2.4.2.1
Yleistä
Taulukossa 1 kuvataan Kela-korvausten saajat ja maksetut korvaukset koko vuoden 2023 osalta kaikkien lääkärinpalkkioiden, hammashoidon palkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausten osalta. Korvauksia lääkärinpalkkioista maksettiin noin 26 prosentille ja hammashoidon palkkioista vajaalle 17 prosentille väestöstä. Hammashoito sisältää tässä taulukossa hammaslääkärinpalkkiot ja suuhygienistinpalkkiot, mutta ei hammaslääkärin määräämää tutkimusta ja hoitoa.
Taulukko 1.
Kela-korvausten saajat ja maksetut korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.
Etuuslaji | Saajat | Väestöosuudet prosentteina | Käynnit | Korvaukset euroa | Kustannukset euroa | Korvausprosentti |
Lääkärinpalkkiot | 1 461 360 | 26,0 | 3 380 161 | 30 864 977 | 392 051 063 | 7,9 |
Hammashoito | 940 104 | 16,7 | 2 102 738 | 43 726 560 | 358 465 924 | 12,2 |
Tutkimus ja hoito | 570 883 | 10,2 | 849 005 | 9 574 477 | 65 680 688 | 14,6 |
Vuonna 2023 korvatuista lääkärinpalkkioista valtaosa koski erikoislääkärin vastaanottokäyntejä. Erikoislääkärikäyntejä oli noin 2,68 miljoonaa (saajia 1,28 miljoonaa) ja maksettuja korvauksia yhteensä 24,0 milj. euroa. Yleislääkärikäyntejä oli noin 647 000 (saajia noin 411 000) ja maksettuja korvauksia yhteensä 5,27 milj. euroa. Palvelujen kustannuksista ja korvauksista valtaosa syntyy näin ollen erikoislääkärinpalkkioista. Vuonna 2023 korvattujen käyntien mukaan yksityisten erikoislääkäripalvelujen suurimmat erikoisalat olivat silmätaudit, naistentaudit ja synnytykset, ortopedia ja traumatologia sekä yleislääketiede.
Taulukossa 2 on kuvattu lääkärinpalkkioiden korvauksia yleislääkärin ja yleisimpien erikoisalojen osalta vuonna 2023. Eniten korvattuja käyntejä oli yleislääkärille ja erikoisaloista eniten korvattuja käyntejä oli silmätautien erikoislääkärille.
Taulukko 2.
Yleisimmät lääkärikäynnit, saajat ja maksetut korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.
Hoidon antaja | Saajat | Käynnit | Kustannukset euroa/käynti | Korvaukset euroa/käynti | Korvausprosentti |
Yleislääkäri | 441 171 | 646 560 | 81,50 | 8,15 | 10 % |
Yleislääketieteen erikoislääkäri | 178 843 | 251 217 | 89,23 | 8,40 | 9,4 % |
Silmätautien erikoislääkäri | 385 862 | 442 744 | 143,80 | 8,66 | 6,1 % |
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri | 262 454 | 308 485 | 121,68 | 8,36 | 6,92 % |
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri | 211 122 | 354 253 | 121,79 | 8,48 | 6,96 % |
Taulukossa 3 on kuvattu hammashoidon saajat, käyntimäärät, käyntikohtaiset kustannukset ja korvaukset sekä korvausprosentti hammaslääkärien, erikoishammasteknikoiden ja suuhygienistien osalta vuonna 2023. Hammaslääkärinpalkkioista korvauksia on maksettu noin 0,9 miljoonalle saajalle noin 1,7 miljoonasta käynnistä, ja korvausprosentti on ollut 12,4 prosenttia. Suuhygienistin palkkioista korvauksia on maksettu noin 0,3 miljoonalle saajalle noin 0,35 miljoonasta käynnistä, ja korvausprosentti on ollut 10,9 prosenttia. Erikoishammasteknikon käynneistä korvauksia on maksettu 18 saajalle ja korvausprosentti on ollut 32,1 prosenttia. Erikoishammasteknikon antamaa hoitoa korvataan ainoastaan rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille. Heille korvataan erikoishammasteknikon antama kokoproteesihoito hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen ja hänen antamansa hoitomääräyksen perusteella.
Taulukko 3.
Hammashoidon saajat ja korvaukset vuonna 2023. Lähde: Kelasto.
Hoidon antaja | Saajat | Käynnit | Kustannukset euroa/käynti | Korvaukset euroa/käynti | Korvausprosentti |
Hammaslääkärit | 875 458 | 1 747 190 | 178,39 | 22,12 | 12,4 |
Erikoishammasteknikot | 18 | 48 | 422,71 | 135,50 | 32,1 |
Suuhygienistit | 289 816 | 354 957 | 130,93 | 14,26 | 10,9 |
Taulukossa 4 on kuvattu tutkimuksen ja hoidon korvausten saajat, toimenpiteiden lukumäärä, toimenpidekohtaisesti ja kokonaisuudessaan perityt maksut sekä laskennallinen korvaus toimenpidettä kohden. Eniten tutkimuksen ja hoidon korvauksia on maksettu radiologisista tutkimuksista. Koska sairaanhoitokorvauksilla on kuuden kuukauden takautuva hakuaika, on vuonna 2023 maksettu vielä korvauksia sellaisista vuonna 2022 tehdyistä toimenpiteistä, jotka eivät ole enää 1.1.2023 lukien kuuluneet sairaanhoidon korvausten piiriin, kuten fysioterapiasta.
Taulukko 4.
Korvausten saajat, toimenpiteet, keskimääräiset perityt maksut ja laskennalliset korvaukset tutkimuksen ja hoidon osalta vuonna 2023. Lähde: Kelasto.
Toimenpiteet | Saajat | Toimenpiteiden lukumäärä | Perityt maksut euroa | Peritty maksu euroa/toimenpide | Laskennallinen korvaus euroa/toimenpide |
Fysioterapia | 39 078 | 167 229 | 9 411 288 | 56,28 | 6,74 |
Laboratoriotutkimukset | 69 632 | 170 990 | 10 923 202 | 63,88 | 16,61 |
Psykologin tutkimukset | 560 | 1 137 | 600 108 | 527,80 | 32,94 |
Radiologiset tutkimukset | 477 799 | 831 368 | 43 565 724 | 52,40 | 6,50 |
Sairaanhoitotoimenpiteet | 12 617 | 15 068 | 566 999 | 37,63 | 11,77 |
Vuonna 2022 fysioterapiaa korvattiin yhteensä noin 142 700 saajalle ja korvattuja käyntejä oli noin 966 600. Näistä noin 87 800 saajalla korvattuja käyntejä oli enintään neljä vuoden aikana. Seuraavaksi eniten (noin 30 000 saajaa) oli 5–6 käyntikerran hoitosarjoja. Vuonna 2022 fysioterapiasta sai Kela-korvausta lääkärinlähetteen perusteella enintään 15 kertaa yhtä lääkärin lähetettä kohden. Fysioterapiasta ei ole enää 1.1.2023 alkaen saanut Kela-korvausta.
Esitystä valmisteltaessa käytettävissä on ollut vuoden 2024 osalta käyntimäärä- ja korvaustilastoja tammi-syyskuun ajalta. Tilastojen perusteella käyntimäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia korvaustaksoihin 1.1.2024 tehdyistä korotuksista huolimatta. Taulukossa 5 on kuvattu Kela-korvausten saajat, väestöosuudet, käynnit, korvausprosentit sekä käyntikohtaiset korvaukset ja kokonaiskustannukset tammikuusta syyskuuhun vuosina 2023 ja 2024.
Taulukko 5.
Lääkärinpalkkioista korvausta saaneet ja maksetut korvaukset koko maassa tammikuusta syyskuuhun vuosina 2023 ja 2024. Lähde: Kelasto.
Aika | Saajat | Väestöosuudet prosentteina | Käynnit | Korvaukset euroa | Kustannukset euroa | Korvaus prosentti | Korvaukset, euroa käyntiä kohti | Kustannukset, euroa käyntiä kohti |
01–09 / 2024 | 1 259 153 | 22,3 | 2 598 994 | 65 977 801 | 321 348 317 | 20,5 | 25,39 | 123,64 |
01–09 / 2023 | 1 226 751 | 21,9 | 2 531 174 | 23 615 364 | 292 976 100 | 8,1 | 9,33 | 115,75 |
Pitkällä aikavälillä yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt suhteessa väestön kehitykseen. Vuosina 2014–2023 Kelan korvaama osuus yksityisten lääkäripalveluiden kustannuksista laski. Taustalla vaikuttaa osin inflaation aiheuttama kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, mikä vaikuttaa yksityisten palvelujen käyttöön.
Kelan tietotarjotin: Kela-korvauksen pienentyminen näkyy yksityislääkärikäynneissä pitkällä aikavälillä. Osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/uutinen/1009918/kela-korvauksen-pienentyminen-nakyy-yksityislaakarikaynneissa-pitkalla-aikavalilla
Kuviosta 6 käy ilmi lääkärinpalkkioista korvauksia saaneiden henkilöiden ja käyntimäärien kehitys vuosina 1986–2022. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käynti- ja saajamäärissä on tapahtunut laskua etenkin koronapandemian aikana sekä jossakin määrin vuoden 2016 Kela-korvauksiin kohdistuneiden leikkausten jälkeen.
Kuvio 6.
Lääkärinpalkkioista korvauksia saaneet henkilöt ja käynnit 1986–2022. Lähde: Kelan tutkimus.
Yksityiset palveluntuottajat ja ammatinharjoittajat määrittelevät palveluista perittävät hinnat ja muut maksut. Lääkärin vastaanottopalkkion lisäksi yksityinen palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta esimerkiksi erilaisia palvelumaksuja, kuten toimisto-, Kanta- tai poliklinikkamaksuja. Muut maksut voivat muodostaa asiakkaan maksamasta kokonaishinnasta jopa puolet tai kolmasosan. Erilaiset palvelumaksut eivät kuulu sairaanhoitokorvauksen piiriin eli niistä ei saa korvausta. Koska muiden maksujen osuutta ei ilmoiteta Kelalle korvaushakemuksen yhteydessä, ei Kelalla ole tietoa näistä muista perityistä maksuista.
Yksityisten palveluntuottajien hinnastojen perusteella vastaanottokäyntiin liittyvinä maksuina peritään tarkasteluhetkellä heinäkuussa 2024 esimerkiksi noin 30 euron suuruisia palvelu- tai poliklinikkamaksuja, 10 euron suuruisia sarjakäynnin palvelumaksuja ja hieman alle 4 euron suuruisia Kanta-maksuja.
Alla esitetyissä taulukoissa ei siten ole huomioitu asiakkaan maksamia muita maksuja vaan ainoastaan lääkärinpalkkio.
Kuviossa 7 esitetään yksityisten yleis- ja erikoislääkäreiden perimät keskimääräiset maksut läsnä käynneistä vuosina 2006–2023 ja etäkäynneistä vuodesta 2020 alkaen. Hinnat on muutettu Tilastokeskuksen julkisten menojen terveydenhuollon hintaindeksin avulla vuoden 2023 hintatasolle. Kaikki vastaanottomaksut ovat nousseet vuosittain ja etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana maksujen nousu on ollut voimakkaampaa.
Kuvio 7.
Yksityislääkärien perimät keskimääräiset palkkiot vuosina 2006–2023. Lähde: Kelan tutkimus.
Hoito- ja tutkimuskorvausten korvaustaksat ovat euromääräisiä, eikä niitä ole sidottu hinta- ja kustannuskehitystä kuvaavaan indeksiin. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hoito- ja tutkimuskorvauksiin on kohdennettu useita säästötoimenpiteitä. Muun muassa tämän seurauksena korvaustaso suhteessa palveluista perittäviin hintoihin on laskenut, eivätkä korvaukset tosiasiallisesti ole enää lisänneet juurikaan mahdollisuuksia palveluntuottajan valintaan. Alla esitetyissä kuvioissa ei ole huomioitu vuoden 2024 alusta voimaan tulleita korvausten korotuksia.
Kuviossa 8 on esitetty yksityisten lääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Keskimääräinen korvausaste on laskettu jakamalla kokonaiskustannusten määrä korvausten määrällä. 1990-luvun laman aikana yksikkökustannusten kasvu hidastui. Korvaustaksoja ei ole korotettu 1990-luvulla, vaan kuviossa näkyvä nousu selittyy sillä, että laman aikana palveluiden käyttö ja kokonaiskustannukset vähenivät. Kuvio on käyvissä hinnoissa, joten inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. Kuviosta ilmenee, että korvausasteen lasku ei juurikaan ole vaikuttanut käyntimääriin, vaan käyntimäärät ovat pysyneet saman tasoisina riippumatta korvausasteen kehityksestä.
Kuvio 8.
Yksityisten lääkärinpalkkioiden korvausten korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.
Kuviossa 9 on esitetty yksityisten hammaslääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Koko väestö tuli yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin joulukuussa 2002 myös yksityisen sairaanhoidon korvausten osalta. Kela-korvausten piirissä olevia ikäluokkia on laajennettu vaiheittain vuodesta 1990 lähtien. Korvaustaso on jatkuvasti madaltunut ja käyntimäärät ovat lähes puolittuneet 2000-luvulta 2020-luvulle tultaessa.
Kuvio 9.
Yksityisten hammaslääkärinpalkkioiden korvausprosentit ja käynnit vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.
Kuviossa 10 on esitetty yksityisestä hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä sekä erikseen hammaslääkärin hoidosta ja suuhygienistin hoidosta korvausta saaneiden asiakkaiden määrät vuosina 2016–2023. Tarkasteluajanjaksolla korvausta saaneiden asiakkaiden määrä on vähentynyt noin kahdeksan prosenttia, mutta suuhygienistikäynneistä korvausta saaneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt noin viisi prosenttia.
Kuvio 10.
Yksityisestä hammashoidosta Kela-korvausta saaneiden asiakkaiden määrä vuosina 2016–2023. Lähde: Kelasto.
Kuviossa 11 on esitetty yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ja niistä maksetut korvaukset vuosina 1986–2023. Kuvion perusteella yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa, mutta korvaustaso on pysynyt matalana. Näin ollen korvaukset ovat kattaneet yhä pienemmän osuuden lääkärikäynnin kustannuksista.
Kuvio 11.
Yksityisten lääkärikäyntien kustannukset ja korvaukset vuosina 1986–2023. Lähde: Kelan tutkimus.
2.4.2.2
Hoito- ja tutkimuskorvausten kohdentuminen
Tuloluokittainen tarkastelu.
Vuonna 2021 julkaistun Kelan tutkimusblogin mukaan kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tuloluokittain tarkasteltuna tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Yksityislääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvaukset keskittyvät keski- ja suurituloisille, ja pienituloiset saavat enemmän matkakorvauksia. Erityisesti tutkimuksen ja hoidon korvaukset ja yksityishammaslääkärinpalkkioiden korvaukset keskittyvät suurituloisille.
Mikkola & Räsänen: Kela-korvausten pienentyminen näkyy erityisesti pienituloisten korvauksissa – onko sairaanhoitojärjestelmä reilu? Kelan tutkimusblogi 22.11.2021, osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/721756/kela-korvausten-pienentyminen-nakyy-erityisesti-pienituloisten-korvauksissa-onko-sairaanhoitovakuutusjarjestelma-reilu?types=tutkimusblogi&categories=l%C3%A4%C3%A4kkeet&order=latest
Syyskuussa 2024 julkaistun Kelan tutkimusblogin mukaan vuoden 2024 alusta tehdystä Kela-korvausten nostosta suurempi osuus kohdentui suuri- ja keskituloisille, koska he käyttävät yksityislääkäripalveluita pienituloisia enemmän. Yksityislääkärikäyntejä henkeä kohden oli systemaattisesti sitä enemmän, mitä suurituloisemmista oli kyse. Yksityislääkärikäynnit lisääntyivät varsin samankaltaisesti kaikissa tuloryhmissä vuosien 2023 ja 2024 välillä.
Moustgaard, Blomgren ja Nurminen: Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. Kelan tutkimusblogi 3.9.2024, osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1086536/yksityislaakarikaynnit-eivat-juuri-lisaantyneet-kela-korvausten-noston-jalkeen-nain-lisaeurot-kohdentuivat-eri-tuloryhmille
Kuvion 12 mukaisesti yksityislääkärinpalkkioiden korvauksia maksetaan enemmän ylempiin tuloluokkiin kuuluville.
Kuvio 12.
Yksityislääkärinpalkkioiden kohdentuminen tuloluokittain vuosina 1990, 2000, 2010 ja 2018. Lähde: Kelan tutkimusblogi.
Alueellinen tarkastelu.
Alueellisesti tarkasteltuna yksityisiä sairaanhoitopalveluita käytetään erityisesti suurissa kaupungeissa. Kuvion 13 mukaan hyvinvointialueiden asukkaista yli 45 prosenttia sai korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Helsingissä. Vähiten korvausten saajia oli Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, joissa saajia oli alle 30 prosenttia alueen asukkaista.
Hujanen: 40 prosenttia suomalaisista sai Kela-korvausta yksityisestä sairaanhoidosta vuonna 2022. Kelan tietotarjotin, osoitteessa .
https://tietotarjotin.fi/uutinen/612248/40-prosenttia-suomalaisista-sai-kela-korvausta-yksityisesta-sairaanhoidosta-vuonna-2022
Kuvio 13.
Yksityisen sairaanhoidon korvausten saajien osuus väestöstä hyvinvointialueittain vuonna 2022.
Vuoden 2022 syyskuussa Kelan tutkimusblogissa todettiin, että tuolloin syksyllä 2022 hallituksen esittämät, vuoden 2023 alusta voimaan tulleet Kela-korvauksiin esitetyt leikkaukset tulisivat kohdentumaan eniten suurimmille hyvinvointialueille. Fysioterapian osalta leikkaukset osuisivat blogin mukaan kuitenkin erityisesti Itä-Suomeen, kun esitettyjä leikkauksia tarkastellaan etuuden saajia kohti. Blogissa todettiin, että Itä-Suomen muuta maata korkeammat fysioterapian kustannukset voivat selittyä sillä, että väestön sairastavuus ja ikä ovat muita alueita korkeampia. Kuviossa 14 on esitetty Kela-korvauksen ja omavastuun osuudet fysioterapian hinnoista hyvinvointialueittain vuonna 2021.
Kelan tutkimusblogi 16.9.2022. Kela-korvausten leikkaukset kohdistuisivat suurimmille hyvinvointialueille – poikkeuksena fysioterapia. Osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720603/kela-korvausten-leikkaukset-kohdistuisivat-suurimmille-hyvinvointialueille-poikkeuksena-fysioterapia
Kuvio 14.
Kela-korvauksen ja omavastuun osuudet fysioterapian hinnoista hyvinvointialueittain vuonna 2021.
Kuvion 15 mukaan yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksetaan eniten Helsingissä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Kaavion matkakorvaukset sisältävät sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon maksetut matkakorvaukset. Maksettuihin matkakorvauksiin vaikuttavat eri alueilla eri tekijät, kuten etäisyydet ja terveydenhuollon yksiköiden sijainti suhteessa palveluiden käyttäjiin sekä sairastavuus ja palveluiden käytön tarve. Vuonna 2022 matkakorvauksia maksettiin henkilöä kohden eniten Kainuussa ja Lapissa ja vähiten Helsingissä ja Vantaan ja Keravan alueella. Kokonaisuudessaan matkakorvauksia maksettiin eniten Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen
Kelan tutkimusblogi 25.4.2022: Kainuussa ja Lapissa maksettiin eniten sairaanhoidon Kela-korvauksia asukasta kohti. Osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/721119/kainuussa-ja-lapissa-maksettiin-eniten-sairaanhoidon-kela-korvauksia-asukasta-kohti?q=sairaanhoitokorvaukset&types=tutkimusblogi
.
Kuvio 15.
Yksityisen sairaanhoidon korvaukset ja matkakorvaukset julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon nykyisillä hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa ja Ahvenanmaalla vuonna 2022.
2.4.2.3
Palvelujen tarjoaminen ja palveluun hakeutuminen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä
Julkinen ja yksityinen sektori eivät ole täydellisiä substituutteja keskenään, eikä niiden palveluvalikoima ole sama. Tämä tulee ottaa huomioon tarkasteltaessa esimerkiksi sitä, milloin henkilö hakeutuu julkisen ja milloin yksityisen sektorin asiakkaaksi sekä mahdollisten asiakassiirtymien tarkastelussa. Asiakkaalle maksettavaksi jäävän hinnan (eli palvelun hinnan ja korvaustason erotuksen) lisäksi yksityisen tai toisaalta julkisen terveyspalvelun valintaan vaikuttavat myös muut tekijät, joihin ei voida esimerkiksi Kela-korvauksilla merkittävästi tai ollenkaan vaikuttaa. Palveluiden käyttöön vaikuttavat myös käyttäytymiseen liittyvät tekijät.
Esimerkiksi Kelan tutkimuksessa vuodelta 2017
Blomgren, Maljanen & Virta (2017): Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016. Työpapereita 121/2017.
koskien korvaustason alenemisesta johtuneita muutoksia ei voitu päätellä sitä, missä määrin havaitun kehityksen syynä on ollut nimenomaan korvaustason aleneminen ja missä määrin muut tekijät. Tutkimuksen mukaan samanaikaisesti on tapahtunut useita muitakin muutoksia, jotka näkyvät palveluita käyttäneiden osuuksissa ja toteutuneissa käyntikerroissa. Esimerkiksi työllisyyden ja tulojen muutos, muutokset muiden sektoreiden (julkinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto) tarjonnassa sekä muutokset yksityisten sairauskuluvakuutusten suosiossa vaikuttavat yksityisen palvelun hinnan ja siitä maksettavan Kela-korvauksen lisäksi ihmisten halukkuuteen käyttää yksityissektorin terveyspalveluita. Tutkimuksessa pidettiin myös mahdollisena, että korvaustasossa tapahtuneet muutokset saattaisivat olla suurempia pidemmässä seurannassa esimerkiksi siitä syystä, että vakuutetut havahtuvat vasta viiveellä korvaustason muutokseen.
Syyskuussa 2024 Kelan julkaisemassa tutkimusblogissa
Moustgaard, Blomgren ja Nurminen: Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. Kelan tutkimusblogi 3.9.2024, osoitteessa: .
https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1086536/yksityislaakarikaynnit-eivat-juuri-lisaantyneet-kela-korvausten-noston-jalkeen-nain-lisaeurot-kohdentuivat-eri-tuloryhmille
todettiin, että vuoden 2024 alusta toteutetun Kela-korvausten noston vaikutusta eli syy-yhteyttä käyntien määrään tai siirtymiseen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä ei voitu päätellä tehdyistä tarkasteluista. Tarkastelu kuitenkin antoi käsityksen muutosten suuruusluokasta ja korvausten kasvun kohdentumisesta, joista on todettu jaksossa 2.4.2.2, jossa on käyty läpi nykytilaa ja sen arviointia koskien hoito- ja tutkimuskorvausten kohdentumista.
Hammashoidon korvausten korvaustason laskun vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa
Halminen ym. (2022): Yksityisen ja julkisen hammashoidon käyttöasteen kehitys 2010–2016: Kela-korvaustason ja tulotason yhteys käyttöasteeseen. Yhteiskuntapolitiikka 87 (2022):5–6.
havaittiin, että vuosina 2010–2016 yksityisten suun terveydenhuollon palveluntarjoajien vuosittainen osuus kaikista käynneistä väheni noin 12 prosenttiyksikköä, kun yksityisten käyntien keskimääräinen korvausosuus väheni noin 33 prosentista 14 prosenttiin. Samaan aikaan käyntihinnat olivat nousseet, minkä arvioitiin osaltaan vähentäneen yksityisten palveluiden käyttöä. Tutkimuksen mukaan on ollut ilmeistä, että Kela-korvausten leikkauksella on ollut yksityisen suun terveydenhuollon kysyntää vähentävä vaikutus.
Tutkimuksen mukaan käyntiosuuksien muutoksissa oli voimakkaita eroja toimenpiteiden välillä. Yksityisistä toimenpiteistä eniten väheni suun tutkimus ja hoitosuunnitelma (toimenpidekoodi SAA), mihin tutkimuksessa arvioitiin olevan vaikutusta sillä, että lainmuutos rajoitti suun ja hampaiden terveystarkastuksen korvausvälin joka toiseen vuoteen. Yksityisessä terveydenhuollossa tehtiin huomattavasti julkista terveydenhuoltoa enemmän hammaslääkärin suorittamia parodontologisia hoitoja (toimenpidekoodi SDA). Eroa selittänee ainakin osaltaan se, että parodontologista hoitoa vaativat hampaan kiinnityskudossairaudet lisääntyvät ikääntymisen myötä, ja asiakkaat yksityissektorilla ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin julkisella sektorilla.
Tutkimuksessa myös havaittiin, että suun terveydenhuollon käyttö on vahvasti palveluntarjoajauskollista. Sen arvioitiin olevan yksi monista syistä sille, miksi suun terveydenhuollon palvelujen kysynnän ennustaminen voi olla haastavaa. Tutkimuksen tulokset indikoivat kysynnän siirtyneen yksityiseltä julkiselle sektorille korvaustason laskemisen myötä. Tutkimuksessa todettiin, että käyttäytymiseen vaikuttavilla tekijöillä on olennainen merkitys suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Hammashoitoa koskevia tutkimustuloksia ei kuitenkaan voitane ainakaan sellaisenaan ulottaa koskemaan myös muita terveydenhuollon palveluja historiallisista hammashuollon palveluiden tarjoamiseen liittyvistä syistä.
Sen arvioimiseen, miten palveluun hakeudutaan julkisen ja yksityisen sektorin välillä nimenomaan korvaustason muutosten seurauksena, liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä.