2
Nykytila ja sen arviointi
Yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä määritellään tukea määrättäessä huomioon otettavat erilliset lämmityskustannukset eli lämmitysnormi ja muussa omistusasunnossa kuin osakeasunnossa eli omakotitalossa huomioon otettavat hoitomenot eli hoitomenonormi. Näitä normeja korotetaan vuosittain lain 51 §:n mukaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 9 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään laissa tarkoitetuista omakotitalon asumismenoista sekä niistä lämmityskustannuksina hyväksyttävistä asumismenoista, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen ja vedestä aiheutuvista kustannuksista, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen ja joita asumistuen hakija ei maksa erillisenä kiinteänä vesimaksuna.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella tarkistetaan vuosittain 9 §:n 4 momentissa tarkoitetut lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset enintään asumismenojen muutosta vastaavasti.
Yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuensaajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
Kun asumistuki maksetaan vuokranantajalle, vuokranantaja on saatuaan asiasta tiedon velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle, jos tuen saajan oikeus pitää huoneistoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, jossa asumiseen tukea on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallintaoikeuden päättymisajankohta ja asunnosta pois muuttamisen ajankohta.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n 2 momentin perusteella kansaneläkelaitos voi myös päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuen saajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
Kansaneläkelaitoksen antamaan päätökseen maksaa eläkkeensaajan asumistuki suoraan vuokranantajalle ei saa hakea muutosta.
Asumistukien ja toimeentulotuen maksamisessa vuokranantajalle ilman tuensaajan valtuutusta on eroavaisuutta. Yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajan asumistuessa tuen maksaminen vuokranantajalle ilman tuensaajan valtuutusta edellyttää, että vuokranmaksu on laiminlyöty kahdelta peräkkäiseltä kuukaudelta kokonaan. Toimeentulotuessa sen sijaan maksu voidaan siirtää vuokranantajalle jo yksittäisen osittaisen tai kokonaisen laiminlyönnin perusteella. Jos asiakas saa sekä toimeentulotukea että yleistä asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotuki on siirretty maksuun vuokranantajalle jo yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella, asumistuen maksua ei päästä siirtämään, sillä edellytys kahden peräkkäisen kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnistä kokonaan ei täyty. Usein tuensaaja myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella, jolloin asumistuen siirtäminen vuokranantajalle ei ole mahdollista ollenkaan. Näin asiakkaalle voi kertyä koko ajan lisää vuokrarästiä, jolloin asiakasta voi uhata jopa asunnottomuus.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
Asumistukien suoraan vuokranantajalle maksamisen ehtojen lieventäminen olisi mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi siten, että yhden kokonaisen kuukauden vuokran maksamisen laiminlyönti mahdollistaisi asumistuen maksamisen suoraan vuokranantajalle. Usein kuitenkin tuensaaja myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai siten, että osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella. Tällöin sellaisia kuukausia, jolloin vuokra jäisi kokonaan maksamatta ei kerry lainkaan. Siten se, että yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönti kokonaisuudessaan olisi edellytys asumistuen maksamiselle suoraan vuokranantajalle, ei juurikaan tosiasiassa helpottaisi suoraan vuokranantajalle maksamista.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Laki eläkkeensaajan asumistuesta
25 a §.Maksaminen vuokranantajalle. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Momentissa säädetään mahdollisuudesta maksaa eläkkeensaajan asumistuki Kansaneläkelaitoksen päätöksellä suoraan vuokranantajalle. Edellytyksenä suoraan vuokranantajalle maksamiselle on voimassa olevan lain mukaan, että vuokralainen on laiminlyönyt vuokran maksamisen kokonaan vähintään kahdelta kuukaudelta. Toimeentulotuessa maksu voidaan siirtää vuokranantajalle jo yksittäisen osittaisen tai kokonaisen laiminlyönnin perusteella. Jos asiakas saa sekä toimeentulotukea että eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotuki on siirretty maksuun vuokranantajalle jo yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella, asumistuen maksua ei päästä siirtämään, sillä edellytys kahden peräkkäisen kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnistä kokonaan ei täyty. Usein asiakas myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella, jolloin asumistuen siirtäminen vuokranantajalle ei ole mahdollista ollenkaan. Näin asiakkaalle voi kertyä koko ajan lisää vuokrarästiä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kansaneläkelaitos voisi päättää eläkkeensaajan asumistuen maksamisesta maksaa suoraan vuokranantajalle jo, jos tukea saava laiminlyö vuokran maksun kokonaan tai osittain kahdelta peräkkäiseltä kuukaudelta.
7.2
Laki yleisestä asumistuesta
25 §.Asumistuen maksaminen vuokranantajalle ja vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Momentti vastaisi ehdotettua eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n 2 momenttia.
51 §.Indeksisidonnaisuus. Pykälässä säädetään laissa säädettyjen rahamäärien sitomisesta hintatason muutoksiin kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaisesti. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 5 momentti. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että normaalin indeksitarkistuksen sijaan vuonna 2023 käytetään lain 9 §:ssä tarkoitettuja lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 57 prosentilla korotettuna niistä määristä, joita sovelletaan vuonna 2022.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esitys liittyy perustuslaissa turvatuista perusoikeuksista erityisesti 19 §:ssä turvattuun jokaisen oikeuteen sosiaaliturvaan. Esityksellä parannetaan pienituloisten henkilöiden ja kotitalouksien maksukykyä tilanteessa, jossa lämmitysenergian hinta on noussut merkittävästi. Vuokranantajalle maksamista koskevalla muutoksella pyritään turvaamaan tukea saavan asumista maksuhäiriötilanteissa.
Hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.