1  Asian tausta ja valmistelu

2  Nykytila ja sen arviointi

3  Tavoitteet

Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan koko autokannan osalta tavoitteena on, että liikenteessä on vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen osalta tavoitteena on noin 130 000 henkilö- ja pakettiautoa vuonna 2030. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat noin 4 600 sähkökäyttöistä kuorma-autoa ja noin 6 200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja bussia.  

Autot pysyvät liikenteessä keskimäärin noin 20 vuotta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että yhä suurempi osuus uutena myydyistä ajoneuvoista on mahdollisimman vähäpäästöisiä ja enenevässä määrin muita kuin perinteisiä diesel- ja bensiiniautoja. Tämän osalta tiekartassa on lisäksi linjattu tavoitteesta, jonka mukaan nolla- ja vähäpäästöisten uusien teknologioiden osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä.  

Esityksen tarkoituksena on edistää edellä olevia kansallisia tavoitteita ajoneuvokannan murroksessa ja siltä osin mahdollistaa liikenteen päästövähennysten saavuttamista. Tavoitteena on edistää sähkön ja kaasun käyttöä liikenteessä. Lisäksi tavoitteena on edistää lataus- ja tankkausinfrastruktuurin laajentumista lisäämällä niiden kysyntää. Hankintatukien tarkoituksena on lisätä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen houkuttelevuutta ja kysyntää. Lisäksi hankintatukien tarkoituksena on vaikuttaa vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen hankintakustannuksiin laskevasti, jolloin ajoneuvon hankinta olisi mahdollinen useammalle ajoneuvon ostajalle. 

Hankintatukien tarkoituksena on muuttaa auton ostajien ja pitkäaikaisvuokraajien käyttäytymistä tavalla, joka nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Lisäksi muuntotuen tarkoituksena on kannustaa ajoneuvojen omistajia muuttamaan ajoneuvojaan vähäpäästöisemmiksi. Sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella on tarkoitus nopeuttaa kyseisten markkinoiden käynnistymistä entisestään. 

4  Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5  Muut toteuttamisvaihtoehdot

6  Lausuntopalaute

Esityksen kiireellisyyden vuoksi tavanomaisista lainvalmistelua koskevista lausunto- ja kuulemisohjeista on jouduttu poikkeamaan. Esityksestä on järjestetty lausuntokierros tavallista lyhyemmällä määräajalla, jotta eduskunta ehtii käsitellä esityksen niin, että se voi tulla voimaan 1.1.2022. Lausuntokierros pidettiin 4.10.2021-10.10.2021. 

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot yhteensä 28 taholta, sisältäen järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia, ministeriöitä ja valtion viranomaisia. Nämä tahot olivat: maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE, Autoalan Keskusliitto, Autoalan tiedotuskeskus, Autotuojat- ja teollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Etanoliautoilijat ry, Gasum Oy, Jätehuoltoyhdistys ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen kaasuyhdistys ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Teknologiateollisuus ry. 

Esitysluonnokseen saapui 46 lausuntoa. Lausuntoja antoivat seuraavat tahot: maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Liikenne- ja viestintävirasto, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE, Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Autoliitto ry, Ax-Kuljetus Oy, Energiateollisuus ry, Espoon-Kirkkonummen Taksit EKT ry, Etanoliautoilijat ry, Helsingin kaupunki, Helsingin Taksiautoilijat ry, Hämeen Taksiyrittäjät ry, Invalidiliitto ry, Jyväskylän Aluetaksi Oy, Itä-Suomen Taksiyrittäjät ry, Kaisa Taksi Ky, Korkia Consulting Oy, Kynnys ry, Lielahden Autokeskus Oy, Logistiikkayritysten Liitto ry, Muuntuva Oy, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Rahtarit ry, StepOne Tech Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Motoristit ry, Suomen Taksiliitto ry, Sähköinen liikenne ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Taksipalvelu 403 Helsinki Oy, Taksi Piipponen Oy, Teknologiateollisuus ry, VAK Oy, vammaisten henkilöiden neuvottelukunta VANE, Vähälä Yhtiöt sekä 5 yksityishenkilöä. Puolustusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittivat, ettei heillä ole asiassa lausuttavaa. 

Lausunnonantajat kannattivat yleisesti esitystä hankinta- ja muuntotuista. Lausunnoissa kannatettiin ilmasto- ja ympäristöystävällisten ajoneuvojen hankintojen ja muuntamisen tukemista osana päästövähennyskeinoja. Lausuntojen muutosehdotukset koskivat pääasiassa tukiohjelman laajentamista tukien hakijajoukon sekä tuettavien ajoneuvojen osalta. Lausunnoissa kiinnitettiin lisäksi huomiota tukiohjelman määrärahojen riittävyyteen sekä siihen, että tukiohjelman tulisi olla ennustettava, jotta tukiohjelman syklisyys ja määrärahan loppuminen eivät aiheuttaisi markkinahäiriötä ajoneuvomarkkinoille. Joissakin lausunnoissa kritisoitiin esitysluonnoksen lyhyttä lausuntoaikaa. 

Valtiovarainministeriö kritisoi lausunnossaan hankinta- ja muuntotukien kustannustehokkuutta ja päästövähennyspotentiaalia. Valtiovarainministeriö pyysi lausunnossaan muutoksia tukiaikojen määräaikoihin sekä taloudellisten vaikutusten perusteluihin. Lisäksi valtiovarainministeriö muistutti tehdyistä täyssähköautojen veroperustemuutoksista sekä EU-komission ehdotuksesta kiristää raja-arvoja. Lausunnon pohjalta esitykseen on tarkennettu valtion taloudelle aiheutuneita vaikutuksia ja tarkennettu määrärahan kohdentumista eri ajoneuvoluokille. Lisäksi on huomioitu laajemmin tuen kokonaistaloudellisia vaikutuksia kotitalouksille. Lausuntoversiossa tukikauden pituudeksi oli ehdotettu vuosia 2022-2025. Valtionvarainministeriön lausunnon pohjalta tukikaudeksi ehdotetaan vuosia 2022-2023, joka olisi myös linjassa vuoden 2022 talousarvioesityksessä esitettyjen määrärahojen jakautumisen kanssa. Tukikauden pituudesta vuosille 2022-2025 on linjattu fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Tukiohjelman jatkamista ehdotetaan käsiteltävän tarkemmin julkisen talouden suunnitelman yhteydessä keväällä 2022.  

Työ- ja elinkeinoministeriö kannatti lausunnossaan liikenteeseen kohdistuvien päästövähennystavoitteiden saavuttamista hankinta- ja muuntotukien avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö lausui, että hankinta- ja muuntotuet edistävät kansallisia tavoitteita ajoneuvokannanmurroksessa ja edesauttavat liikenteen päästövähennysten saavuttamista. 

Maa- ja metsätalousministeriö kiinnitti huomiota siihen, etteivät maaseutualueilla latauspisteiden vähäisyyden vuoksi sähköautot ole vielä kovin varteenotettava vaihtoehto. Maa- ja metsätalousministeriö totesi, että käynnissä on biokaasun edistämiseen liittyviä toimia. 

Ahvenanmaan maakunnan hallitus lausui lainsäädäntövallan asiassa kuuluvan Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaan maakunnan hallitus kuitenkin antaa suostumuksensa siihen, että Suomen eduskunta säätäisi lain, jonka nojalla voitaisiin maksaa hankinta- ja muuntotukea myös Ahvenanmaan maakunnassa asuville luonnollisille henkilöille ja Ahvenanmaalle rekisteröidyille oikeushenkilöille.  

Liikenne- ja viestintävirasto lausui esitettyjen resurssitarpeiden olevan välttämättömiä sujuvan hakemusmenettelyn kannalta. Liikenne- ja viestintäviraston mukaan ehdotettu hakemusmenettely on liian moniportainen ja hallinnollisesti raskas ja ehdotti lausunnossaan muutoksia siihen. Myös Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoliitto ry kritisoi ehdotettua hakumenettelyä monimutkaisuudesta. Ehdotukset hakemusmenettelyn muuttamisesta täyssähköauton hankintatukea koskien on osittain huomioitu esityksen jakovalmistelussa. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitykseen lisättiin uusi pykäläehdotus täyssähköauton hankintatukea koskevasta hakemusmenettelystä. Tukea haettaisiin Liikenne- ja viestintävirastosta täyssähköauton hankinnan jälkeen. Liikenne- ja viestintävirasto seuraisi tuen menekkiä ajantasaisesti ja tekisi vastaanotettujen hakemusten perusteella varauksia tuen määrärahaa koskevaan budjettiin. Tuen hakija saisi hakemusta tehdessään tiedon määrärahan riittävyydestä. 

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry toivoivat korotusta hankittavan sähköauton hintarajaan. Autoliitto ry toivoi korotusta sähkökäyttöisten henkilöautojen tukisummaan ja tuen ulottamista myös käytettyihin autoihin. Hintarajan pitämistä tuen myöntämisen edellytyksenä on perusteltu edellä osiossa 4.3.1. Tuen ulottamista käytettyihin autoihin ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, sillä hankintatuella on tarkoitus edistää uusien ja teknologisesti edistyneempien ajoneuvojen hankintaa. Valmistelutyön aikana on katsottu, että uusien autojen myynnin lisääntyminen heijastuu myöhemmin myös käytettyjen autojen kauppaan, kun autot siirtyvät käytettyjen autojen markkinoille. Tukisumman korottamista koskevaa ehdotusta ei huomioitu jatkovalmistelussa, sillä täyssähköautojen myynti on viime aikoina kasvanut nopeasti ja ehdotetun tukisumman on katsottu olevan riittävä kannustin täyssähköautojen määrän lisäämiseksi. 

Suomen ympäristökeskus SYKE huomautti, että biopolttoaineiden käyttöä edistetään jo jakeluvelvoitteen kautta ja kannatti lausunnossaan biopolttoaineiden kohdistamista raskaaseen liikenteeseen. Suomen ympäristökeskus ehdotti, että muuntotukeen varatut määrärahat kohdistettaisiin sähkökäyttöisten henkilöautojen tukemiseen. Ehdotusta ei jatkovalmistelussa otettu huomioon, sillä konversiotuet tuovat vaihtoehtoiset käyttövoimat myös sellaisten kuluttajien ulottuville, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia kokonaan uutta ajoneuvoa. 

Helsingin kaupunki ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry ehdottivat, että myös julkisilla toimijoilla olisi mahdollisuus hakea avustusta vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan. Ehdotusta ei jatkovalmistelussa otettu huomioon, sillä ehdotetulla tukiohjelmalla pyritään kannustamaan yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä hankkimaan nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Julkisia toimijoita ohjataan ilmastoystävällisempiin ajoneuvohankintoihin jo lailla ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021).  

Invalidiliitto ry, Kynnys ry ja vammaisten henkilöiden neuvottelukunta VANE ehdottivat, että lakiehdotukseen lisättäisiin vamman perusteella myönnettävä hankintatuki. Ehdotusta ei otettu jatkovalmistelussa huomioon, sillä täyssähköauton hankintatuki on tarkoitettu kaikille luonnollisille henkilöille. Säädösvalmistelussa on katsottu, että hankintatuen eriyttäminen erilaisille hakijaryhmille ei ole tarkoituksenmukaista, eikä positiivinen erityiskohtelu hankintatuen piirissä olisi siten tarpeen.  

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Energiateollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivat lausunnoissaan esiin huolen hankintatuen budjetin riittävyydestä. Autoliitto ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Sähköinen liikenne ry ja Teknologiateollisuus ry korostivat lausunnoissaan ennustettavan tukijärjestelmän tärkeyttä.  

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Teknologiateollisuus ry kannattivat lausunnoissaan hankinta- ja muuntotukiasioiden keskittämistä Liikenne- ja viestintävirastolle, mutta samalla peräänkuuluttivat riittävien viranomaisresurssien varmistamista hakemuskäsittelyä varten. Hallituksen esityksen valmistelussa ja jatkovalmistelussa on pyritty arvioimaan riittävällä tarkkuudella Liikenne- ja viestintäviraston resurssitarvetta ja esitys on laadittu sen pohjalta.  

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Energiateollisuus ry, Korkia Consulting Oy, Logistiikkayritysten Liitto ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Rahtarit ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Sähköinen liikenne ry ja Teknologiateollisuus ry lausuivat, että sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen porrastaminen akkukapasiteetin mukaan ei ole tarpeen. VAK Oy sekä Vähälä Yhtiöt ehdottivat muutosta sähköisellä voimalinjalla varustetun perävaunun akun nettokapasiteettiin. Ehdotukset on otettu huomioon esityksen viimeistelyssä, vähimmäisvaatimus akkukapasiteetin tehosta on poistettu tuen määrää koskevasta pykäläehdotuksesta ja perävaunun akun nettokapasiteettia koskevia vähimmäisvaatimuksia on tarkennettu lausuntojen perusteella. 

Ax-Kuljetus Oy, Espoon-Kirkkonummen Taksit EKT ry, Helsingin Taksiautoilijat ry, Hämeen Taksiyrittäjät ry, Itä-Suomen Taksiyrittäjät ry, Jyväskylän Aluetaksi Oy, Kaisan Taksi Ky, Rahtarit ry, Suomen Taksiliitto ry, Taksipalvelu 403 Helsinki Oy ja Taksi Piipponen Oy ehdottivat, että sähköautojen hankintatuki ulotettaisiin myös luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröitäviin henkilöautoihin. Ax-Kuljetus Oy, Espoon-Kirkkonummen Taksit EKT ry, Helsingin Taksiautoilijat ry, Hämeen Taksiyrittäjät ry, Itä-Suomen Taksiyrittäjät ry, Kaisan Taksi Ky, Taksipalvelu 403 Helsinki Oy ehdottivat, että tukea myönnettäisiin myös yli 50 000 euroa maksavan auton hankintaan. Ehdotuksia ei ole otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon. Hallituksen esityksen valmistelutyössä pohjana on pidetty fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jossa on lähtökohdaksi otettu, että täyssähköautojen hankintatuella kannustettaisiin yksityisautoilijoilta siirtymään päästöttömään liikkumiseen. Ammattiliikenteessä, erityisesti taksiliiketoiminnassa, keskimääräiset ajokilometrit kasvavat suureksi. Sähköautojen hankintahinta on vielä polttomoottoriautoa kalliimpi, mutta käytönaikaiset kustannukset kompensoivat suurilla ajokilometreillä nopeasti korkeamman hankintahinnan. Liikenne- ja viestintäviraston raportin mukaan taksiliikenteen hankintakustannusten osuus taksiliikenteen kokonaiskustannuksista on 10 prosenttia. Polttoainekustannukset puolestaan muodostavat 6 prosenttia kustannusrakenteesta. Lain ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021) esitöissä (HE 71/2021 vp) on arvioitu sähköautoja koskevan vaatimuksen vaikutuksia henkilöautokuljetusten hankintoihin. Esitöiden mukaan, mikäli puolet sähköauton latauksesta tapahtuisi kotona ja puolet julkisissa latauspisteissä vuoden 2020 kustannustasolla, keskimääräiseksi sähköauton käyttökustannukseksi tulisi noin 2,7- 3,1 euroa per 100 kilometriä riippuen käytetyn latauspisteen tehosta. Käytetystä lataustehosta riippuen täyssähköautoon siirtymisen arvioidaan laskevan taksiliikennöitsijöiden polttoainekustannuksia noin 50 – 60 prosentilla vertailukelpoiseen dieselautoon verrattuna edellä mainituilla oletuksilla. Hintalaskelmat ovat kuitenkin suuntaa-antavia, sillä ammattiliikenne voi tehdä tukkuhintasopimuksia polttoaineen tai sähkön jakelijoiden kanssa, eikä käytössä ole tarkkaa tietoa siitä, miten sähkökäyttöisiä takseja Suomessa ladataan. Tähän arvioon pohjautuen on hankintatukea koskevassa lainvalmistelussa kuitenkin todettu, että täyssähköauton hankintatuen laajentaminen yrityksille ja ammattiliikenteeseen ei ole tarpeen, sillä edullisemmat käytönaikaiset kustannukset ovat jo itsessään riittävä kannustin. On lisäksi huomioitava, että tuki ei myöskään kohdistu linja-autoihin, jolloin henkilökuljetuspalveluja tuottavia yrityksiä kohdeltaisiin ehdotetulla lailla yhdenmukaisesti. Lisäksi tukiohjelmaan esitetyn määrärahan riittävyyden näkökulmasta tuen hakijajoukon laajentamiselle ei katsota olevan perusteita.  

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Suomen kaasuyhdistys ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Teknologiateollisuus ry ja Vähälä Yhtiöt toivoivat, että hankintatukea myönnettäisiin vetyautojen hankintaan. Ehdotusta ei ole huomioitu hallituksen esityksen viimeistelyssä, sillä vety on liikenteen käyttövoimana vielä kehittyvää teknologiaa, eikä markkinoilla ole vielä saatavilla polttokennokuorma-autoja. Tukiohjelman mahdollista laajentamista koskemaan myös muita vaihtoehtoisia käyttövoimia tullaan tarkastelemaan teknologian kehittyessä tukikauden aikana. 

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Vähälä Yhtiöt toivoivat, että hankintatukea voisi hakea myös alle 16 000 kilogrammaa painavien kaasukuorma-autojen hankintaan. Rahtarit ry tiedusteli, miksi sähkökäyttöiselle pakettiautolle ja kevyelle kuorma-autolle on esitetty erisuuruista hankintatukea. Ehdotukset on otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä, ja pienen sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintatueksi ehdotetaan samaa tukisummaa kuin suurelle pakettiautolle. Lausuntokierroksen aikana esiin nousseiden näkökohtien perusteella myös kaasukuorma-autojen hankintatuen suuruutta on tarkistettu. Paineistettua kaasua käyttäville kuorma-autoille ehdotetaan hankintatuen porrastusta suhteessa ajoneuvon massaan. Suurten kuorma-autojen hankintatukea ehdotetaan myös hieman laskettavan lausuntokierroksella esitetystä esitysluonnoksesta, sillä tukisumma ei saa ylittää 40 prosenttia tavallisella dieselillä ja kaasulla toimivan ajoneuvon välisestä hintaerosta. 

Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Teknologiateollisuus ry lausuivat, että vaatimuksessa, jonka mukaan hankintatukisumma ei saa ylittää 40 prosenttia dieselkäyttöisen ja tuen kohteena olevan sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton hinnanerosta tulisi ottaa huomioon vertailuhinnan määrittämisessä se, että vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen päällirakenteiden kustannukset voivat olla suuremmat kuin vastaavan dieselkäyttöisen päällirakennetun ajoneuvon kustannukset. Esityksen jatkovalmistelussa päädyttiin kuitenkin yksinkertaisempaan hinnanmäärittelyyn, jossa huomioitaisiin dieselkäyttöisen ja sähkökäyttöisen pakettiauton hinnanero ajoneuvon hankintahinnan, sopimusajan huoltoleasingin hinnan tai sopimusajan vuokrahinnan erotus vastaavaan vähemmän ympäristöystävälliseen hankintaan.  

Etanoliautoilijat ry ja StepOne Tech Oy lausuivat, että etanolikonversioiden muuntotuki tulisi korottaa 400 euroon. Myös Rahtarit ry ja yksityishenkilö kannatti tukisumman korottamista. Lisäksi Etanoliautoilijat ry ehdotti, että muuntotukea voitaisiin myöntää myös lava- ja maastoautoihin jotka ovat merkitty kevyiksi kuorma-autoiksi tai pakettiautoiksi ja että hankintatukea voitaisiin myöntää flexifuel-pakettiautoihin. StepOne Tech Oy lausunnon mukaan konversiotukia tulisi myöntää myös kuorma-autojen ja pakettiautojen konvertoimiseen Ehdotuksia ei otettu lain jatkovalmistelussa huomioon. Muuntotuen määrää ei ole katsottu tarpeelliseksi nostaa, eikä tukea laajentaa koskemaan muita ajoneuvoluokkia tai flexfuel-pakettiautoja. Etanolin käyttöä liikenteessä ohjataan nykyisin myös lailla uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007). Muuntotuella voidaan mahdollistaa siirtymä vähäpäästöisempään liikkumiseen myös sellaisille henkilöille, joille uuden auton hankinta ei ole ajankohtaista tai mahdollista. Ehdotetun tukiohjelman pääasiallinen tavoite on kuitenkin tukea siirtymää kohti uusia nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja. 

Korkia Consulting Oy sekä Lielahden Autokeskus Oy toivoivat muuntotuen myöntämistä kuorma-autojen konvertoimiseksi sähkökäyttöisiksi. Muuntuva Oy sekä kaksi yksityishenkilöä ehdotti lausunnossaan muuntotuen myöntämistä myös henkilöauton sähkökäyttöiseksi konvertoimiseen. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu, että selvitetään mahdollisuutta tukea myös kuorma-autojen sähkökonversioita. Kyseessä oleva teknologia on kuitenkin verrattain uutta ja ammattimainen liiketoiminta on vasta alussa. Esityksen valmistelussa ei ole ollut aikataulullisista syistä mahdollista riittävällä tarkkuudella selvittää muuntotuen laajentamista koskevia seikkoja muun muassa turvallisuus- ja päästökysymykset huomioiden. Muuntotuen laajentamista koskemaan myös muita ajoneuvoluokkia ja käyttövoimia voidaan kuitenkin arvioida uudelleen tukikauden aikana.  

Luonnonvarakeskus Luke ehdotti hankintatukea kaasukäyttöisen henkilöauton hankintaan. Ehdotusta ei otettu huomioon esityksen viimeistelyssä, sillä henkilöautojen osalta tuki on tarkoitettu kohdistettavan päästöttömiin ajoneuvoihin ja tavoitteena on edistää täyssähköautojen hankintaa. 

Suomen Motoristit ry ehdotti hankintatukea myös sähkökäyttöisen moottoripyörän hankintaan. Ehdotusta ei otettu huomioon esityksen viimeistelyssä. Tukiohjelman tarkoituksena on edistää nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa vain henkilöautojen, pakettiautojen ja kuorma-autojen ajoneuvoluokissa.  

Yksityishenkilön lausunnossa ehdotettiin, että 50 000 euron raja poistettaisiin ja hankintatuen määrää korotettaisiin. Yksityishenkilön lausunnossa ehdotettiin, että hankintatuen määrä porrastettaisiin hankittavan ajoneuvon enimmäishinnan mukaan. 

Lausuntokierrokselle varatun määräajan jäädessä tavanomaista huomattavasti lyhyemmäksi liikenne- ja viestintäministeriö järjesti asiassa julkisen kuulemistilaisuuden Teams-yhteyden välityksellä 7.10.2021. Tilaisuuteen osallistui noin 30 organisaatiota ja henkilöä ministeriön edustajien lisäksi. Tallenne kuulemisesta ja kuulemistilaisuudessa esitetty materiaali on ladattavissa valtioneuvoston hankeikkunasta (LVM035:00/2021). 

7  Säännöskohtaiset perustelut

1 §. Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Valtion varoista voitaisiin myöntää tukea vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankintaa ja ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla muuntamista varten. Hankinnalla tarkoitettaisiin tässä laissa ajoneuvon ostoa sekä pitkäaikaisvuokrausta. Hankintatukea voitaisiin myöntää uuden täyssähkökäyttöisen henkilöauton hankintaan (täyssähköauton hankintatuki), ja uuden sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan (kuorma-auton hankintatuki) vuosina 2022 ja 2023 sekä uuden sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan (pakettiauton hankintatuki) vuonna 2022. Muuntotukea voitaisiin myöntää ajoneuvon muuntamiseksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi (muuntotuki) vuosina 2022 ja 2023. 

2 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuihin tukiin sovellettaisiin valtionavustuslakia (688/2001). 

Ehdotetun 2 momentin mukaan tuen myöntämisestä oikeushenkilölle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, eli taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle tai muulle yhteisölle säädettäisiin lisäksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus). Tämän lain mukaan yrityksille myönnettävien sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen ja kuorma-autojen hankintatukien sekä muuntotukien osalta noudatettaisiin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklan ympäristönsuojeluun myönnettäviä tukia koskevia edellytyksiä. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 3 artiklan mukaan tuki on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuva, ja se vapautetaan sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, mikäli tuki täyttää kaikki yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen I ja II luvuissa säädetyt yleiset edellytykset ja asetuksen 36 artiklan mukaiset erityiset edellytykset. 

3 §. Täyssähköautonhankintatuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin mukaan täyssähköauton hankintatukea myönnettäisiin luonnolliselle henkilölle, joka vuonna 2022 ja 2023 ostaa tai sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan omaan käyttöönsä uuden sähkökäyttöisen henkilöauton.  

Lisäksi 1 momentin mukaan hankintatukea myönnettäisiin ainoastaan luonnolliselle henkilölle. Tukea ei myönnettäisi yrityksille, eikä siten myöskään luonnolliselle henkilölle elinkeinotoiminnassa käytettävän ajoneuvon hankintaa varten. Elinkeinotoiminnassa käytettävän ajoneuvon rajaaminen tuen saannin ulkopuolelle on tarpeellista, sillä muutoin kyseessä olisi EU:n valtiontukilainsäädännön mukainen yritystuki. Pykälän 1 momentin mukaan edellytyksenä olisi, että auto ostetaan tai vuokrataan omaan käyttöön. Oman käytön vaatimus tarkoittaisi, että tuensaajan olisi oltava merkitty liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaiseen liikenneasioiden rekisteriin hakemuksen kohteena olevan ajoneuvon omistajaksi tai haltijaksi. Tuensaajan lisäksi muut liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisteriin merkityt saman ajoneuvon omistajat ja/tai haltijat, kuten perheenjäsenet, eivät kuitenkaan estäisi oman käytön vaatimuksen täyttymistä. Ehdotetun 1 momentin mukaan hankintatuki voitaisiin myöntää sähköauton vuokraamista varten, jos luonnollinen henkilö sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan henkilöauton. Vuokraamisella tarkoitettaisiin ajoneuvon pitkäaikaisvuokraamisesta eli leasingiä yritykseltä tai yhteisöltä. Lisäksi 1 momentin mukaan tukikelpoisen täyssähköauton kokonaishinta saisi olla enintään 50 000 euroa. Kokonaishinnalla tarkoitettaisiin auton lopullista kauppasopimuksessa yksilöityä hintaa. Hankittavan auton hinnan enimmäismäärä sisältää hankittavan auton arvonlisäveron ja mahdollisen autoveron sekä muut mahdolliset auton hankintaan liittyvät verot. 

Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin täyssähköauton hankintatuen myöntämisen edellytyksistä. Tukea myönnettäisiin sähköä ainoana käyttövoimana käyttävälle autolle. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilöauto ensirekisteröidään Suomeen. Suomeen ensirekisteröinnillä tarkoitettaisiin sitä, ettei auto olisi aiemmin ollut rekisteröitynä Suomessa tai missään muussa maassa. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan edellytettäisiin, että hakija sitoutuu pitämään hankintatuen kohteena olevan auton omistuksessaan tai hallinnassaan liikenneasioiden rekisterissä tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisterissä vähintään 1 vuoden ajan auton ensirekisteröinnistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi myös, että valtion talousarviossa hankintatuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä. 

Pykälän 3 momentin mukaan yhdelle henkilölle voitaisiin myöntää täyssähköauton hankintatukea enintään kerran kalenterivuodessa. Täyssähköauton hankintatukea voitaisiin lisäksi maksaa yhdestä hankitusta tai pitkäaikaisvuokratusta henkilöautosta ainoastaan kerran. Näin ollen esimerkiksi yhteisomistukseen hankittavaan täyssähköautoon voitaisiin myöntää hankintatukea ainoastaan kerran. Vaatimuksella olisi tarkoitus varmistaa myös esimerkiksi se, että mikäli henkilölle olisi jo hankintatukilain 8 §:n nojalla maksettu hankintatukea auton myyntihinnasta hankintatuen suuruisena alennuksena, samaan täyssähköautoon ei voisi saada hankintatukea tämän lain nojalla uudelleen. Lisäksi pykälän 3 momentissa säädettäisiin hankintatuen hyödyntämisestä muiden avustusten yhteydessä. Täyssähköauton hankintatukea voitaisiin myöntää yksinomaan sähköä käyttövoimana hyödyntävän henkilöauton hankintaan tai pitkäaikaisvuokraukseen, vaikka hankintaan olisi myönnetty muuta avustusta valtion varoista. 

4 §. Pakettiauton hankintatuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin mukaan hankintatuki myönnettäisiin luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka vuonna 2022 ostaa tai sitoutuu vuokraamaan vähintään kolmeksi vuodeksi uuden ensirekisteröimättömän sähkökäyttöisen tai kaasukäyttöisen pakettiauton. Hankintatuki voitaisiin myöntää pakettiauton vuokraamista varten, jos hakija sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan auton. Vuokraamisella tarkoitettaisiin ajoneuvon pitkäaikaisvuokraamista eli leasingiä yritykseltä tai yhteisöltä. Tukea voitaisiin myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklan mukaisena ympäristönsuojeluun myönnettävänä tukena myös yrityksille. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus edellyttää, että sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan myönnettävän tuen ansiosta yritykset voivat ylittää EU:n ympäristönsuojelua koskevat normit tai unionin normien puuttuessa parantaa ympäristönsuojelun tasoa. 

Pykälän 2 momentin mukaan hankintatuki voitaisiin myöntää pakettiauton hankintaa varten, jos auton ainoana käyttövoimana on sähkö tai pääasiallisena käyttövoimana on kaasu. Lisäksi edellytyksenä olisi, että pakettiauto sitoudutaan ensirekisteröimään Suomeen. Suomeen ensirekisteröinnillä tarkoitettaisiin sitä, ettei auto olisi aiemmin ollut rekisteröitynä Suomessa tai missään muussa maassa. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan edellytettäisiin, että hakija sitoutuu pitämään hankintatuen kohteena olevan auton omistuksessaan tai hallinnassaan liikenneasioiden rekisterissä tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisterissä vähintään 1 vuoden ajan auton ensirekisteröinnistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi myös, että valtion talousarviossa hankintatuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä. 

Pykälän 3 momentin mukaan luonnollinen henkilö voisi saada yhden kalenterivuoden aikana hankintatukea yhden sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan. Oikeushenkilöiden osalta vastaavasti yhden kalenterivuoden aikana hankintatukea voisi saada enintään viiden sähkö- tai kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaan. Pakettiauton hankintatukea voitaisiin lisäksi maksaa yhdestä hankitusta tai pitkäaikaisvuokratusta pakettiautosta ainoastaan kerran. Esimerkiksi yhteisomistukseen hankittavasta sähkö-tai kaasukäyttöisestä pakettiautosta voitaisiin myöntää hankintatukea ainoastaan kerran yhdelle hakijalle.  

Pykälän 4 momentin mukaan hankintatukea ei myönnettäisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle. Säännös olisi yhteensopiva yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan kanssa, jonka mukaan asetusta ei sovelleta tukiin vaikeuksissa oleville yrityksille. Asetuksen 2 artiklan 18 kohta sisältää viisikohtaisen luettelon tilanteista, joissa yritys voitaisiin katsoa vaikeuksissa olevaksi, mikäli vähintään yksi kohta täyttyisi. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) sovelletaan kuitenkin vain neljää ensimmäistä kriteeriä. Kriteerien mukaan yritys katsottaisiin vaikeuksissa olevaksi, jos olisi kyse osakeyhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Toisena perusteena pidettäisiin sitä, että kyse olisi avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä (tai muusta sellaisesta yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Kolmanneksi yritys voitaisiin katsoa vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, jos yritys on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä. Jos kyseessä on alle kolme vuotta toiminut pk-yritys, arviointiin sovelletaan ainoastaan tätä kohtaa. Neljäs peruste olisi, että yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut sitä takaisin tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena. Viimeinen peruste olisi, että kyse olisi suuresta yrityksestä, joka ei ole pk-yritys, ja kahden viime vuoden ajan yrityksen velkaantumisaste on ollut yli 7,5 ja yrityksen käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin on ollut alle 1,0. Pykälän 4 momentissa edellytettäisiin lisäksi, että hankintaan ei ole myönnetty muuta julkista tukea tai avustusta valtion varoista. 

5 §. Kuorma-auton hankintatuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin mukaan kuorma-auton hankintatuki voitaisiin myöntää luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka vuonna 2022 tai 2023 ostaa tai sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan uuden ensirekisteröimättömän sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton tai sähkökäyttöisen perävaunun. Hankintatuki voitaisiin myöntää kuorma-auton vuokraamista varten, jos hakija sitoutuu vähintään kolmeksi vuodeksi vuokraamaan ajoneuvon. Vuokraamisella tarkoitettaisiin ajoneuvon pitkäaikaisvuokraamisesta eli leasingiä yritykseltä tai yhteisöltä. Tukea voitaisiin myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklan mukaisena ympäristönsuojeluun myönnettävänä tukena myös yrityksille. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus edellyttää, että sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan myönnettävän tuen ansiosta yritykset voivat ylittää EU:n ympäristönsuojelua koskevat normit tai unionin normien puuttuessa parantaa ympäristönsuojelun tasoa.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin edellytykset siitä, millaisen sähkökäyttöisen kuorma-auton tai perävaunun hankintaan tukea myönnettäisiin. Tukea myönnettäisiin sähköä ainoana käyttövoimanaan käyttävän ajoneuvon hankintaan, joka sitoudutaan ensirekisteröimään Suomeen. Suomeen ensirekisteröinnillä tarkoitettaisiin sitä, ettei auto olisi aiemmin ollut rekisteröitynä Suomessa tai missään muussa maassa. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan edellytettäisiin, että hakija sitoutuu pitämään hankintatuen kohteena olevan ajoneuvon omistuksessa tai hallinnassaan liikenneasioiden rekisterissä tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisterissä 1 vuoden ajan ajoneuvon ensirekisteröinnistä. Tuen maksamisen edellytyksenä olisi myös, että hankintatuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, millaisen kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan tukea myönnettäisiin. Tukea myönnettäisiin kuorma-auton hankintaan, jonka ajonaikaisena käyttövoimana on pääasiallisesti kaasu. Auton rekisteriin merkittävä käyttövoima perustuu moottorin päästöhyväksyntään. Moottorin päästöhyväksyntä on harmonisoitu EU:n ja YK:n tasolla. Tällä hetkellä pääasiallisen käyttövoiman ollessa kaasu rekisteriin merkittävä käyttövoima on jokin seuraavista: CNG (paineistettu maakaasu, compressed natural gas), LNG (nesteytetty maakaasu, liquified natural gas), HL-ryhmän maakaasu tai Diesel/LNG. Raskaissa kuorma-autoissa käytössä oleva Diesel/LNG moottori käyttää pääasiallisena käyttövoimanaan metaanikaasua ja pienen määrän dieseliä kaasun sytyttämiseen. Tällaisella autolla ei voi ajaa pelkällä dieselillä kuin tilapäisesti lyhyen matkan pienellä nopeudella. Näin ollen raskaiden kuorma-autojen käyttövoiman ollessa diesel/LNG on pääasiallinen käyttövoimana kaasu. Lisäksi edellytyksenä olisi, että hankittava ajoneuvo ensirekisteröitäisiin Suomeen. Suomeen ensirekisteröinnillä tarkoitettaisiin sitä, ettei auto olisi aiemmin ollut rekisteröitynä Suomessa tai missään muussa maassa. Lisäksi pykälän 3 momentin mukaan edellytettäisiin, että hakija sitoutuu pitämään hankintatuen kohteena olevan auton liikenneasioiden rekisterissä tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisterissä 1 vuoden ajan auton ensirekisteröinnistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi myös, että valtion talousarviossa hankintatuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä. 

Pykälän 4 momentin mukaan luonnollinen henkilö voisi saada yhden kalenterivuoden aikana hankintatukea yhden sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan. Oikeushenkilöiden osalta vastaavasti yhden kalenterivuoden aikana hankintatukea voisi saada enintään viiden sähkö- tai kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan. Tuen myöntämisen ajankohtana pidettäisiin hetkeä, jolloin 13 §:n mukainen ehdollisena annettu tukipäätös vahvistetaan. Kuorma-auton hankintatukea voitaisiin lisäksi maksaa yhdestä hankitusta tai pitkäaikaisvuokratusta kuorma-autosta ainoastaan kerran. Esimerkiksi yhteisomistukseen hankittavasta sähkö-tai kaasukäyttöisestä kuorma-autosta voitaisiin myöntää hankintatukea ainoastaan kerran. Vaatimuksella on tarkoitus varmistaa myös esimerkiksi se, että mikäli henkilölle olisi jo hankintatukilain 9 a §:n nojalla myönnetty kaasuhankintatukea, samaan kuorma-autoon ei voisi saada hankintatukea tämän lain nojalla uudelleen. 

Pykälän 5 momentin mukaan hankintatukea ei myönnettäisi vaikeuksissa olevalle yritykselle. Edellytyksenä olisi lisäksi, että hankintaan ei ole myönnetty muuta julkista tukea. Momentti vastaisi sisällöltään 4 §:n 4 momenttia. 

6 §. Muuntotuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin mukaan muuntotukea voitaisiin myöntää sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka muuntaa vuonna 2022 tai 2023 henkilöauton kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Tukea voitaisiin myöntää valtion talousarvioon siihen tarkoitukseen otetun määrärahan rajoissa. Muuntamisen ajankohtana pidettäisiin ajoneuvon muutoskatsastusta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muuntotuen myöntämisen edellytyksistä. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin muunnon suorittamisesta. Muunto tulisi tehdä tai sitoutua tekemään ajoneuvolain (82/2021) 7 §:n mukaisesti. Viittaus ajoneuvolain 7 §:än kattaisi myös sen nojalla annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdassa muuntotuen saamisen edellytykseksi säädettäisiin, että liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisteriin merkitään henkilöauton joko toiseksi tai ainoaksi käyttövoimaksi kaasu tai, että muutoskatsastuksessa bensakäyttöisen henkilöauton tietoihin lisätään merkintä henkilöauton soveltuvuudesta myös korkeaseosetanolille. Pykälän 2 momentin 4 kohdassa muuntotuen myöntämisen edellytykseksi säädettäisiin lisäksi, että valtion talousarviossa muuntotuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä.  

Ehdotetun 3 momentin mukaan mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi henkilöauton muuntamisesta kaasu- tai etanolikäyttöiseksi voitaisiin maksaa vain yhden kerran samasta henkilöautosta. Lisäksi samalle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle muuntotukea voitaisiin myöntää enintään kerran kalenterivuodessa. 

Ehdotetun 4 momentin mukaan muuntotukea ei myönnettäisi vaikeuksissa olevalle yritykselle. Edellytyksenä olisi lisäksi, että muuntoon ei ole myönnetty muuta julkista tukea. Momentti vastaisi sisällöltään 4 §:n 4 momenttia. 

7 §. Täyssähköauton hankintatuen määrä. Pykälässä säädettäisiin täyssähköauton hankintatuen määrästä. Pykälän mukaan täyssähköauton hankintatukea voitaisiin myöntää 2 000 euroa uuden sähkökäyttöisen henkilöauton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten. 

8 §. Sähkökäyttöisen pakettiauton hankintatuen määrä. Pykälässä säädettäisiin sähkökäyttöisen pakettiauton hankintatuen määrästä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tukea myönnettäisiin 2 000 euroa pienikokoiselle pakettiautolle. Pienikokoisella pakettiautolla tarkoitettaisiin ajoneuvoa, joka rekisteröidään liikenneasioiden rekisteriin pakettiautoksi ja, joka on varustettu kuljettajan istuimen lisäksi enintään tämän vieressä olevilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Kohdan mukaan tukikelpoisen pakettiauton kokonaishinta saisi olla enintään 50 000 euroa. Hankittavan auton hinnan enimmäismäärä sisältää hankittavan auton arvonlisäveron ja autoveron sekä muut mahdolliset auton hankintaan liittyvät verot. Hankintahinnan rajaus pienten pakettiauton osalta olisi tarpeen, sillä tukikelpoisen auton tulisi olla linjassa sähkökäyttöisen henkilöauton tukikelpoisuuden edellytysten kanssa. Käytännössä usea automalli on mahdollista rekisteröidä liikenneasioiden rekisteriin joko henkilöautoksi tai pakettiautoksi tietyin ominaisuuksia koskevin muutoksin. Siten sähkökäyttöisenä pakettiautona ei tulisi sallia rekisteröitävän tosiasiassa henkilöautona käytettävää autoa, eikä vastaavasti toisinpäin.  

Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan mukaan keskikokoisen pakettiauton tuki olisi 4 000 euroa. Keskikokoinen pakettiauto olisi 2 kohdan mukaan pakettiauto, joka on varustettu kuljettajan istuimen lisäksi enintään tämän vieressä olevilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Keskikokoisen pakettiauton kokonaismassan tulisi olla yli 2 500 kilogrammaa ja sen kokonaismassan ja omamassan välinen erotus (kantavuus) olisi vähintään 680 kilogrammaa.  

Ehdotetun 1 momentin 3 kohdan mukaan suurikokoisen pakettiauton tuki olisi 6 000 euroa. Suurikokoiseksi pakettiautoksi katsottaisiin pakettiauto, joka on varustettu kuljettajan istuimen lisäksi enintään tämän vieressä olevilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Vastaavasti suurikokoisen pakettiauton kokonaismassan tulisi olla yli 2 500 kilogrammaa ja sen kantavuus olisi vähintään 680 kilogrammaa ja akseliväli olisi yli 3,5 metriä. 

Pykälän 2 momentin mukaan hankintatuen enimmäismäärä ei kuitenkaan saisi ylittää 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat sähkökäyttöisen pakettiauton hankinnasta ympäristönsuojeluun aiheutuvat lisäkustannukset, jotka yksilöitäisiin vertaamalla hankintaa samankaltaiseen, vähemmän ympäristöystävälliseen, eli esimerkiksi fossiilista dieseliä käyttävän ajoneuvon hankintaan, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Käytännössä tukikelpoinen kustannus siis olisi dieselkäyttöisen ja sähkökäyttöisen pakettiauton hinnanero ajoneuvon hankintahinnan, sopimusajan huoltoleasingin hinnan tai sopimusajan vuokrahinnan erotus vastaavaan vähemmän ympäristöystävälliseen hankintaan. Vähäpäästöisen ajoneuvon hankintatuelle myönnettävän valtion avustuksen hyväksyttävistä kustannuksista ja enimmäismäärästä säädetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklassa. Momentti vastaisi ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa. 

9 §.Kaasukäyttöisen pakettiauton hankintatuen määrä. Pykälässä säädettäisiin kaasukäyttöisen pakettiauton hankintatuen määrästä. Kaasukäyttöisen pakettiauton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten voitaisiin myöntää tukea valtion varoista 2 000 euroa, jos kyseessä on pakettiauto, joka merkitään liikenneasioiden rekisteriin pakettiautoksi ja, joka on varustettu kuljettajan istuimen lisäksi enintään tämän vieressä olevilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Lisäksi kantavuus olisi vähintään 680 kilogrammaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan hankintatuen enimmäismäärä ei saisi ylittää 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Momentti vastaisi 8 §:n 2 momentin sisältöä. 

10 §. Sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintatuen määrä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintatuen määrästä. Ajoneuvokokoluokkien ehdotetut tukitasot perustuisivat arvioituihin alustan hankintahintoihin. Ehdotettu porrastus perustuisi tyypillisiin ajoneuvojen kokoluokkiin. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tuki olisi 6 000 euroa, jos kyseessä olisi ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 3 501 kilogrammaa. Momentin 2 kohdan mukaan tuki olisi 12 000 euroa, jos kyseessä olisi ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä on vähintään 6 000 kilogrammaa. Momentin 3 kohdan mukaan tuki olisi 18 000 euroa, jos kyseessä olevan ajoneuvon suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 16 000 kilogrammaa. Momentin 4 kohdan mukaan tuki olisi 25 000 euroa, jos kyseessä olisi ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 26 000 kilogrammaa. Momentin 5 kohdan mukaan tuki olisi 40 000 euroa, jos ajoneuvon suurin sallittu massa tieliikenteessä on vähintään 18 000 kilogrammaa ja ajoneuvon yhdistelmämassa olisi vähintään 40 000 kilogrammaa, tai jos ajoneuvon suurin sallittu massa tieliikenteessä on vähintään 38 000 kilogrammaa. Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan tuki olisi 50 000 euroa, jos ajoneuvon suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 26 000 kilogrammaa ja ajoneuvon yhdistelmämassa olisi vähintään 60 000 kilogrammaa. Ehdotetun 1 momentin 7 kohdan mukaan tukea myönnettäisiin lisäksi 10 000 euroa perävaunulle, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 18 000 kilogrammaa, ja jossa olisi sähköinen pistokkeella ladattava voimalinja, jonka akun nettokapasiteetti olisi vähintään 20 kilowattituntia, ja joka pystyisi tuottamaan vaunun akselille vähintään 50 kilowatin tehon yhtäjaksoisesti vähintään 2 minuutin ajan.  

Pykälän 2 momentin mukaan hankintatuen enimmäismäärä ei kuitenkaan saisi ylittää 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoisia kustannuksia olisivat sähkökäyttöisen kuorma-auton hankinnasta ympäristönsuojeluun aiheutuvat lisäkustannukset, jotka yksilöitäisiin vertaamalla hankintaa samankaltaiseen, vähemmän ympäristöystävälliseen, eli esimerkiksi fossiilista dieseliä käyttävän ajoneuvon hankintaan, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Käytännössä tukikelpoinen kustannus siis olisi dieselkäyttöisen ja sähkökäyttöisen kuorma-auton hinnanero ajoneuvon hankintahinnan, sopimusajan huoltoleasingin hinnan tai sopimusajan vuokrahinnan erotus vastaavaan vähemmän ympäristöystävälliseen hankintaan. Vähäpäästöisen ajoneuvon hankintatuelle myönnettävän valtion avustuksen hyväksyttävistä kustannuksista ja enimmäismäärästä säädetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklassa. Momentti vastaisi ryhmäpoikkeusasetuksen 36 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa. 

11 §.Kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuen määrä. Pykälässä säädettäisiin pääasiallisena käyttövoimana kaasua käyttävän kuorma-auton hankintatuen määrästä.  

Ehdotetun 1 momentin mukaan hankintatukea voitaisiin myöntää paineistettua kaasua käyttövoimana käyttävän kuorma-auton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten porrastetusti ajoneuvon massan mukaan. Momentin mukaan tukea voitaisiin myöntää 2 000 euroa kaasukäyttöiselle kuorma-autolle, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 3 501 kilogrammaa. Tukea myönnettäisiin 4 000 euroa kaasukäyttöiselle kuorma-autolle, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 6 000 kilogrammaa. Lisäksi tukea voitaisiin myöntää 6 000 euroa kaasukäyttöiselle kuorma-autolle, jonka suurin sallittu massa tieliikenteessä olisi vähintään 16 000 kilogrammaa.  

Pykälän 2 momentin mukaan hankintatukea voitaisiin myöntää 14 000 euroa nesteytettyä kaasua käyttövoimana käyttävän kuorma-auton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten. 

Pykälän 3 momentin mukaan hankintatuen enimmäismäärä ei saisi ylittää 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Momentti vastaisi 10 §:n 2 momentin sisältöä. 

12 §. Muuntotuen määrä. Pykälässä säädettäisiin muuntotuen määrästä. Pykälän mukaan muuntotukea voitaisiin myöntää 1 000 euroa henkilöauton muuntamiseksi kaasukäyttöiseksi tai 200 euroa henkilöauton muuntoon etanolikäyttöiseksi. 

13 §. Täyssähköauton hankintatuen hakeminen. Pykälä koskisi täyssähköauton hankintatuen hakemusmenettelyä. Pykälän 1 momentin mukaan täyssähköauton hankintatukea haettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolta. Hankintatukea koskevassa hakemuksessa olisi ilmoitettava yksilöity selvitys hankitusta täyssähköautosta. Tukea haettaisiin täyssähköauton hankinnan jälkeen.  

Ehdotetun 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää hankintatuen tuen hakijalle, jos 3 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. 

14 §.Pakettiauton ja kuorma-auton hankintatuen hakeminen. Pykälässä säädettäisiin pakettiauton ja kuorma-auton hankintatuen hakemisesta. Hankintatukea haettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolta. Tuen hakijan tulisi toimittaa hakemus tuen myöntämistä varten ennen hakemusta koskevan ajoneuvon sitovaa hankintaa. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun 6 artiklan mukaan yrityksille suunnatulla tuella on oltava kannustava vaikutus, eikä tukea saa myöntää tuettavan toiminnan tai hankkeen toteutukseen liittyvien toimien jälkeen. Luonnollisen henkilön osalta mahdollisuus hakea hankintatukea jo ennen ajoneuvon sitovaa hankintaa lisäisi varmuutta tuen myöntämisestä ennen varsinaisen osto- tai pitkäaikaisvuokrauspäätöksen tekemistä. Samankaltaisen menettelyn säätäminen sekä yrityksille että luonnollisille henkilöille olisi perusteltua myös menettelyn yhdenmukaistamisen kannalta. Ajoneuvon sitovalla hankinnalla tarkoitettaisiin esimerkiksi sitovan tilauksen, hyväksytyn kauppasopimuksen tai käyttöoikeuden siirtosopimuksen tekemistä. Ajoneuvon sitovan pitkäaikaisvuokrauksen kohdalla sitovalla hankinnalla tarkoitettaisiin esimerkiksi oikeudellisesti sitovan leasing-sopimuksen allekirjoittamista tai leasingmaksun maksamista.  

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin hankintatukea koskevaan hakemukseen sisällytettävistä tiedoista. Luettelo ei olisi tyhjentävä, ja Liikenne- ja viestintävirasto voisi pyytää hakijaa ilmoittamaan myös muita tarpeellisia tietoja. Ehdotetun 2 momentin mukaan hakemuksessa tulisi ilmoittaa yksilöity suunnitelma tai kuvaus suunnitellusta sähkö- tai kaasukäyttöisen ajoneuvon hankinnasta. Selvitys olisi tarpeen, jotta Liikenne- ja viestintävirasto voisi arvioida, täyttäisikö ajoneuvo hankintatukia koskevien ehdotettujen 4 tai 5 pykälien edellytykset. Mikäli tuen hakijana olisi oikeushenkilö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, hankintatukea koskevassa hakemuksessa olisi lisäksi annettava riittävä selvitys tuen hakijan saamasta muusta julkisesta tuesta tai avustuksesta. Julkisella tuella tai avustuksella tarkoitettaisiin valtionavustuslain 4 §:n mukaista julkista tukea. Tiedon avulla voitaisiin varmistua siitä, että yksittäiselle hakijalle ei annettaisi valtiontukisääntöjen määrittelemiä rajoja ylittäviä avustuksia. Momentin mukaan hankintatukea koskevassa hakemuksessa olisi lisäksi kerrottava tämän lain nojalla haettavan tuen määrä.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää hankintatukea tuen hakijalle ehdotetuissa 4 tai 5 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän ajoneuvon hankintaa varten. Lisäksi 3 momentissa säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuudesta antaa asiassa ehdollinen päätös. Tuen myöntämisen ehtona olisi, että hankintatuen hakija toimittaisi Liikenne- ja viestintävirastolle tiedot hakemuksen kohteena olevan ajoneuvon sitovasta hankinnasta kahden kuukauden sisällä ehdollisen päätöksen saamisesta. Säännös olisi tarpeen siksi, että hankintatuen hakija voisi saada ennen ajoneuvon hankintaa tiedon täyttääkö suunnitelman mukaisen ajoneuvo edellä laissa määritellyt hankintatuen myöntämisen edellytykset ja, että hänelle voitaisiin tukea myöntää. Lisäksi säännös olisi tarpeen siksi, että Liikenne- ja viestintäviraston olisi ennen myönteisen päätöksen vahvistamista voitava tarkastaa, että hankittu ajoneuvo on tosiasiassa ilmoitetun suunnitelman mukainen ja täyttää hankintatuen myöntämiselle tässä laissa säädetyt edellytykset, mukaan lukien tuen myöntämiseen varatun määrärahan käytettävyyden. Pykälän 3 momentin mukaan ehdollinen päätös sitoisi Liikenne- ja viestintävirastoa, jos ehdollisen päätöksen saaja hankkii päätöksen mukaisen ajoneuvon ja toimittaa ehtona olevat tiedot Liikenne- ja viestintävirastolle asetetussa määräajassa. Tarkoitus on, että määräaika asetettaisiin niin pitkäksi, että tuen hakija varmasti ehtisi tehdä sitovan hankintapäätöksen suunnitelman mukaisen tukikelpoisen ajoneuvon hankinnasta ennen määräajan umpeutumista. Määräajasta olisi tarpeen säätää, jotta hankintatukea ei haettaisi varmuuden vuoksi, vaikka hankinta ei olisikaan tosiasiassa toteutumassa. Tällöin vältyttäisiin siltä, että hankintatuille varattua määrärahaa ei turhaan varattaisi pitkiksi ajoiksi tilanteissa, joissa hankinta ei lopulta toteutuisikaan. Ehdotetun 3 momentin mukaan ehdolliseen päätökseen ei saisi hakea muutosta. Muutosta saisi hakea myöhemmin annettavaan varsinaiseen päätökseen. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että mikäli tuen saaja ei määräajassa toimita Liikenne- ja viestintävirastolle edellä 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ehdollisessa päätöksessä tarkoitetun ajoneuvon sitovasta hankinnasta tai, mikäli toimitetut tiedot osoittaisivat, että hankittu ajoneuvo ei noudata tämän lain 4 tai 5 §:ssä hankintatuen myöntämisen säädettyjä edellytyksiä, Liikenne- ja viestintävirasto toteaisi ehdollisen päätöksen nimenomaisella päätöksellään rauenneeksi. Mikäli tuen hakija puolestaan toimittaa tiedot määräajassa ja tietojen perusteella on selvää, että tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi ehdollisena antamansa hankintatukea koskevan päätöksen. 

15 §.Hankintatuen maksaminen. Pykälässä säädettäisiin hankintatuen maksamisesta. Ehdotetun 1 momentin mukaan tuki maksettaisiin tuen hakijalle myönteisen tukipäätöksen perusteella sen jälkeen, kun ajoneuvo on ensirekisteröity liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisteriin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajaan kohdistuvasta velvoitteesta ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle välittömästi tiedon saatuaan, mikäli ajoneuvon ensirekisteröinti viivästyy, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua arvioidusta ensirekisteröintipäivästä. Jos tuen saaja laiminlöisi ilmoitusvelvollisuutensa, Liikenne- ja viestintävirasto toteaisi päätöksellään hankintatuen myöntämistä koskevan päätöksen rauenneeksi. Säännös olisi tarpeen sen välttämiseksi, että hankintatuille varattua määrärahaa ei turhaan varattaisi pitkiksi ajoiksi tilanteissa, joissa hankinta ei lopulta toteutuisikaan. 

16 §.Muuntotuen hakeminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että muuntotukea auton muuntamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi haettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolta. Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää tuen, jos 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyisivät.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muuntotuen hakemisesta ja maksamisesta silloin, kun hakijana on luonnollinen henkilö. Hakemuksessa olisi oltava ainakin tiedot käytetystä muutossarjasta, muutoksen tekijästä ja hyväksytystä muutoskatsastuksesta. Luettelo ei olisi tyhjentävä, ja Liikenne- ja viestintävirasto voisi pyytää hakijaa ilmoittamaan myös muita tarpeellisia tietoja.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muuntotuen hakemisesta silloin, kun hakijana on oikeushenkilö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Ehdotetun 3 momentin mukaan tuen hakijan tulisi toimittaa hakemus tuen myöntämistä varten ennen ajoneuvon muuntamista. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun 6 artiklan mukaan yrityksille suunnatulla tuella on oltava kannustava vaikutus, eikä tukea saa myöntää tuettavan toiminnan tai hankkeen toteutukseen liittyvien toimien jälkeen. Muuntotukea koskevassa hakemuksessa olisi oltava yksilöity suunnitelma tai kuvaus käytettävästä muutossarjasta, tiedot muutoksen tekijästä sekä riittävä selvitys tuen hakijan saamasta muusta julkisesta tuesta tai avustuksesta. Julkisella tuella tai avustuksella tarkoitettaisiin valtionavustuslain 4 §:n mukaista julkista tukea. Tiedon avulla voitaisiin varmistua siitä, että yksittäiselle hakijalle ei annettaisi valtiontukisääntöjen määrittelemiä rajoja ylittäviä avustuksia. Ehdotetun 3 momentin mukaan muuntotukea koskevassa hakemuksessa olisi lisäksi kerrottava tämän lain nojalla haettavan tuen määrä. Lisäksi pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto tekisi asiassa ehdollisen päätöksen. Tuen myöntämisen ehtona olisi, että tuen hakija toteuttaisi suunnitelman tai kuvauksen mukaisen ajoneuvon muuntotyön sekä toimittaisi Liikenne- ja viestintävirastolle hyväksytyn muutoskatsastuksen tiedot kahden kuukauden sisällä ehdollisen päätöksen saamisesta. Ehdolliseen päätökseen ei saisi hakea muutosta. 

Pykälän 4 momentti koskisi edellisessä momentissa tarkoitettuja tuen saajia eli oikeushenkilöitä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Ehdotetun 4 momentin mukaan, jos pykälän 3 momentissa tarkoitettu tuen saaja ei määräajassa toimittaisi Liikenne- ja viestintävirastolle tarvittavia tietoja ehdollisessa päätöksessä tarkoitetun ajoneuvon muuntamisesta, tai mikäli toimitetut tiedot osoittaisivat, että muunnettu ajoneuvo ei noudata tämän lain 6 §:ssä säädettyjä muuntotuen myöntämisen edellytyksiä, Liikenne- ja viestintävirasto toteaisi ehdollisen päätöksen nimenomaisella päätöksellään rauenneeksi. Mikäli tuen hakija puolestaan toimittaisi tiedot määräajassa ja tietojen perusteella olisi selvää, että tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi ehdollisena antamansa muuntotukea koskevan päätöksen. 

17 §. Muuntotuen maksaminen. Pykälässä säädettäisiin muuntotuen maksamisesta. Pykälän mukaan Liikenne- ja viestintävirasto maksaisi muuntotuen tuen saajalle myönteisen tukipäätöksen nojalla sen jälkeen, kun ajoneuvon muutoskatsastus on hyväksytty. 

18 §. Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä säädettäisiin tuen saajan ilmoitusvelvollisuudesta.  

Pykälän 1 momentin mukaan tuen saajan olisi ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle hankintatukea tai muuntotukea koskevaan tukipäätökseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta. Ilmoitus olisi tehtävä välittömästi, mutta kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa olosuhteiden muutokseen johtaneesta tapahtumasta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hankintatuen saajan olisi myös välittömästi ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle, jos hankitun ajoneuvon pitkäaikaisvuokrasopimus päättyy ennen kolmen vuoden määräaikaa tai ajoneuvo poistetaan rekisteristä ennen kuin se on ollut rekisterissä säädetyn yhden vuoden ajan. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että Liikenne- ja viestintävirastolla on ajantasaisesti saatavilla kaikki tukien hakemusmenettelyn, käytön, valvonnan sekä mahdollisen takaisinperinnän kannalta olennainen ja tarpeellinen tieto. 

19 §. Tukia koskevat tiedot. Pykälässä säädettäisiin tukia koskevista tiedoista. Pykälän mukaan Liikenne- ja viestintävirasto käsittelisi tukia koskevan hakemuskäsittelyn yhteydessä tallentamiaan ja ylläpitämiään tietoja noudattaen liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 233 §:ää. Liikenteen palveluista annetun lain 233 §:ssä säädetään Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuudesta ylläpitää yleistä liikenteeseen liittyvää tietoa. Tukia koskevilla tiedoilla tarkoitettaisiin esimerkiksi tuen saajaa koskevia henkilötietoja, kuten nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot, sekä tuen kohteena olevan ajoneuvon yksilöintiä ja ominaisuuksia koskevia tietoja. Henkilötunnus olisi tarpeen hakijan yksilöimistä varten. Liikenteen palveluista annetun lain 233 §:n 2 momentissa säädetään lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston tietojen ylläpitotehtäviin liittyvistä tiedonsaantioikeuksista. Hankintatukia ja muuntotukia koskien tiedonsaantioikeudet ovat tarpeen esimerkiksi Ahvenanmaalla rekisteröitävien vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaan kohdistuvien hankintatukien myöntämiseksi. 

20 §. Valvonta ja takaisinperintä. Pykälässä säädettäisiin tässä laissa tarkoitetun tuen valvonnasta ja takaisinperinnästä. Valvonnasta ja takaisinperinnästä vastaisi Liikenne- ja viestintävirasto. Tuen valvontaan ja takaisinperintään sovellettaisiin valtionavustuslain asianomaisia säännöksiä. 

21 §. Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäisiin tuen hakijan oikeudesta vaatia oikaisua tukea koskevaan päätökseen. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 

22 §.Tarkemmat säännökset. Pykälässä säädettäisiin valtuutussäännöksestä, jonka nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä tukia koskevasta hakumenettelystä ja tukien maksamisesta. 

23 §.Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain määräaikaisesta voimassaolosta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022 ja laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2024 asti. On kuitenkin huomioitava, että tukiohjelmaan sovellettavat nykyiset EU:n valtiontukisäännöt ovat voimassa vuoden 2023 loppuun. Komissio on aloittanut kesällä 2021 yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen uudistuksen, joka koskee 36 artiklaa. Tarvittaessa tukiohjelman kansallista oikeusperustaa olisi muutettava valtiontukisääntöjen muutosten edellyttämällä tavalla uusien sääntöjen mukaisen siirtymäajan puitteissa.  

Ehdotetun 2 momentin mukaan lakia sovellettaisiin täyssähköautojen ja kuorma-autojen hankintatukeen tai muuntotukeen, jota haetaan viimeistään 31 päivänä maaliskuuta2023 sekä pakettiautojen hankintatukeen, jota haetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Tukikausi alkaisi 1 päivänä tammikuuta 2022 ja päättyisi 31 päivänä maaliskuuta 2023. Laki olisi kuitenkin tarpeen olla voimassa vielä seuraavan kalenterivuoden, eli 31 päivään joulukuuta 2024 saakka, jotta tukikauden lopussa haetut tuet voitaisiin käsitellä ja maksaa lain voimassaolon puitteissa.  

Ehdotetun 3 momentin mukaan lailla kumottaisiin laki sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta 971/2017. Momentin mukaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa haetun tuen käytössä ja käytön valvonnassa, palauttamisessa ja takaisinperinnässä sekä sitä koskevassa muutoksenhaussa noudatettaisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sekä tukipäätöksessä asetettuja ehtoja. 

8  Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2024 saakka.  

9  Toimeenpano ja seuranta

Liikenne- ja viestintävirasto toimisi lakiehdotuksen 2 §:n mukaan valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Ajoneuvojen hankintatukien ja muuntotuen toimeenpanoon liittyvä toimivalta olisi siten Liikenne- ja viestintävirastolla.  

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraisi ehdotetun tukijärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien ajoneuvojen hankintatukien sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamista koskevia muuntotukien vaikutuksia sekä mahdollista jatkoa arvioitaisiin ennen vuotta 2023. Arvioinnissa olisi huomioitava erityisesti vaikutukset ajoneuvokantaan sekä tarkasteltava vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen markkinaa, hintoja sekä saatavuutta. Liikenne- ja viestintävirasto seuraisi tukijärjestelmän toteutumista tukipäätösten myönnettyjen tukien, käytössä olevan määrärahan, ajoneuvomarkkinoiden kehittymisen sekä ensirekisteröityjen vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen osalta.  

10  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

11  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys