4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Taloudelliset vaikutukset
| KEHA-keskus | Oikeudellinen tuki | AVIt | Yhteensä |
Tietotekniikka ja järjestelmät | 3 290 000 | | | 3 290 000 |
Henkilöstökustannukset | 1 205 000 | 315 000 | 195 000 | 760 000 |
Yhteensä | 4 495 000 | 315 000 | 195 000 | 5 005 000 |
Työllisyyden kuntakokeilujen jatkaminen 31.12.2024 asti muodostaisi yhteensä 5 005 000 euron kustannukset valtiolle. Kustannukset jakautuvat KEHA-keskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen oikeudellisen tuen palvelut -yksikön sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kesken. KEHA-keskuksen 4 495 000 euron määrärahatarve muodostuu perustietotekniikan, järjestelmän käyttökustannusten ja henkilöstön aiheuttamista kustannuksista. Perustietotekniikan osuus näistä kuluista on noin 1 120 000 euroa, järjestelmien käyttökustannusten osuus noin 2 170 000 euroa ja henkilöstökulujen noin 1 205 000 euroa.
Perustietotekniikkakustannukset muodostuvat sekä nykyisten, noin tuhannen kuntakokeilukäyttäjän ja pohjoismaisen mallin käyttöönotosta tulevien uusien, noin 600 uuden kuntakokeilujen käyttäjän työasema-, lisenssi- ja käyttötuen vuosittaisista kustannuksista. Järjestelmäkulut muodostuvan työvoimapalvelujen asiakastietojärjestelmän ja sen liitännäisten mahdollistavan virtualisointiratkaisun käyttökuluista kuntakokeilujen käyttäjille. Henkilöstökulujen osuus kohdistuu kuntakokeilujen käyttäjien käyttövaltuuksien hallintaan, tietosuojatehtäviin ja järjestelmätukeen.
Kokeilujen oikeudellinen tuki on keskitetty Uudenmaan ELY-keskuksen oikeudellisen tuen palvelut -yksikköön, joka hoitaa valtakunnallisesti lakisääteisiin tehtäviin liittyvän oikeudellisen tuen kokeilukunnille. Kokeilujen oikeudellisen tuen varmistaminen kokeilujen loppuun asti aiheuttaa vuodelle 2023 105 000 euron ja vuodelle 2024 210 000 euron lisämenot.
Lisäksi esitys aiheuttaisi vuodelle 2023 65 000 euron ja vuodelle 2024 130 000 euron lisämenon momentille 28.40.01 (aluehallintovirastojen toimintamenot), jolta katetaan kokeilujen laillisuusvalvonta. Valvonnalla pyritään varmistamaan asiakkaille erityisesti yhdenvertainen toimeentulon turva ja palvelujen saatavuus, yksityiselämän suoja sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen.
Hallituksen esityksessä nykyisin voimassaolevaksi kuntakokeilulaiksi (HE 87/2020, s. 23) on arvioitu kuntakokeilusta kunnille koituvia kustannuksia seuraavasti: ”Esitys ei lähtökohtaisesti lisäisi kokeilualueen kuntien työllisyyden hoidon menoja. Kokeilualueeksi hakeutuneilta kunnilta edellytetään omarahoitusta, joka on 15 % kunnan vuonna 2018 maksamasta työmarkkinatukiosuudesta per vuosi. Esityksen mukaisten kokeilualueiden nykyisten työllisyyden hoidon panostusten katsotaan sellaisenaan täyttävän omarahoitusta koskevan edellytyksen.”
Kuntakokeilulain jatkaminen ei lisäisi kuntien kustannuksia verrattuna nykyiseen. Tämän mukaisesti kunnilta edellytettäisiin jatkossakin edellä kuvattua 15 %:n omarahoitusosuutta.
Työ- ja elinkeinoministeriö pyrki yhteistyössä Kuntaliiton kanssa selvittämään kokeilualueiden kunnille lähetetyllä kyselyllä kunnille kuntakokeilulain esitetystä voimassaolon jatkamisesta aiheutuvia kustannuksia, mutta vastaajien määrä jäi niin vähäiseksi, että kattavaa arviota kunnille keskimäärin aiheutuvista kustannuksista ei voitu tämän kyselyn perusteella tehdä. Osa vastaajakunnista ei osannut myöskään arvioida tarkasti kokeiluun kohdennettuja resursseja. Kyselyn vastauksien perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että kokeilukunnat ovat resursoineet hyvin eri tavoin kokeiluja. Osa kunnista on uudelleen kohdentanut kunnan työllisyyden edistämiseen käyttämiä määrärahoja, kun taas osa kunnista on selkeästi lisännyt näitä määrärahoja kuntakokeilujen vuoksi. Kunnat, jotka ovat kokeilujen alkuvaiheessa lisänneet työllisyyden edistämiseen käytettyjä määrärahoja kokeilun vuoksi, voidaan olettaa jatkavan lisäresursointia myös kokeilujen päättymiseen saakka. Mikäli kokeilukunta edistää tehokkaasti työllisyyttä, näkyy se kunnan taloudessa positiivisesti mm. työmarkkinatuen maksuosuuksien pienentyessä. Kokeilujen edetessä myös sellaiset kunnat, jotka eivät ole lisäresursoineet työllisyyden hoitoa, voivat panostaa enemmän kokeilujen toimeenpanoon, mikäli havaitsevat kokeilusta johtuvaa positiivista vaikutusta kunnan kokonaistalouteen.
Kokeilukunnat myöntävät valtion lukuun palkkatukea, starttirahaa, matka- ja yöpymiskustannusten korvauksia sekä harkinnanvaraista kulukorvausta. Edellä mainittuja tukia ja korvauksia rahoitetaan valtion talousarvion momentilta 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2v). Samalta määrärahamomentilta rahoitetaan myös muita julkisia työvoima- ja yrityspalveluita, joita hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kokeilujen aikana palveluiden hankinnoista vastaavat ELY-keskukset, mutta kokeilukunnat voivat ohjata asiakkaitaan ELY-keskuksen hankkimiin palveluihin.
Momentin 32.30.51 määrärahat jaetaan 15 ELY-keskukselle ja ELY-keskukset laativat määrärahalle käyttösuunnitelman, jossa määräraha kohdennetaan eri palveluihin hankintaprosesseja ja tukipäätöksiä varten. Käyttösuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan vuoden aikana, koska määrärahaa ei ole tiukasti korvamerkitty tiettyihin palveluihin, vaan asiakkaiden palvelutarpeet ohjaavat määrärahan käyttöä. Käyttösuunnitelman pohjalta määrärahaa allokoidaan ELY-keskusalueen sisällä ELY-keskukselle itselleen palveluhankintoja varten, TE-toimistolle toimiston vastuulla olevien asiakkaiden tuki- ja korvauspäätöksiä varten sekä kokeilualueelle tai kokeilualueille näiden vastuulla olevien tuki- ja korvauspäätösten tekemistä varten. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa kuukausittain ELY-keskusten ja kokeilualueiden sekä koko maan tasolla määrärahan sidontaa ja maksatusta. Sidonnalla tarkoitetaan rahan varaamista tuleviin maksuihin. Sidonta syntyy, kun viranomainen on tehnyt sitovan hankinta-, tuki- tai korvauspäätöksen, jonka perusteella syntyy maksuvastuu, mikäli palvelu toteutuu päätöksen mukaisella tavalla.
Kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021. Lokakuun 2021 loppuun mennessä kokeilukunnat olivat sitoneet yhteensä momentin 32.30.51 määrärahaa noin 26,5 miljoonaa euroa. ELY-keskukset olivat osoittaneet käyttösuunnitelmissa kokeilukunnille sidottavaksi yhteensä noin 43,3 miljoonaa euroa. Lisäksi palkkatuettua työtä ja starttirahaa rahoitetaan osittain työttömyysetuusmäärärahoilla. Työttömyysetuusmäärärahoja kokeilukunnat olivat sitoneet lokakuun 2021 loppuun mennessä noin 25,2 miljoonaa euroa. Esityksellä ei ehdoteta muutettavaksi edellä kuvattua mallia, jossa kunnille varattaisiin määrärahaa niiden vastuulla olevien tuki- ja korvauspäätösten tekemiseen. Tähän mennessä kokeiluissa tehdyistä sidonnoista voidaan suuntaa antavasti arvioida, minkä verran määrärahaa kokeilut tulisivat jatkossakin käyttämään. Asiakkaiden palvelutarve ja asiakasmäärät ohjaavat palveluihin ohjaamista ja rahan käyttöä, minkä lisäksi vuosittain talousarviossa palveluihin budjetoidut määrärahat vaihtelevat, joten kunnille kohdentuva rahoitus voi vaihdella kokeilun aikana.
Esityksen mukaan myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 1 §:n 3 momentin voimassaoloa jatkettaisiin 30.6.2025 asti. Edellä mainittu säännös koskee harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämistä ja säännöksellä on mahdollistettu kulukorvauksen myöntäminen kunnan tai TE-toimiston tarjoamaan työllistymistä tukevaan palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa tietyin rajauksin. Säännös koskee muita kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettuja työllistymistä edistäviä palveluita, jotka ovat työllistymistä tukevia.
Edellä tarkoitettu muutos harkinnanvaraisen kulukorvauksen piirissä olevista palveluista on ollut voimassa kuntakokeilujen alusta alkaen. Määräaikaisen poikkeuksen kustannusten arvioinnin pohjaksi ei ole käytettävissä tarkkaa tilastotietoa, koska laajennuksen piirissä olevista palveluista ei kerätä tietoa, kuinka monelle henkilölle ja kuinka pitkäkestoisesti korvausten piirissä olevia palveluita asiakkaille tarjotaan. Lokakuun lopussa 2021 KEHA-keskus oli maksanut koko maassa korvauksia noin 468 000 euroa ja vuonna 2020 vastaavaan aikaan noin 559 000 euroa. Kokeilualueiden osuus edellä mainituista korvauksista on ollut noin 95 500 euroa. Edellä mainituissa luvuissa on mukana myös matka- ja yöpymiskustannusten korvauksia ja työolosuhteiden järjestelytukea. Ainakaan kokeilun alkuvaiheessa väliaikainen muutos harkinnanvaraisen kulukorvauksen osalta ei ole siis johtanut korvausten määrän kasvuun. Kokeilujen käynnistymiseen on voinut liittyä viivettä, minkä lisäksi itse kulukorvaukseen liittyy viivettä, koska korvauksia haetaan vasta jälkikäteen palvelun toteuduttua. Palvelua edeltää asiakkaan ohjaus palveluun ja palvelun hankintaprosessi. Näin ollen lokakuun loppuun mennessä maaliskuussa alkaneen kokeilun ja voimaantulleen poikkeuksen vaikutukset eivät ole välttämättä ehtineet tulla näkyväksi kokeilujen seurannassa.
Työ- ja elinkeinotoimistojen vuosina 20192020 järjestettyjen niin sanottujen kumppanuuspilottien asiakasmäärien sekä keskimääräisten valmennuspalveluiden keston perusteella laskien harkinnanvaraisten kulukorvausten määrä voisi kasvaa mittaluokaltaan muutamiin miljooniin euroihin vuodessa. Arvioon liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Erityisesti tilanteessa, jossa kuntien tarjoamat palvelut olisivat pitkäkestoisia, voivat kustannukset kasvaa huomattavasti. Kustannusten kasvua rajoittaa jossain määrin se, että palveluiden volyymin tai keston kasvaessa, myös palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kasvavat. Lisäksi volyymin kasvua rajoittanee se, että kunnan itse rahoittamat palvelut eivät ole työttömyysturvalaissa tarkoitettuja työllistymistä edistäviä palveluja, eivätkä ne näin ollen vapauta kuntaa työmarkkinatuen rahoitusvastuusta. Kuntien omia palveluita ei myöskään merkitä TE-toimistojen asiakastietojärjestelmään. Palveluiden rahoitusvastuusta vapautuminen ja tiedolla johtamisessa käytettävät seurantamittarit voivat ohjata kuntia ohjaamaan enemmän asiakkaita työttömyysturvalain mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin kuin kuntien itse rahoittamiin palveluihin.
Kuntakokeilussa valtion rahoittamia palveluita on siirretty kuntien vastuulle. Kokeilun ajan rahoitus säilyy kuitenkin valtiolla siten, että kuntiin on siirretty valtion rahoittamaa henkilöstöä ja valtion työllisyysmäärärahoja on kohdennettu osin kuntien käyttöön. Kuntien itse rahoittama osuus on kunnille vapaaehtoista. Kokeiluun hakeutumisen yhteydessä on edellytetty kunnilta rahoitusta, joka vastaa 15 prosenttia kyseisen kunnan rahoitusvastuusta työttömyysetuuksista. Kaikkien kokeiluun osallistuvien kuntien on katsottu täyttävän ehdon kokeilun käynnistyessä, mutta omarahoitusperiaatteesta ei ole säädetty kokeilulaissa, eikä sen täyttymistä seurata kokeilun aikana. Lähtökohtaisesti kokeilu ei muuta kuntien ja valtion työllisyyden hoitoon käyttämien resurssien määrää. Kunnilla on mahdollisuus itse päättää valtion rahoittamia resursseja täydentävistä resursseista. Kokeilu voi lisätä kuntien työllisyydenhoitoon kohdentamien resurssien määrää, jos kunnat katsovat, että sillä saavutetaan kustannustehokkaita tuloksia. On myös mahdollista, että kunnat katsovat järkeväksi vähentää työllisyyden hoitoon kohdennettuja resursseja.
Kokeilun jatkamiseen liittyvät lisäkustannukset kohdentuvat kokeilun hallinnointiin. Kuntia valvovien aluehallintovirastojen määrärahoja ehdotetaan kasvatettavaksi määräaikaisesti kokeilun johdosta ja KEHA-keskukselle osoitettaisiin rahoitusta kokeilusta aiheutuvien tietojärjestelmäkustannusten kattamiseksi. Varsinaisia kokeiluun siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia ei olisi, koska kokeilut ovat jo käynnistyneet, eikä kokeilun piiriin tulisi uusia kuntia tai kohderyhmiä. Mikäli kokeilua ei jatkettaisi, voisi asiakkaiden siirtymisestä takaisin TE-toimistojen vastuulle syntyä ylimääräisiä kustannuksia, etenkin tilanteessa, jossa kunnat olisivat lisänneet panoksia työllisyyden hoitoon kokeilun aikana.
Kokeilulain 6 § 2 momentin mukaan, jos kokeilualueen kunnan asiakkaan työnhaku on päättynyt ja henkilö kokeilun kestäessä käynnistää työnhakunsa uudelleen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 1 §:n mukaisesti, asiakkuus jatkuu kokeilualueen kunnassa, vaikka tämän lain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyisi. Näin ollen kokeilun pitkittyessä kokeilukuntien vastuulle kuuluvien asiakkaiden osuus työttömistä työnhakijoista kasvaa vähitellen. Näin ollen myös kuntien asiakasmäärät kasvavat vähitellen, ellei kokeilun aikana työttömien kokonaismäärä vähene huomattavasti tai työttömyyden rakenne muutu sillä tavoin, että kunnista työllistyneet asiakkaat eivät palaa työttömyyteen ja uudet asiakkaat ovat suurilta osin TE-toimiston vastuulle kuuluvia. Asiakasmäärien kasvu lisää tarvetta työnhakukeskusteluille ja haastatteluille sekä palveluun ohjaukselle. Palveluiden rahoituksen jakautumista kokeilukuntien ja TE-toimistojen välillä pystytään edellä kuvatusti joustavasti muuttamaan tarpeen mukaan. Lisääntyvä asiakasmäärä lisää henkilöstökustannuksia, mikäli asiakasmäärän kasvuun reagoidaan lisärekrytoinneilla tai henkilöstöresurssien säilyessä samana, kasvattaa asiakkaiden määrää suhteessa yhteen asiakaspalvelijaan, mikä voi vaikuttaa palveluihin ohjaamisen laatuun ja nopeuteen.
4.2.2
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Työ- ja elinkeinotoimistoista kokeilukuntiin siirtynyt henkilöstö jatkaa työskentelyä kokeilukunnissa ilman edestakaista siirtelyä. Työllisyyden kuntakokeilujen jatkamisen johdosta kokeiluun siirtyneiden TE-toimiston virkamiesten kanssa käydään yhteistoimintamenettelyt. YT-neuvottelut käydään syksyn 2022 aikana. Myös kokeilualueiden kunnissa tullaan käymään YT-neuvottelut työvoimapalvelutehtäviä hoitavien kunnan viranhaltijoiden ja muiden kunnan työntekijöiden kanssa.
Harkinnanvaraisten kulukorvauspäätösten määrän kasvaessa hallinnollinen työmäärä työhakemuksia käsittelevissä työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa sekä korvausten maksamista hoitavassa KEHA-keskuksessa lisääntyisi. Hallinnollisen työn lisäys riippuu päätösmäärästä, josta ei pystytä antamaan etukäteen tarkkaa arviota edellä kuvatusti. Hallinnollinen työ jakautuu 15 työ- ja elinkeinotoimiston ja kokeilussa mukana olevien 118 kunnan kesken. Mikäli harkinnanvaraisten kulukorvausten määrä kasvaisi edellä mainittujen kumppanuuspilottien asiakasmäärän pohjalta tehdyn arvion verran, valtakunnallisesti työmäärän arvioidaan kasvavan enintään 10 henkilötyövuodella, joten yksittäisen työ- ja elin- keinotoimiston tai kokeilukunnan työmäärän lisäys arvioidaan melko vähäiseksi. KEHA-keskuksessa harkinnanvaraisten kulukorvausten käsittely tapahtuu nykyisin manuaalisesti, mistä syystä se vie yhtä päätöstä kohden huomattavasti aikaa. Jos kulukorvauksen laajennuksen piirissä olevia henkilöitä olisi suurin piirtein yhtä paljon kuin työ- ja elinkeinotoimistoissa vuosina 2019-2020 käynnissä olleissa kumppanuuspiloteissa, arvioidaan KEHA-keskuksen hallinnollisen työn lisääntyvän noin neljällä henkilötyövuodella.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien roolia henkilötietojen käsittelyssä arvioitiin osana TE-digin lainsäädäntövalmistelua keväällä 2021. Tällöin tunnistettiin, että kokeilukuntien roolin määrittely kokeilulaissa henkilötietojen käsittelijäksi ei vastaa sitä, mitä tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelijästä ja mikä kuntien tosiasiallinen rooli tietojen käytättäjinä ja tuottajina on kokeilulain nojalla.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat vastaavat kokeilussa merkittävästä osasta TE-toimistojen tehtäviä kokeilulaissa määriteltyjen asiakasryhmien osalta. Kokeilukunnat on kuitenkin kokeilulaissa määritelty henkilötietojen käsittelijöiksi. Kokeilukuntien roolin määrittely kokeilulaissa henkilötietojen käsittelijäksi ei vastaa sitä, mitä tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelijästä ja mikä kuntien tosiasiallinen rooli tietojen käytättäjinä ja tuottajina on kokeilulain nojalla.
Havaittu puute on tarkoitus korjata osana hallituksen esityksessä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi, mikä annettiin eduskunnalle marraskuussa 2021. Esityksessä ehdotetaan, että työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat nimettäisiin rekisterinpitäjiksi omia asiakkaitaan koskevien tietojen osalta, jotta vastuiden määrittely vastaisi niiden tosiasiallista roolia tietojen käytättäjinä ja tuottajina lakisääteisissä tehtävissään.
Kuntien henkilötietojen käsittelyyn liittyvän roolin määrittely rekisterinpitäjäksi kokeilulaissa ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014, ns. TYP-laki) selkeyttäisi vastuunjakoa KEHA-keskuksen kanssa.
Kokeilukuntien määrittely rekisterinpitäjäksi ei muuttaisi sitä, että työnhakijan henkilötietojen käsittelyn peruste on kokeilulaissa kunnalle säädetyt tehtävät, eivätkä kunnat saisi käsitellä tietoja muihin tarkoituksiin ilman laissa säädettyä tehtävää ja tiedonsaantioikeutta. Myös valtion tarjoaman asiakastietojärjestelmän käyttövelvoite säilyisi edelleen.
Valmisteilla olleen hallituksen esityksen osalta lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnoksessa tulisi huomioida yhteisvaikutukset kuntiin työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamisesta (nk. pohjoismainen malli).
Edellä sanotun osalta työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että työnhakijan palveluprosessia koskevat muutokset koskevat myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevia kuntia. Kuntakokeilujen alkaessa maaliskuussa 2021 kuntien asiakkaiksi siirrettiin työ- ja elinkeinotoimistoista noin 228 000 työnhakijaa. Tämä vastaa noin 34 % kaikista työnhakijoista ja yhteensä 50 % kaikista työttömistä ja lomautetuista työnhakijoista. Näin suuren työnhakijajoukon jäämistä uudistuksen ulkopuolelle ei ole pidetty mahdollisena, erityisesti kun otetaan huomioon, että muutosten merkittävimmät työllisyysvaikutukset liittyvät erityisesti työnhakijan palveluprosessiin.
Pohjoismaista mallia koskevat muutokset kohdistuvat olemassa oleviin rakenteisiin ja olemassa olevaan lainsäädäntöön. Mahdolliset eri muutosten yhteensovittamistarpeet tulee ottaa huomioon sitä mukaa, kun eri muutosten valmistelu etenee. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo kuitenkin, etteivät Pohjoismaista mallia koskevat muutokset ole ristiriidassa mahdollisten myöhempien muutosten kanssa.
Osana työllisyyden kuntakokeilujen valmistelua syksyllä 2020 toteutettiin riskiarvio kokeilujen valmisteluun, käynnistymiseen ja toimeenpanoon liittyen. Tarkastelu oli tuolloin valtakunnallinen, mutta työ- ja elinkeinoministeriö kannusti kokeilualueita jatkamaan riskityötä operatiivisessa toiminnassa ja ottaen vahvemmin paikallisen näkökulman. Lisäksi kokeiluja kannustettiin jatkamaan riskihallintatyötä kokeilujen loppuun saakka.
Työllisyyden kuntakokeilujen jatkaminen on kytköksissä vahvasti TE-palveluiden pysyvään siirtoon kuntiin. Syksyn 2020 riskien tarkastelussa ei tätä puolta luonnollisesti huomioitu, koska hallitus päätti TE-palveluiden pysyvästä siirrosta kuntiin keväällä 2021. Riskien tarkastelun näkökulmasta on olennaista huomioida odottamattomat viivästykset, jotka ovat mahdollisia suuressa hallinnollisessa uudistuksessa. Mikäli TE-palveluiden pysyvä siirto kuntiin viivästyisi vuoden 2024 lopulta, tulee kokeilujen edelleen jatkaminen tarkasteltavaksi. Erityisesti silloin, jos siirto myöhästyy muutamalla kuukaudella, olisi kokeilujen edelleen jatkaminen hyvin perusteltua, sillä kokeilujen päättäminen ja asiakkaiden sekä henkilöstön siirtäminen takaisin TE-toimistoihin ei olisi tarkoituksenmukaista. Hallinnollinen muutos aiheuttaa väistämättä palvelukyvyn hetkellisen alenemisen, koska TE-asiantuntijat siirtyisivät takaisin TE-toimistoihin ja töiden organisointi tulisi tehdä uudelleen. Tämän kaltainen tilanne voisi aiheuttaa sekaannusta asiakasprosessien järjestämisessä, joka johtaisi esimerkiksi siihen, että asiakkaita ei voitaisi ohjata oikea-aikaisesti palveluihin.
Mikäli pysyvä TE-palveluiden siirto ei tapahtuisi ollenkaan, kokeilujen jatkamisella vuoden 2024 loppuun saakka ei olisi merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden saamaan palveluun. Tällöin suurin riski voisi olla se, ettei kokeilukunnat näe järkeväksi resursoida tai kehittää toimintaa samoissa määrin kuin siinä tapauksessa, jossa TE-palvelut siirtyisivät pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle. Tässä tapauksessa TE-toimistoista siirtynyt henkilöstö jatkaisi kokeilujen loppuun saakka työskentelyä kokeilukunnissa ja asiakkaita pystyttäisiin palvelemaan.
4.2.3
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Voimassa oleva kuntakokeilu on kaikkiin suomalaisiin kokeilulakeihin nähden poikkeuksellisen laaja. Kokeilun piiriin kuuluu ensi vaiheessa 71 % työ- ja elinkeinotoimistojen työttömistä työnhakijoista, työllistetyistä ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevista, alle 30-vuotiaista ja vieraskielisistä. Ehdotetulla kokeilun jatkamisella turvataan palvelumallien ja palveluiden kehittämistä vuoteen 2024 saakka, jolloin järjestämisvastuu varsinaisesti siirtyy TE-palveluista valtiolta kuntiin.
Kuntakokeilujen jatkamisen vaikutukset olisivat laajoja. Kokeilun piiriin kuului 2021 vuoden lokakuussa 229 060 työnhakija-asiakasta, joista työttömiä ja lomautettuja oli 138 070 (60% kaikista kuntakokeilujen asiakkaista). Suurin kuntakokeilu oli lokakuussa 2021 Helsingin kuntakokeilu 46 166 asiakkaalla ja pienin Ylivieskan seudun kuntakokeilu 1 381 asiakkaalla.
Kokeilu | Työnhakijoita laskentapäivänä | Työttömät ja lomautetut | Pitkäaikaistyöttömät | Miehet | Naiset | Vieraskieliset |
HELSINGIN KUNTAKOKEILU | 46116 | 30427 | 16363 | 24632 | 21484 | 19969 |
PIRKANMAAN KUNTAKOKEILU | 28183 | 14803 | 5459 | 15158 | 13025 | 4974 |
VANTAA-KERAVA KUNTAKOKEILU | 22426 | 14549 | 6188 | 11642 | 10784 | 11549 |
ESPOON KUNTAKOKEILU | 17762 | 10862 | 5192 | 8862 | 8900 | 9669 |
TURUN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 16492 | 9889 | 3924 | 8924 | 7568 | 5747 |
OULUN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 15057 | 9124 | 4054 | 8203 | 6854 | 2158 |
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 12967 | 7601 | 3605 | 7271 | 5696 | 2151 |
LAHDEN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 11341 | 7259 | 3833 | 6296 | 5045 | 2562 |
KUOPION SEUDUN KUNTAKOKEILU | 9112 | 5732 | 2865 | 5212 | 3900 | 1339 |
JOENSUUN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 8010 | 4456 | 1942 | 4456 | 3554 | 1207 |
PORIN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 5485 | 2985 | 1035 | 3070 | 2415 | 743 |
ROVANIEMEN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 4782 | 2856 | 1150 | 2741 | 2041 | 742 |
HÄMEENLINNAN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 4678 | 2832 | 1328 | 2631 | 2047 | 947 |
MIKKELIN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 3625 | 2124 | 781 | 2052 | 1573 | 551 |
SEINÄJOKI-ILMAJOKI KUNTAKOKEILU | 3232 | 1632 | 514 | 1846 | 1386 | 405 |
KAINUUN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 3124 | 1506 | 363 | 1806 | 1318 | 531 |
KOKKOLAN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 2904 | 1575 | 584 | 1555 | 1349 | 357 |
SALON SEUDUN KUNTAKOKEILU | 2668 | 1380 | 534 | 1406 | 1262 | 629 |
PORVOON KUNTAKOKEILU | 2598 | 1785 | 953 | 1374 | 1224 | 714 |
JÄMSA-KEURUU-SAARIJÄRVI KUNTAKOKEILU | 1927 | 938 | 349 | 1068 | 859 | 172 |
SAVONLINNAN KUNTAKOKEILU | 1826 | 1008 | 350 | 1021 | 805 | 321 |
RAASEPORI-HANKO KUNTAKOKEILU | 1766 | 1150 | 612 | 1005 | 761 | 372 |
RAAHEN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 1598 | 835 | 296 | 795 | 803 | 179 |
YLIVIESKAN SEUDUN KUNTAKOKEILU | 1381 | 762 | 285 | 744 | 637 | 117 |
Kuntakokeilujen asiakasmäärät
Lähde: Työ- ja Elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto. Lokakuu 2021.
Ehdotetun lain nojalla kokeilualueiden järjestettävät työttömille tarjottavat palvelut säilyisivät kokeiluissa samanlaisina. Kokeilualueiden järjestämisvastuun jatkamisen arvioidaan edistävän työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä työvoiman saatavuuteen liittyvien uusien ratkaisujen kehittämistä. Kokeilualueilla olisi yleisen toimialansa puitteissa ja monitoimialaisena viranomaisena mahdollisuus kehittää ja innovoida asiakkaan palvelujen kokonaisuutta edelleen. Kokeilukuntien arvioidaan kehittävän asiakaspalvelumallejaan suhteessa muihin toimijoihin ja erityisesti hyvinvointialueisiin liittyvän rajapinnan kehittämiseen.
Kunnat voivat edelleen kehittää nuorten, maahanmuuttajien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden yksilöllistä ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Pitkään työttömänä olleiden tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden palvelupolut saattavat viedä useita vuosia, jonka vuoksi kokeilujen jatkamisella on vaikutusta palveluprosessien jatkuvuuteen. Yritysten näkökulmasta kuntien palveluekosysteemin kehittäminen yhdessä työllisyydenhoidon kanssa voi jatkua. Tällä on merkitystä työvoiman saatavuuteen ja lisäksi kuntien oman työvoimatarpeen tyydyttämiseen.
Laajan kokeilun hallittu purkaminen kokeiluajan loputtua vaatii huolellista valmistelua ja resursseja. Henkilöasiakkuuden siirtyminen takaisin TE-toimistojen hoidettavaksi tarkoittaisi usean työnhakija-asiakkaan palveluprosessin näkökulmasta muutoksia. TE-toimistojen uudelleen organisoituminen käytännössä merkitsisi usealle asiakkaalle oman vastuuvirkailijan/omavalmentajan vaihtumista ja palveluprosessin osalta viiveitä. Asiakkuudenhallintajärjestelmän hallinnolliseen asiakkuuksien siirtoihin tulisi varata usea viikko, jonka aikana työnhakija-asiakkaat siirretään TE-toimistojen hoidettavaksi. Kuntakokeilujen alussa tehtyjen suunnitelmien määrä laski merkittävästi usean kuukauden ajalla johtuen erityisesti uuden organisaation tarpeesta jakaa asiakkaat, sopia työnjaosta- ja tavoista sekä perehdyttää henkilöstö uusiin tehtäviin. Esityksellä on myönteisiä vaikutuksia hallinnollisen työn ja muutospaineiden vähentymisen näkökulmasta. Hallinnollisesti vaadittavan työn vähentyminen edesauttaa asiakkaiden palveluprosessin jatkuvuutta ja tehokkuutta sekä edesauttaa henkilöstön jaksamista. Yhdenvertaisen palvelun ja erityisesti pitkien palveluprosessien osalta kokeilujen jatkamisen arvioidaan parantavan työnhakija-asiakkaiden asemaa.
Resurssi- ja tilakysymykset
Tila- ja resurssikustannusten osalta arviointiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Tilakysymysten osalta merkittävin vaikutus on pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla, joka lisää kuntakokeilujen sekä TE-toimistojen tilatarpeita merkittävästi. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin palveluprosessi keskittyy asiakkaiden henkilökohtaiseen palveluun ja laki edellyttää työnhaun alkaessa järjestettävää paikan päällä tapahtuvaa työnhakukeskustelua.
Tilatarpeiden arvioidaan kasvavan kuntakokeilun osalta etenkin suurissa kaupungeissa, joissa TE-toimistojen ja kuntakokeilujen tilojen yhteiskäyttö on ennen ollut mahdollista. Pienien kuntien ja kokeilualueiden osalta paine tilojen hankkimiseen on pienempi. Arvio 2022 vuoden tilatarpeesta kaikkien asiakastapaamisten järjestämiseksi huomioiden kausivaihtelut on 8001000 huonetta, joista puolet on kunta-kokeilujen olisi kuntakokeilujen tiloja. Kasvokkainen järjestettävä palvelu edellyttää laajempaa siirtymistä työpaikoille myös tilakysymyksien osalta koska pohjoismaisen työvoimapalvelumallin myötä lisääntyvä kasvokkainen palvelu vaatii entistä enemmän taustatiloja.
Vaikutukset työttömiin
Kuntakokeilujen asiakkaiksi on siirretty merkittävä määrä työttömiä. Asiakkaista suurin osa on ollut pidempään työttömänä tai heidän kiinnittymisensä työmarkkinoihin on muista syistä ollut vähäistä. Osa asiakkaista tarvitsee TE-palvelujen rinnalle tai lisäksi myös muita palveluja.
Sen lisäksi, että kokeiluun valitut kunnat vastaavat TE-palvelujen järjestämisestä kokeilun asiakkaille, kokeiluun valitut kunnat ovat tuoneet TE-palvelujen rinnalle erilaisia palvelumalleja ja työkäytäntöjä. Monessa kokeilussa asiakastyössä korostuu henkilökohtainen ohjaus ja rinnalla kulkeminen. Monipuolisilla palveluilla ja palveluja yhdistämällä voidaan tarjota kokeilun asiakkaille yksilöllisesti räätälöityä tukea, millä aikaisempien pitkäaikaistyöttömien työllistymistä koskevien selvitysten mukaan voidaan vaikuttavasti edistää työllistymistä.
Kaikki kuntakokeilun asiakkaat eivät työllisty nopeasti tehostuneen työnvälityksen ja henkilökohtaisen ohjauksen myötä, vaan asiakkaan työllistymisprosessi voi olla pitkäkestoinen. Asiakasnäkökulmasta olisi tärkeää, että kokeilun kesto on riittävä, jotta käynnistyneille prosesseille jää riittävästi aikaa edetä. Asiakkuuksien siirtäminen ja virkailijoiden mahdollinen vaihtuminen lyhyellä aikavälillä ei tue niiden asiakkaiden työllistymistä, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.
Keväällä 2022 voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli tuo kaikille työttömille asuinkunnasta riippumatta nykyistä tiheämmin toteutuvat tapaamiset ja työnhakuhaastattelut TE-palveluista vastaavan virkailijan kanssa. Jos kuntakokeilualue on jo osana kokeilua toteuttanut asiakastapaamisia voimassa olevaa lainsäädäntöä tiheämmin, työvoimapalvelumalli ei todennäköisesti tuo merkittävää muutosta asiakasprosessiin. Työvoimapalvelumallin mukainen asiakasprosessi kuitenkin lähtökohtaisesti tukee asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua myös kuntakokeilualueilla.
4.2.4
Kokeilujen seuranta
Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa työllisyyden kuntakokeilujen edistymistä lukuisilla tavoilla ja tietoa halutaan tarjota myös avoimesti kansalaisten, median ja päättäjien käyttöön.
Julkista seurantaa varten työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus ovat rakentaneet erillisen tietoportaalin, jonka kautta yksittäisten kokeilukuntien tai -alueiden kehitystä voi tarkastella ennalta valittujen työllisyysmittarien valossa. Portaalin tiedot perustuvat TEM:n viralliseen tilastojärjestelmään (TEM Työnvälitystilasto) ja TE-palveluiden yhteiseen URA-asiakastietojärjestelmään.
Tietoportaali sisältää neljä laajempaa sovelluskokonaisuutta, joiden avulla on mahdollista seurata muun muassa kokeilujen ja TE-toimistojen vastuulla olevien työnhakijamäärien, palveluiden käytön ja virtaamatietojen sekä työttömyysasteen kehitystä kokeilukunnissa tai -alueilla.
Työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksia tullaan arvioimaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VN TEAS) hankkeen avulla. Tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa kokeilujen alueellisiin erityispiirteisiin ja alueellisten yhteistyörakenteiden syntyyn sekä kokeilujen kehittämiin erityyppisiin asiakaspalvelumalleihin. Erityishuomio kiinnitetään kokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutuksiin.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen VN TEAS-tutkimuksen ensimmäinen väliraportti valmistuu 20.12.2021 ja raportti julkaistaan 14.1.2022. Väliraportissa tarkastellaan työllisyyden kuntakokeilujen alkuvaiheen kokemuksia. Kokeilujen käynnistymistä tarkastellaan kuntatason tilastoissa lokakuuhun 2021 ulottuvassa tarkastelussa. Kuntakokeilujen alkukuukausina ei ole juuri ilmennyt havaittavia muutoksia tapausalueiden työvoimapolitiikan painotuksissa. Aktivoivien palveluiden osuusmuutokset jatkavat pitkälti jo aiemmin alkanutta kehitystään. Varsinaisen rekisteriaineistoihin perustuvan vertailevan analyysin aloittaminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun tutkimusaineistoja saadaan käyttöön kokeilujen ajalta vuoden 2022 kuluessa. Ensimmäisestä väliraportista ei ole saatavissa alustavia vertailutietoja kokeilun alkuvaiheen kokemuksista. Väliraportin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että monilla kokeiluilla on ollut huomattavia vaikeuksia toimintansa käynnistämisessä, ja se on näkynyt palveluissakin. Tilastollinen tarkastelu vahvistaa, että kokeilujen käynnistyessä kokeilukunnissa yleisesti aktivointiaste suhteellisesti aleni. Koronan lisäksi kokeiluja ovat vaikeuttaneet niille siirtyvien asiakkaiden paikoin huomattava suunnitelmavelka ja henkilöstön yllätyksenä ilmennyt suuri uusrekrytointitarve.
Tammikuussa 2022 valmistuneen ensimmäisen työllisyyden edistämisen kuntakokeiluja koskevan VN TEAS-tutkimuksen väliraportin laatimisen aikana tehtyjen arvioiden mukaan työllisyyden kuntakokeilut näyttivät tapausesimerkkien valossa olevan palveluiden alkutaipaleella ja saavuttamassa suunnitellun toiminnan tason syksyn 2021 aikana. Aineiston valossa tulevien palveluiden eli ekosysteemikokonaisuuksien vaikuttavuutta kuitenkin voidaan järkevästi arvioida sitten, kun ne ovat olleet käytännössä olemassa pidempään ja seurantatuloksia on tilastoista ja rekistereistä saatavissa.
Tutkimusaineiston perusteella näyttää siltä, että erityisesti osaamisen edistämiseen liittyvän osaekosysteemin suunnalla edistyminen on ollut voimakkainta, eikä suuria viiveitä tässä ole esiintynyt. Puolestaan työkyvyn ja kuntoutuksen yhdyspintojen ja toimintatapojen rakentamista ovat leimanneet tulevat suuret rakennemuutokset, erityisesti hyvinvointialueet.
Yritysyhteistyön ja siihen liittyvien osaekosysteemien suhteen on alkuvaiheen toteutukseen vaikuttanut se, että yrityspalvelut jätettiin TE-toimistoille ja tämä on joillakin alueilla jarruttanut paitsi palveluekosysteemin yhteistä kehittämistä, myös TE-virkailijoiden rekrytoitumista kuntakokeiluihin.
Tutkimuksen ensimmäinen väliraportti julkaistiin alkuvuodesta 2022, toinen raportti julkaistaan myöhemmin vuoden 2022 aikana ja loppuraportti syksyllä 2023. Hankkeen toteutuksesta vastaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtama tutkijakonsortio. Hankkeen edistymistä seuraa työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä. Koska työllisyyden kuntakokeilujen seurantatutkimus käynnistettiin sen tiedon varassa, että kokeilut päättyisivät 30.6.2023, meneillään olevan seurantatutkimuksen jatkaminen vuoden 2024 loppuun asti ei ole mahdollista VN TEAS -tutkimuksella. Käynnissä oleva tutkimus seuraa kuntakokeilujen vaikutuksia kesään 2023 saakka. Kokeilujen jatkamisen osalta työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää erillisen seurantatutkimuksen, joka seuraa kokeilujen vaikuttavuutta kokeilujen loppuun asti. Vaikuttavuustutkimuksen lisäksi erityisenä tarkastelukohteena tutkimuksessa tullaan seuraamaan, kuinka valmistautuminen tulevaan kuntapohjaiseen TE-palvelurakennemalliin onnistuu.
Tietoportaalin tiedot päivittyvät samassa aikataulussa TEM:n virallisten työllisyystilastojen julkaisun kanssa eli noin kuukauden välein. , 8.9.2021
4.2.5
Käynnistyneiden kokeilujen tilastoseuranta
Työllisyyden kuntakokeilujen käynnistymisen yhteydessä maan kaikkiin kokeilukuntiin siirtyi yhteensä 230 000 työnhakija-asiakasta, joista noin 70 prosenttia oli työttömiä tai lomautettuja. Kokeilujen käynnistyessä kokeilukuntien työttömien osuus työvoimasta oli 13,2 prosenttia eli hieman korkeampi kuin koko maassa. Asiakasmääriltään suurimmat kokeilut olivat Helsingin kokeilu (48 000 työnhakijaa), Pirkanmaan maakunnallinen kokeilu (29 000 työnhakijaa) ja Vantaa-Kerava seudun kokeilu (16 000 työnhakijaa). Työttömien työnhakijoiden osuus oli kokeilujen alkuvaiheessa korkein Helsingissä (77 %) ja Raasepori-Hangon kokeilussa (76 %). Eniten vieraskielisiä asiakkaita oli Espoon, Vantaa-Keravan ja Helsingin kokeiluissa ja eniten alle 30-vuotiaita nuoria Oulun seudun, Jyväskylän seudun ja Rovaniemen seudun kokeiluissa. Rakennetyöttömät muodostivat noin 43 prosenttia kaikista kokeilujen asiakkaista. Heidän osuutensa oli suurin Raasepori-Hangon ja Porvoon kokeiluissa.
Heinäkuuhun mennessä kokeilujen kokonaisasiakasmäärät ovat kasvaneet noin neljä prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna. Työttömien määrä on kasvanut noin 3 prosenttia. Työttömät muodostavat edelleen noin 70 prosenttia kaikista kokeilujen asiakkaista. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrät ovat kasvaneet (12 %). Positiivinen muutos on kohdentunut lomautettuihin, joiden määrä on työmarkkinoiden elpymisestä johtuen laskenut koko maassa. Työnhakijoiden aktivointiaste on kokeiluissa myös laskenut lähtötilanteeseen verrattuna ja oli heinäkuun lopussa 23,6 prosenttia. Maalis-heinäkuun aikana kokeilualueet ovat ohjanneet työnhakijoita pääasiassa kuntouttavaan työtoiminaan (16 000 alkanutta jaksoa), työvoimakoulutukseen (8 100 alkanutta jaksoa) ja erilaisiin kokeiluihin (7 600 alkanutta jaksoa). Kokeilujen käynnistyessä kuntien vastuulle siirtyneiden asiakkaiden suunnitelmavelka eli se osuus työttömistä, joilta puuttui ajantasainen työllistymissuunnitelma, oli korkea. Elokuuhun mennessä suunnitelmavelka on joillakin alueilla laskenut, kun taas joillain alueilla se on pysynyt erityisen korkealla tasolla tai noussut. Keskimäärin 66 prosentilta kokeilujen vastuulla olevalta työttömältä puuttui elokuun lopussa ajantasainen suunnitelma, mikä on erittäin korkea lukema.
Kokeilujen yksi keskeinen tekijä oli valtion ja kuntien resurssien yhdistäminen. Tämä näkyy mm. siinä kuinka monta työnhakija-asiakasta yhdellä kunnan asiantuntijalla on vastuullaan. Kokeilujen tilanne on tältä osin kaksijakoinen. Yhtäältä mukana on kokeiluja, joissa on päästy jopa alle 100 asiakkaaseen per asiantuntija. Toisen ääripään muodostavat kokeilut joissa liikutaan yli 200 asiakkaan asiantuntijakohtaisessa kuormituksessa. Asiakaskuormituksen suuruus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon kokeilu on panostanut omaa resurssia asiakaspalveluun.