin liittyvistä keskeisistä toimenpiteistä sekä mittareista toiminnan tuloksellisuuden seuraamista varten. Kansallinen taidelaitos toimittaisi tavoiteohjaustapaamiseen ministeriön ohjeistuksen mukaisesti ehdotuksensa tavoitteiksi ja mittareiksi sekä muut toimintaa kuvaavat asiakirjat. Sopimuksen ensimmäisen vuoden tavoitteet on tarkoitus sopia tarkemmalla tasolla kuin tulevien kolmen vuoden tavoitteet. Sopimusneuvottelut käytäisiin loppuvuodesta ja sopimuksen jäljellä olevien vuosien tavoitteita ja mittareita tarkistettaisiin. Sopimusneuvotteluiden yhteydessä sovittaisiin lisäksi alustavasti toiminnan toteuttamiseen liittyvästä määrärahatasosta neljäksi vuodeksi. Rahoitustaso määritettäisiin eduskuntaehdolla koko sopimuskaudeksi ja vahvistetaan vuosittain kunkin laitoksen osalta valtion talousarviossa olevan määrärahan mukaisesti. Sopimuksen allekirjoittavat ministeriön puolesta ylijohtaja ja esittelijä ja taidelaitoksen puolesta hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja.
Kansallinen taidelaitos toimittaa ministeriölle keväisin edellisen vuoden tilinpäätöksen, selvityksen määrärahan käytöstä sekä asetettujen tavoitteiden toteuman.
Tämän lain mukainen tulos- ja tavoiteohjausmenettely korvaisi aiemmin Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kansallisooppera ja –baletti sr:n välisen Suomen kansallisoopperan ja -baletin toimintaedellytysten turvaamiseksi solmitun viisivuotisen aiesopimuksen. Sen sijaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ja pääkaupunkiseudun kaupunkien välinen sopimusmenettely kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin jatkuisi ennallaan.
4 §. Rahoituksen määräytymisperusteet. Pykälässä säädettäisiin rahoituksen määrään ja myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi rahoituksen vuosittain valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Tarkoituksena on, että talousarvioon otettaisiin nykyiseen tapaan vuosittain määräraha erikseen kullekin kansalliselle taidelaitokselle. Määrärahan mitoituksessa lähtökohtana olisi laitosten harkinnanvaraisten valtionavustusmäärärahojen taso lain voimaantuloa edeltävänä vuonna.
Valtion rahoituksella turvataan kansallisille taidelaitoksille kohtuulliset taloudelliset edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Tarkoituksena on, että kansallisten taidelaitosten rahoituksen pitkäjänteisyys turvataan. Taidelaitosten saama ulkopuolinen rahoitus ei vähentäisi valtion rahoituksen määrää. Muutosvaiheessa kansallisten taidelaitosten keskinäiset rahoitussuhteet eivät muuttuisi.
Toimintarahoituksen lisäksi kansallisille taidelaitoksille voitaisiin myöntää edelleen valtionavustuksia. Merkittävimmät valtionavustukset olisivat Suomen kansallisoopperalle ja –baletille sekä Kansallisgallerialle myönnettävät tilakustannusavustukset, joilla laitokset maksavat Senaatille menevät vuokransa. Valtion omistamissa kiinteistöissä sijaitsee 14 kulttuurilaitosta. Ministeriö myöntää laitoksille niiden vuokran suuruisen avustuksen momentilta 29.80.53. Senaatti korottaa vuokria vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisella prosentilla. Indeksin määräytymiskuukausi on kaikkien valtion tiloissa sijaitsevien kulttuurilaitosten vuokrissa sama ja siten vuokrat muodostavat selkeän kokonaisuuden. Koska vuokrien indeksi olisi eri indeksi kuin toimintarahoituksen, ei ole tarkoituksenmukaista yhdistää tilakustannuksia toimintarahoitukseen.
Pykälän 2 momentin mukaan edellisenä vuonna kansallisille taidelaitoksille osoitettua talousarvion määrärahaa korotettaisiin kustannustason nousua vastaavasti. Tarkistusindeksi on yhdistelmä yleisestä elinkustannusindeksistä sekä ansiotasoindeksistä siten, että yleisen elinkustannusindeksin painotus olisi yksi kolmasosa ja ansiotasoindeksin kaksi kolmasosaa. Indeksitarkistus tehtäisiin ensimmäisen kerran vuodelle 2024.
Kustannustason tarkistuksella saatettaisiin kansalliset taidelaitokset samaan asemaan muun muassa valtionosuuden piirissä olevien museoiden, teattereiden ja orkestereiden, yliopistojen sekä yleisradion kanssa, joiden kaikkien toimintaedellytysten turvaamiseksi on säädetty kustannustason tarkistuksesta.
Pykälän 3 momentin mukaan kansallisille taidelaitoksille korvattaisiin muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus aiheutuneista kustannuksista. Korvaus tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella.
Momentin säännös ei koskisi niitä kansallisia taidelaitoksia, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia. Tällä hetkellä Suomen kansallisooppera ja –baletti sekä Suomen Kansallisteatteri ovat koko toiminnastaan arvonlisäverovelvollisia.
Pykälän 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voisi asettaa rahoituksen myöntöpäätöksen yhteydessä ehtoja ja rajoituksia rahoituksen käyttämiselle. Rajoitukset voisivat koskea esimerkiksi rahoituksen käyttöä elinkeinotoimintaan.
5 §. Rahoituksen käytön seuranta ja raportointi. Rahoitusta ei enää myönnettäisi valtionavustuslain nojalla, vaan kyse olisi lakisääteisestä valtionrahoituksesta kansallisille taidelaitoksille. Myöskään rahoituksen käytön seurannassa ja raportoinnissa ei siten enää noudatettaisi valtionavustuslain mukaisia menettelytapoja. Rahoituksen käytön seurannan mahdollistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kuitenkin saada vuosittain oikeat ja riittävät tiedot valtion rahoitusta saavien kansallisten taidelaitosten tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätösten kautta tapahtuvan raportoinnin ohella kansallisten taidelaitosten toimintatiedot esitetään siten, että toteutunutta kehitystä voidaan arvioida suhteessa kullekin laitokselle asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnan kehitystä seurataan vuosittain myös kansallisia taidelaitoksia kokonaisvaltaisesti tarkastelevilla tulosindikaattoreilla, joissa otetaan huomioon toiminnan tuloksellisuuden näkökulmia.
Tiedonvaihto toiminnasta ja taloudesta tapahtuu vuosittain. Kansalliset taidelaitokset toimittavat ministeriölle keväällä vuosittain edeltävää vuotta koskevat tilinpäätöstiedot, toimintaa koskevat tiedot sekä muut ministeriön erikseen määrittelemät tiedot. Näiden perusteella ministeriö antaa sopimuskauden aikana vuosittain syksyllä palautetta kunkin laitoksen toiminnasta. Palaute annetaan keväisin kirjallisesti tarvittaessa. Palautemenettelyllä ohjataan ja seurataan kansallisille taidelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumista sopimuskauden aikana.
6 §. Maksatus. Kuukausittain ennakkoon maksettavalla rahoituksella pyritään varmistamaan kansallisten taidelaitosten maksukykyisyys. Laitosten menot ajoittuvat yleensä kohtalaisen tasaisesti ympäri vuoden, joten rahoitus on perusteltua maksaa tasasuurina erinä.
7 §. Rahoituksen maksatuksen keskeytys. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön oikeudesta määrätä maksatus keskeytettäväksi. Keskeyttäminen on väliaikainen toimenpide, joka mahdollistaa asian tarkemman selvittämisen. Selvittämisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä päätös maksatuksen jatkamisesta tai rahoituksen lopettamisesta ja takaisinperinnästä.
Keskeyttämiseen voidaan ryhtyä, kun on perusteltua aihetta epäillä, että rahoituksen saaja ei enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa tai että toiminta olennaisesti poikkeaa siitä, mitä 2 §:ssä säädetään rahoituksen perusteena olevasta toiminnasta. Keskeyttämiseen voitaisiin ryhtyä myös silloin, kun ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.
8 §. Maksetun rahoituksen palauttaminen. Pykälässä säädettäisiin perusteettoman edun palauttamista koskevasta velvoitteesta. Pykälä edellyttää perusteetonta etua saaneen kansallisen taidelaitoksen ryhtyvän oma-aloitteisesti ja viipymättä toimenpiteisiin liikaa taikka ilmeisen perusteetta saadun etuuden palauttamiseksi.
9 §. Takaisinperintä. Pykälässä säädettäisiin rahoituksen pakollisesta takaisinperinnästä. Pykälässä säädetyissä tilanteissa opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei olisi takaisinperintään ryhtymisen suhteen harkintavaltaa, vaan opetus- ja kulttuuriministeriön olisi määrättävä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi ja jo maksettu rahoitus perittäväksi takaisin. Maksamisen lopettamisen ja takaisinperinnän perusteina olisivat kansallisen taidelaitoksen olennaisesti virheellinen tai vilpillinen menettely. Pykälässä säädettäisiin lisäksi niistä aikarajoista, joissa takaisinperintäpäätös voidaan tehdä.
10 §. Korko ja viivästyskorko. Koronmaksuvelvollisuus alkaisi palauttamis- tai takaisinperintätilanteissa siitä päivästä, jona rahoitus tai sen osa on maksettu kansalliselle taidelaitokselle. Korkoa olisi maksettava siihen päivään saakka, jona rahoitus maksetaan takaisin ja enintään rahoituksen takaisinmaksamiselle opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään eräpäivään. Pykälän mukaan kansallisen taidelaitoksen tulisi maksaa viivästyskorkoa silloin, kun laitos ei ole täyttänyt takaisinmaksuvelvollisuuttaan viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa määräajassa.
11 §. Kuittaus. Kuittaus tapahtuisi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Kuittaaminen olisi mahdollista tämän lain mukaisesta rahoituksesta. Muutoin kuittaukseen olisi sovellettava vastakkaisten ja erääntyneiden saatavien kuittaukseen yleisesti sovellettavaa lainsäädäntöä ja oikeusperiaatteita.
12 §. Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen. Muutoksenhakuun sovellettaisiin valtionavustuslain 34 §:ssä säädettyä muutoksenhakumenettelyä. Opetus- kulttuuriministeriön päätökseen tyytymättömän kansallisen taidelaitoksen tulisi hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
13 §. Täytäntöönpano. Opetus- kulttuuriministeriön päätös voitaisiin panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös voitaisiin panna täytäntöön myös verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetyssä järjestyksessä. Pykälän nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön päätös kelpaisi sellaisenaan ulosottoperusteeksi.
14 §. Voimaantulo. Pykälä sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen.