7.1
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
9 §.Palveluhankintoja koskevat soveltamisalan rajaukset. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa muutetaan selkeyden vuoksi siten, että soveltamisalapoikkeuksessa mainitaan nimenomaisesti myös asianajajat. Selkeyttämisellä kansallisen lain säännös vastaa tarkemmin hankintadirektiivin 2014/24/EU 10 artiklan d kohdan i alakohdassa määräystä, jonka mukaan direktiiviä ei sovelleta palveluhankintasopimuksiin, jotka koskevat neuvoston direktiivissä 77/249/ETY 1 artiklassa tarkoitetun asianajajan suorittamaa asiakkaan oikeudellista edustamista.
25 §.Kansalliset kynnysarvot. Pykälän 2 momenttia selkeytetään lain soveltamismahdollisuutta kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen kohdalla. Käytännön hankintatoimessa on hankintayksiköillä ilmennyt tarpeita hyödyntää hankintalain mukaista keinovalikoimaa ja tietojensaantia tarjoajien soveltuvuutta koskevan arvioinnin suorittamiseen. Nykyinen sääntely ei ole mahdollistanut hankintayksikölle hankintalain 171 §:ssä mainittua tietojensaantimahdollisuutta kansallisten kynnysarvojen alittavien hankintojen kohdalla. Muutoksella mahdollistetaan rajattu poikkeamismahdollisuus hankintalain soveltamisesta myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.
30 §.Ennakoidun arvon laskeminen sopimuskaudella. Pykälän 2 momentin 2 kohtaa täsmennetään hankintasopimusten ennakoidun arvon laskemissäännösten osalta silloin, kun hankintayksikön talousarviokausi ylittää 12 kuukautta. Voimassa olevan hankintalaki eroaa hieman hankintadirektiivin mukaisista sopimuksen arvon laskemisen perusteista. Sanamuotoa muutetaan siten, että talousarviokauden ylittäessä 12 kuukautta ennakoidun arvon laskemisen perusteena tulee käyttää kyseisenä talousarviokautena tehtävien toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten arvioitua yhteenlaskettua arvoa. Muutos perustuu hankintadirektiivin 5 artiklan 11 kohtaan.
34 §.Neuvottelumenettely. Pykälän 4 momenttia selvennetään siltä osin, kun hankintayksikkö haluaa rajata neuvotteluun kutsuttavien ehdokkaiden määrää. Mikäli hankintayksikkö on ennalta rajannut niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan neuvotteluihin, on sen noudatettava kuvaamansa menettelyä. Hankintadirektiivin 26 artiklan 4 kohdassa neuvottelumenettelylle ja kilpailulliselle neuvottelumenettelylle on säädetty täysin samat käyttöedellytykset. Muutos perustuu komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta. Muutoksella varmistetaan, se että hankintalaki on tältä osin direktiivin vaatimusten mukainen.
36 §.Kilpailullinen neuvottelumenettely. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytyksiin lisätään viittaus hankintalain 34 §:n 3 momenttiin. Hankintadirektiivin 26 artiklan 4 kohdassa neuvottelumenettelylle ja kilpailulliselle neuvottelumenettelylle on säädetty täysin samat käyttöedellytykset. Muutos perustuu komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta ja muutoksella varmistetaan, se että hankintalaki on tältä osin direktiivin vaatimusten mukainen.
Pykälän 3 momenttia selvennetään siltä osin, kun hankintayksikkö haluaa rajata neuvotteluun kutsuttavien ehdokkaiden määrää. Mikäli hankintayksikkö on ennalta rajannut niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan neuvotteluihin, on sen noudatettava kuvaamaansa menettelyä. Muutos perustuu komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta. Muutoksella varmistetaan, se että hankintalaki on tältä osin direktiivin vaatimusten mukainen.
42 §. Puitejärjestely. Pykälän 4 momenttia selvennetään siten, että hankintayksikön on ilmoitettava puitejärjestelyä käyttävien hankinnan kohteesta riippuen hankintayksiköiden ostojen arvioitu enimmäismäärä tai vaihtoehtoisesti yhteenlasketut arvot tuoteryhmä- tai palvelualuekohtaisesti. Hankintadirektiivin 33 artiklassa todetaan, että puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, erityisesti hinnat ja tarvittaessa suunnitellut määrät. Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä valittujen toimittajien ja puitejärjestelyä perustettaessa ilmoitettujen hankintayksiköiden kesken. Näin ollen puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä siihen valituilta toimittajilta eikä järjestelyyn voi sen voimassaoloaikana ottaa uusia toimittajia, ellei toimittajan vaihtaminen perustu 136 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hyväksyttävään sopimusmuutokseen.
Puitejärjestelyä kilpailutettaessa puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on yksilöitävä ne hankintayksiköt, joilla on oikeus puitejärjestelyn käyttöön. Hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleen mukaan puitejärjestelyn osapuolina olevat hankintaviranomaiset on ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muulla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeäsi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta asianomaiset hankintaviranomaiset voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti. Yhteishankintayksikön osalta puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut hankintayksiköt voidaan merkitä direktiivin johdanto-osan mukaan rekisteriin, josta voidaan tarkistaa hankintaviranomaisen tiedot sekä päivämäärä, josta alkaen hankintaviranomaisella on oikeus käyttää yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä. Hankintadirektiivin johdanto-osan 61 perustelukappaleen mukaan puitejärjestelyssä ilmoitetut hankintaviranomaiset, jotka ovat oikeutettuja puitejärjestelyn käyttöön, eivät ole kuitenkaan velvoitettuja tekemään hankintojaan kyseistä puitejärjestelyä käyttäen. Siten on hyväksyttävää, että puitejärjestelyn hankinta-asiakirjoissa yksilöidään ne hankintayksiköt, jotka voivat harkintansa mukaan tehdä hankintoja puitejärjestelyllä sen voimassaolon aikana. Hankintaviranomaisia ei ole tämän direktiivin nojalla velvoitettava hankkimaan puitejärjestelyn soveltamisalaan kuuluvia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja kyseisen puitejärjestelyn mukaisesti.
Puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden yksilöimistä ja niiden tulevien hankintojen määrän ja arvon riittävää ilmoittamisesta on annettu direktiiviä selventävää oikeuskäytäntöä EU-tuomioistuimen tuomiossa C-216/17 (Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato – Antitrust ja Coopservice Soc. coop. arl). Tuomioistuin toteaa perustelukappaleissa 53 - 55 ensinnäkin, että yhteishankinnoissa tavoitteena on erityisesti julkisten hankintojen tehokkuuden parantaminen kannustamalla puitejärjestelyin tapahtuvien julkisten ostojen yhdistämiseen mittakaavaetujen toteuttamiseksi. Menettelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, ja sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka olivat puitejärjestelyn osapuolia sitä tehtäessä. Tarkoituksena on mahdollistaa se, että hankintaviranomainen avaa muille hankintaviranomaisille pääsyn puitejärjestelyyn, jonka se aikoo tehdä sellaisten taloudellisten toimijoiden kanssa, jotka tulevat alusta alkaen sen osapuoliksi. Perustelukappaleessa 56 tuomioistuin vielä toteaa, ettei ole tarpeen, että puitejärjestelyä mahdollisesti myöhemmin hyödyntävä ”toissijainen” hankintaviranomainen, on osallistunut puitejärjestelyn allekirjoittamiseen. Riittävää on, että tällainen hankintaviranomainen mainitaan puitejärjestelystä mahdollisesti hyötyvänä toimijana jo järjestelyn tekemisajankohtana siten, että se on selkeästi nimetty tarjouspyyntöä koskevissa asiakirjoissa nimenomaisella maininnalla, jolla ilmoitetaan tästä mahdollisuudesta sekä itse ”toissijaiselle” hankintaviranomaiselle, että kaikille halukkaille toimijoille.
Perustelukappaleessa 60 käsitellään hankinnan kohteen eli suoritusten määrän yksilöimistä. Puitejärjestelyssä on alusta alkaen määritettävä niiden tavaroiden tai palvelujen enimmäismäärä tai enimmäisarvo, jotka voivat olla myöhempien hankintasopimusten kohteena. Huomioon otettava arvo on tämän järjestelyn koko keston ajalle suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa. Tuomioistuin viittaa myös hankintadirektiivin liitteen VII A kohdan 6 alakohtaan c, jossa edellytetään myös, että tällaiseen järjestelyyn liittyvässä hankintailmoituksessa mainitaan suoritettavien palvelujen arvioitu kokonaisarvo koko puitejärjestelyn kestoajalta sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävien hankintasopimusten arvo ja esiintymistiheys. Näin ollen vaikka puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena ollutta hankintaviranomaista koskee kunkin myöhemmän hankintasopimuksen arvon ja esiintymistiheyden täsmentämisen osalta vain menettelytapaa koskeva velvollisuus, sen on sitä vastoin ehdottomasti täsmennettävä enimmäismäärä, jota myöhemmät hankintasopimukset voisivat koskea.
Tuomioistuin toteaa myös perustelukappaleissa 61 ja 62, että puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena oleva hankintaviranomainen voi sitoutua omaan lukuunsa ja muiden tässä järjestelyssä selvästi nimettyjen mahdollisten hankintaviranomaisten lukuun vain tiettyyn määrään asti, ja kun tämä määrä on saavutettu, kyseinen järjestely on menettänyt merkityksensä. Sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteet että niistä seuraava avoimuuden periaate edellyttävät kuitenkin, että kaikki hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintasopimusta määrittäviä perusteita.
Perustelukappaleissa 64, 66 ja 68 tuomioistuin toteaa vielä, että avoimuusperiaate ja puitejärjestelystä kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaate vaarantuisi, mikäli puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena oleva hankintaviranomainen ei täsmentäisi kokonaismäärää, jota tällainen sopimus koskee. Mikäli puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena olevan hankintaviranomaisen ei heti alkuun tarvitsisi ilmoittaa järjestelyn kattamien suoritusten enimmäismäärää ja enimmäissummaa, puitejärjestelyn tekeminen voisi myötävaikuttaa hankintasopimuksen keinotekoiseen jakamiseen ja kynnysarvoja koskevin määräysten kiertämiseen. Tuomioistuin toteaa myös, että mikäli näitä tavanomaisia tarpeita edustavien suoritusten kokonaismäärä on yleisesti tunnettu, ei pitäisi olla mitään vaikeuksia mainita sitä itse puitejärjestelyssä tai muussa julkiseksi saatetussa asiakirjassa kuten tarjouspyyntöasiakirjassa. Johtopäätöksenä tuomioistuin toteaa, että ei voida hyväksyä sitä, että hankintaviranomaiset, jotka eivät ole kyseisen puitejärjestelyn allekirjoittajina, eivät määritä niiden suoritusten määrää, jotka voidaan tilata niiden tehdessä myöhempiä hankintasopimuksia tämän puitejärjestelyn täytäntöön panemiseksi, tai määrittävät ne vain viittaamalla tavanomaisiin tarpeisiinsa.
Tarjoajien kannalta on keskeistä se, että puitejärjestelyn kilpailutus perustuu realistiseen näkemykseen puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä sekä niiden hankinnan todennäköisistä volyymeistä. Hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä voidaan apuna käyttää esimerkiksi tietoja aikaisemmin tapahtuneista hankinnoista (historiatietoja). Yhteishankintayksiköiden näkökulmasta on huomioitava puitejärjestelyjen käytön tavoite eli hankintayksiköiden tarve saavuttaa yhteishankinnoilla hallinnollisesti mahdollisimman kevyellä menettelyllä ja joustavasti volyymietuja. Yhteishankintayksikköä käyttämällä hankintayksiköt voivat myös hyödyntää keskitetyn hankintatoimen laajaa ammattitaitoa ja osaamista menettelyistä. Koska yhteishankintayksiköt käyvät yleensä kattavasti ennen hankintaa markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa, niin tämä mahdollistaa sen, että yrityksiä kuullaan ennen hankinnan toteuttamista ja niillä on mahdollisuus tuoda esiin hankinnan kohdentumiseen liittyviä tietotarpeitaan.
Puitejärjestelyn käyttöön liittyy sen luonteen mukaisesti aina epävarmuutta. Puitejärjestely on tarkoitettu joustavaksi menettelyksi, joka mahdollistaa hankintayksiköiden tarpeiden vaihetun sopimuskaudella. Hankintayksiköiden tarpeet voivat muuttua esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä nopeastikin ja myös muut tekijät, kuten muutokset hankintapoliittisissa tavoitteissa (esimerkiksi hankinnoissa huomioitavien ekologisten tai sosiaalisten näkökohtien muuttuneet painotukset) voivat vaikuttaa hankintojen kohdentumiseen. Puitejärjestelyjen tulisi voida olla mahdollisia myös uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankintoja varten, jolloin tarvitaan riittävää joustavuutta puitejärjestelyn kohteen ja hankinnan laajuuden esittämiseen.
Muutoksia voi tulla myös hankintayksiköiden organisaatioissa tai toimintatavoissa, kuten esimerkiksi silloin, kun hankintayksikö ulkoistaa palvelunsa muille toimijoille tai toimintoja uudistetaan lainsäädäntömuutosten vuoksi. Näitä muutoksia voi olla vaikea objektiivisesti ennakoida pitkäaikaisissa puitejärjestelyissä. Muutoksia voi tulla myös esimerkiksi elintarvikehankinnoissa pakkauskokoihin tai tarjolle voi jatkuvan tuotekehityksen myötä tulla uusia vastaavia tuotteita tai tuoteryhmiä. Näin ollen sekä ostajien että myyjien kohtuullisen joustovaran säilyttämiseksi näissä hankinnoissa voisi olla tarkoituksenmukaista käyttää hankinnan kohdentumisen osalta yleisemmän tason arvioita.
Hankinnan laajuuden määrittelemisessä on enimmäismäärien ilmoittaminen enimmäisarvojen sijaan voi olla tarkoituksenmukaisempi tapa silloin, kun hankintayksiköllä ei ole etukäteen tietoa hankintahinnoista. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa tulevien tarjousten hintatasoa on vaikeaa arvioida esimerkiksi hintakehityksen epävarmuuden, dynaamisen hinnoittelun, hankinnan kiinnostavuuteen liittyvän epävarmuuden taikka historiatietojen puuttumisen vuoksi. Enimmäisarvon ilmoittaminen voi olla epätarkoituksenmukaista myös silloin, kun sen arvioidaan ohjaavan tarjousten hinnoittelua.
Yhteishankintayksiköiden puitejärjestelyjä käyttävien hankintayksiköiden tarpeet ja määrät tulee kuitenkin ilmoittaa sellaisella tarkkuudella, että alalla ammattimaisesti toimivat yritykset voivat antaa niiden perusteella tarjouksia ottaen huomioon myös toimittamisesta eri hankintayksiköille aihetuvat kustannukset sellaisissa tuoteryhmissä, joissa näillä seikoilla on vaikutusta tarjoushintoihin.
Säännös ei edellyttäisi ilmoittamaan puitejärjestelyn tarjouspyynnössä tarkkoja tietoja puitejärjestelyn käyttöön oikeutettujen hankintayksiköiden tulevista hankinnoista esimerkiksi tuote- tai palvelukohtaisesti. Säännös ei myöskään edellyttäisi ilmoittamaan hankintayksikkökohtaisia taikka toimipistekohtaisia tietoja hankintayksiköiden tulevista hankinnoista.
Tarkemmat tiedot puitejärjestelyn sisäisistä hankinnoista esimerkiksi hinnoittelua varten voidaan antaa yhden toimittajan puitejärjestelyssä hankintalain 43 §:n 1 momentin mukaisessa tarjouksen täsmentämispyynnössä, jonka perusteella puitejärjestelyyn valittu toimittaja voi antaa täydennetyn tarjouksen. Useamman toimittajan puitejärjestelyissä hankintayksikön hankinnan kohteen tarkempi määrittely tapahtuu hankintalain 43 §:n 3 momentin mukaisessa puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa, jolloin toimittajilla on mahdollisuus huomioida hankinnan laajuus esimerkiksi hinnoittelussa. Puitejärjestelyä kilpailutettaessa voidaan kuitenkin edellyttää enimmäismäärää tai -arvoa tarkempaa määrittelyä tilanteessa, jossa tuotteiden tai palvelujen hinnat kiinnitetään puite-järjestelyssä ja joissa kuljetuskustannukset taikka muut yksityiskohtaiset seikat edellytetään sisältyvän tuotteiden hintoihin.
49 §.Dynaaminen hankintajärjestelmä. Pykälää selkeytetään lisäämällä uusi 3 momentti. Käytännön hankintatoiminnassa on ilmennyt epäselvyyksiä dynaamisen hankintajärjestelmän perustaneen hankintayksikön mahdollisuudesta sulkea hankintajärjestelmä tilapäisesti esimerkiksi loma-ajaksi tai muuksi sellaiseksi ajaksi, jolloin hankintoja ei tehdä ja uusien osallistumishakemusten käsittely voidaan siirtää myöhemmäksi. Dynaamisen hankintajärjestelmän tilapäinen sulkeminen voidaan tehdä milloin tahansa dynaamisen hankintajärjestelmän keston aikana. Mahdollisuudesta sulkea dynaaminen hankintajärjestelmä tulee ilmoittaa dynaamista hankintajärjestelmää perustettaessa. Dynaamisen hankintajärjestelmän ollessa suljettuna yksittäisiä hankintoja ei voida järjestelmän sisällä tehdä.
51 §. Dynaamiseen hankintajärjestelmään hakeminen ja hyväksyminen. Pykälän 2 momenttia täydennetään osallistumishakemusten toimittamisen ja käsittelyn määräajan osalta silloin kun järjestelmä on ollut suljettuna. Kiinnostuneet toimittajat voivat pyytää oikeutta osallistua perustettuun hankintajärjestelmään järjestelmän ollessa tilapäisesti suljettuna.Hakemuksen saapuessa järjestelmän ollessa suljettuna on hankintayksikön tehtävä päätös ehdokkaan hyväksymisestä järjestelmään 10 työpäivän kuluessa järjestelmän uudelleen avaamisesta.
52 §.Dynaamisen hankintajärjestelmän kulku. Pykälän 2 momenttia selvennetään yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan tai 88 §:ssä tarkoitetut poissulkemisen ja soveltuvuuden arvioimiseksi toimitettavien asiakirjojen toimittamiselle varatun määräajan osalta siten, että dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksytyillä ehdokkailla on kohtuullinen aika kuitenkin vähintään 5 työpäivää hankintayksikön esittämä pyynnön esittämispäivästä toimittaa pyydetyt selvitykset. Voimassa olevan lain sanamuodon mukaan hankintajärjestelmään hyväksyttyjen ehdokkaiden tulee esittää selvitykset viiden päivän kuluessa hankintayksikön esitettyä pyyntö uhalla, että ehdokas poissuljetaan järjestelmästä. Käytännön hankintatoimessa on kuitenkin ilmennyt, että määräajan noudattaminen on ongelmallinen. Esimerkiksi Oikeusrekisterikeskuksen käsittelyaika rikosrekisteriotehakemusten käsittelylle on seitsemän työpäivää.
58 §.Hankinnasta ilmoittaminen. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että ennakkoilmoituksen julkaisumahdollisuus rajataan koskemaan vain 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua EU-kynnysarvot ylittävää hankintaa koskevaa ilmoitusta sekä 2 kohdassa tarkoitettua lain liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevaa ilmoitusta. Viittauksen ulkopuolelle jäävät näin ollen 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus sekä 4 kohdassa tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia koskeva ennakkoilmoitus. Muutoksella selkeytetään sitä, että käyttöoikeussopimuksia koskevassa direktiivissä 2014/23/EU ei ole säädetty käyttöoikeussopimuksille ennakkoilmoitusmahdollisuuksia, vaan ainoastaan velvoite koskien sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia.
Pykälän 5 momenttia täydennetään pykälissä 49–52 §:ssä tarkoitettuja dynaamisia hankintajärjestelmiä koskevan jälki-ilmoituksen osalta. Momenttiin lisätään nimenomainen säännös, jonka mukaan jälki-ilmoitukset voidaan tehdä dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvien hankintojen osalta järjestelmäkohtaisesti yhteen koottuina neljännesvuosittain. Tällöin hankintayksiköiden on lähetettävä kootut ilmoitukset 30 päivän kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös järjestelmän perusteella tehtäviä hankintalain 25 §:n mukaisia kynnysarvot alittavia hankintoja. Säännös perustuu hankintadirektiivin 2014/24/EU 50 artiklan 3 kohtaan. Muutos perustuu komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta ja muutoksella saatetaan kansallinen hankintalaki vastaamaan direktiivin vaatimuksia.
60 §.Hankintailmoitusten julkaiseminen. Pykälän 1 momenttia täydennetään siten, että suunnittelukilpailua koskeva ennakkoilmoitus, hankintailmoitus sekä jälki-ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi sähköisessä ilmoituskanavassa HILMAssa (www.hankintailmoitukset.fi) (kohta 8).
80 §.Pakolliset poissulkemisperusteet. Pykälän 1 momenttia selvennetään siten, että pakollisia poissulkemisperusteita koskeva toimittajan palkollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voidaan pyytää myös alihankkijasta. Säännös perustuu EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU 71 artiklan 6 kohdan b alakohtaan, jonka nojalla hankintayksikkö voi tarkistaa perusteiden olemassaolon alihankkijoiden poissulkemiseksi direktiivin pakollisia poissulkemisperusteita koskevan 57 artiklan nojalla. Vastaava määräys sisältyy erityisalojen hankintadirektiivin 2014/25/EU 88 artiklan 6 kohdan b alakohtaan. Vastaavat säännökset sisältyvät voimassa olevan hankintalain 78 §:ään sekä erityisalojen hankintalain 82 §:ään.
Lisäksi pykälän ensimmäisen momentin 4 kohtaa täydennetään vastaamaan voimassa olevan rikoslain rikosnimikkeistöä lisäämällä pakollisiin poissulkemisperusteisiin rikoslain 29 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu törkeä avustuksen väärinkäyttö. Muutos perustuu rikoslain (29.3.2019/368) muutokseen.
81 §. Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet.Pykälään lisätään uusi 5. momentti, jossa selvennetään hankintayksiköiden mahdollisuutta arvioida tarjoajien luotettavuutta kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Voimassa olevan lain nojalla on ollut epäselvyyttä, voivatko hankintayksiköt käyttää pykälässä mainittuja perusteita tarjoajien poissulkemiseen tarjouskilpailusta hankinnan ennakoidun arvon jäädessä alle 25 § mainitun kynnysarvon. Muutoksella selkeytetään hankintayksiköiden mahdollisuutta soveltaa harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita myös kansallisten kynnysarvojen alle jäävissä hankinnoissa. Harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltaminen on suositeltavaa etenkin sellaisilla toimialoilla, jolla esiintyy harmaata taloutta tai hankinnan ennakoidun arvon lähentyessä kansallisia kynnysarvoja.
88 §.Poissulkemisen edellytysten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittäminen. Pykälän 4 momenttia selvennetään lisäksi siten, että toimittajan palkollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voidaan pyytää myös toimittajan tarjouksessaan ilmoittamasta alihankkijasta. Säännös perustuu EU:n hankintadirektiivin 2014/24/EU 71 artiklan 6 kohdan b alakohtaan, jonka nojalla hankintayksikkö voi tarkistaa perusteiden olemassaolon alihankkijoiden poissulkemiseksi direktiivin pakollisia poissulkemisperusteita koskevan 57 artiklan nojalla. Vastaava määräys sisältyy erityisalojen hankintadirektiivin 2014/25/EU 88 artiklan 6 kohdan b alakohtaan. Vastaavat säännökset sisältyvät voimassa olevan hankintalain 78 §:ään sekä erityisalojen hankintalain 82 §:ään. Jotta hankintayksikkö voi käyttää lainsäädännössä sille luotua oikeutta, on sen saatava myös toimittajan tarjouksessa ilmoittamista alihankkijoista välttämättömät rikosrekisteritiedot. Mikäli alihankkijan kohdalla poissulkuperusteen edellytykset täyttyvät on hankintayksikön vaadittava, että tarjoaja korvaa alihankkijan, jonka osalta tarkistuksessa on todettu pakollisia poissulkemisperusteita.
Ehdokkaan tai tarjoajan alihankkija voi toimittaa saamansa rikosrekisteriotteen hankintayksikölle ottaen huomioon hankintalain säännökset ja hankinta-asiakirjojen vaatimukset tietojenvaihdosta hankintamenettelyssä. Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava kansallisen tietosuojalain mukaisesti asianmukaiset ja erityiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi silloin, kun se käsittelee erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja tietosuojalain 6 §:n nojalla.
101 §.Hankinnasta ilmoittaminen. Pykälään lisätään uusi kolmas momentti kansallisiin hankintoihin liittyvästä jälki-ilmoittamisesta. Jälki-ilmoittamisella tarkoitetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen julkaistavaa ilmoitusta tehdystä hankinnasta ja määritelmä vastaa lain 58 § 6 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta. Kansallisia hankintoja koskeva jälki-ilmoitus on hankintayksiköille vapaaehtoinen. Ilmoitukset voidaan tehdä hankintayksikkökohtaisesti yhteen koottuina neljännesvuosittain. Jälki-ilmoituksella kerätään ensisijaisesti tilastotietoja tehdyistä sopimuksista. Aiempaa luotettavampien tietojen saaminen auttaa myös hankintatoimen ohjausta ja arviointia. Tällä hetkellä tilastotietoa kansallisten hankintojen euromääräisestä arvosta on saatavilla huonosti, koska hankintayksiköllä ei nykyisin ole velvollisuutta ilmoittaa hankintailmoituksessa hankinnan ennakoitua arvoa. Lisäksi Suomen on raportoitava komissiolle kansallisten hankintojen arvoa koskevia tietoja, jotka on tähän saakka perustuneet arvioihin. Vapaaehtoiset jälki-ilmoitukset antavat mahdollisuuden myös tämän arvion tarkentamiseen.
114 §.Tarjoajan soveltuvuus ja poissulkeminen. Rikosrekisteriotteiden tarkastaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa. Pykälän 2 momenttia täydennetään siten, että ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevien poissulkemisen edellytysten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämiseen voidaan soveltaa hankintalain 88 §:ssä säädettyä. Nykyisen lain mukainen mahdollisuus rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen osalta on ollut epäselvä ja ehdotuksessa selvennetään rikosrekisteriotteiden hyödyntämismahdollisuus tarjoajien soveltavuusvaatimusten arvioinnissa. Lisäksi selvennetään pykälää siten, että toimittajan palkollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voidaan pyytää myös alihankkijasta.
116 §.Käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat säännökset. Pykälän 1 momentin viittaussäännöstä muutetaan siten, että se on sisällöltään voimassa olevaa säännöstä selkeämpi. Voimassa olevassa momentissa on mainittu viittauksen kohteena muun muassa sekä yksittäinen pykälä että laajempi luku, johon kyseinen pykälä sisältyy. Tarkoituksena on muuttaa viittauksia lain 4 luvun osalta siten, että lainkohdassa luetellaan ne lainkohdat, jotka ovat käyttöoikeussopimuksen kannalta relevantteja ja tulevat sovellettavaksi.
Lisäksi muutettaan pykälän 2 momenttia lisäämällä käyttöoikeussopimuksille oma sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityispalveluja koskeva liitteensä (liite F). Hankintalain ja erityisalojen hankintalain perusteena olevan käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU liitteessä IV oleva CPV-koodilista poikkeaa osin julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja direktiivin 2014/24/EU XIV CPV-koodilistasta sekä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU liitteessä XVII olevasta listasta.
129 §.Odotusaika. Pykälän 1 momenttia selkeytetään odotusajan laskemisen osalta. Ehdotuksen mukaan odotusaika lasketaan samalla tavoin kuin määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930) säädetään ja näin se vastaa valitusajan laskemista koskevaa sääntelyä. Muutoksen tavoitteena on selkeyttä sitä ajankohtaa, jolloin hankintayksikkö voi tehdä sopimuksen. Hankintalainuudistuksessa hankintamenettelyssä noudatettavia vähimmäismääräaikoja lyhennettiin 21 päivästä 14 päivään. Voimassa olevan sanamuoto on kuitenkin voinut johtaa tilanteisiin, joissa säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain mukaisesti valituksen tai oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetty 14 vuorokauden määräaika saattaa viikonloppujen ja pyhäpäivien johdosta pidentyä tapauskohtaisesti useillakin vuorokausilla, kun taas hankintalain mukainen odotusaika on aina 14 vuorokautta. Tämä on saattanut mahdollistaa sellaisen tilanteen, jossa 14 päivän odotusaika on jo päättynyt, mutta määräaika oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle markkinaoikeudelle on edelleen kesken viikonlopun tai pyhäpäivien johdosta. Koska hankintasopimuksen tosiasialliset oikeusvaikutukset voivat alkaa aikaisintaan valitusajan kuluttua umpeen, tulee sekä odotusajan että valitusajan laskentatavat olla yhteneväiset. Ehdotettavalla säännöksellä selkeytetään tilannetta, jossa odotusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai. Tällöin hankintasopimuksen saa tehdä ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
136 §.Hankintasopimuksen muuttaminen. Pykälän 4 momentti muutetaan siten, että tehdyn muutoksen arvo tulee olla pienempi kuin 10 prosenttia alkuperäisen palvelu- tai tavarahankintasopimuksen tai palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvosta ja 15 prosenttia alkuperäisen rakennusurakkasopimuksen arvosta. Kyse on teknisluonteisesta korjauksesta. Muutos perustuu Euroopan komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta. Muutoksella saatetaan kansallinen hankintalaki vastaamaan direktiivin vaatimuksia.
143 §.Tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle. Pykälän 1 momenttia selkeytetään siten, että kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myös omasta aloitteestaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä valvonnassa saamansa tiedon tai asiakirjan valtiontalouden tarkastusvirastolle viraston valvontatehtävää varten sekä aluehallintovirastoille tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (1233/2006) säädettyjä valvontatehtäviä varten.
Lisäksi pykälän 1 momentin 14 kohtaa täydennetään vastaamaan voimassa olevan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaista liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista varten luovutettavaa tietoa. Muutos perustuu liikenteen palveluista annetun lain 320/2017 muutokseen.
163 §.Valitusperusteeseen liittyvä muutoksenhakukielto. Pykälän otsikkoa muutetaan vastaamaan voimassa olevan muutoksenhakukieltoa koskevaa pykälän sisältöä. Soveltamiskäytännössä (KHO 2018:124 ja KHO 2011:47) on ilmennyt, että voimassa oleva pykälän otsikointi on johtanut pykälän ja oikeuskäytännön vastaiseen tulkintaan muutoksenhakukiellon tulkitsemisesta valitusperusteesta riippuvaiseksi. Voimassa olevaa lakia säädettäessä ei ole ollut tarkoitus muuttaa tuolloin vallinnutta ja aikaisemman hankintalain (348/2007) 102 §:n mukaista oikeustilaa, jossa lähtökohta on muutoksenhakukielto. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa hankinta-asiaa ei siten voi saattaa erillisen oikeussuojamenettelyn kohteeksi kuntalain tai hallintolainkäyttölain nojalla.
171 §.Oikeus tietojen saantiin. Pykälän1 momenttia selvennetään alihankkijoista saatavien selvitysten osalta. Ehdotettu säännös antaisi hankintayksiköille mahdollisuuden selvittää nykyistä laajemmin ehdokkaiden ja tarjoajien hankintalain 77 §:n mukaisesti ilmoitettujen alihankkijoiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista sekä näitä mahdollisesti rasittavia ja vaihtamiseksi määriteltyjä muita rikkomuksia ja laiminlyöntejä. Hankintayksikön harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet on lueteltu hankintalain 81 §:n 1. momentissa.
Lisäksi pykälään lisätään uusi 2 momentti, jossa selvennetään hankintayksiköiden keinoja arvioida tarjoajien luotettavuuden selvittämistä myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Voimassa olevan lain nojalla hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 5 §:ssä tarkoitettua selvitystä toimittajien alihankkijoiden harkinnanvaraisia poissulkemista koskevien perusteiden selvittämiseksi. Lisäksi selvitystä ei ole voinut saada kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa tai käyttöoikeussopimuksiin perustuvissa hankinnoissa. Tarkoituksenmukaista on, että mahdollisuus velvoitteidenhoitoselvityksen hyödyntämisessä annetaan myös kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, sillä hankintojen ennakoitu arvo voi olla huomattava. Selvityksen pyytäminen on suositeltavaa etenkin sellaisilla toimialoilla, jolla esiintyy harmaata taloutta tai hankinnan ennakoidun arvon lähentyessä kansallisia kynnysarvoja.
Muutoksilla pyritään vähentämään hallinnollista työtä kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksiin perustuvissa hankinnoissa, kun julkisissa hankinnoissa tarvittavat välttämättömät viranomaisselvitykset ovat suoraan hankintayksiköiden saatavilla vaivattomasti ja veloituksetta. Tällöin yrityksiltä säästyy niiden hankkimiseen ja hankintayksikölle toimittamiseen liittyvä vaiva. Tehostuva tietojenvaihto edistää lisäksi harmaan talouden torjuntaa, sillä hankintayksiköt saavat nykyistä laajemmin tietoa ehdokkaiden ja tarjoajien luotettavuuden vaarantavista mahdollisista väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä. Säännös mahdollistaa myös tietojen konekielisen välittämisen, mikä myös osaltaan vähentää hallinnollista työtä.
7.2
Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
20 §.Palveluhankintoja koskevat soveltamisalan rajaukset. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 9 §:n 1 momentin 5 kohtaa.
45 §.Puitejärjestely. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 42 §:n 4:ää.
52 §.Dynaaminen hankintajärjestelmä. Pykälän lisätään uusi 3. momentti siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 49 §:n 3 ää.
54 §.Dynaamiseen hankintajärjestelmään hakeminen ja hyväksyminen. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 51 §:n 2:ää.
55 §.Dynaamisen hankintajärjestelmän kulku. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 52 §:n 2:ää.
57 §.Toimittajarekisteri. Pykälän ensimmäistä momenttia täydennetään siten, että toimittajarekisteri voidaan perustaa myös kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tai innovaatiokumppanuutena. Ehdotus perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 2014/25/EU 44 artiklaan, jonka mukaan toimittajarekisteri voidaan toteuttaa rajoitetun ja neuvottelumenettelyn lisäksi myös kilpailullisella neuvottelumenettelyä tai innovaatiokumppanuutta käyttäen. Komissio on kiinnittänyt huomiota hankintadirektiivien kansalliseen täytäntöönpanoon ja on katsonut, ettei voimassa oleva erityisalojen hankintalaki vastaa tältä osin erityisalojen hankintadirektiivin sanamuotoa, joten sitä on täydennettävä.
Pykälään lisätään uusi 7 momentti, jossa täsmennetään toimittajarekisterin valintaa koskevasta päätöksestä tiedottamista. Komissio on kiinnittänyt huomiota hankintadirektiivien kansalliseen täytäntöönpanoon ja on katsonut, ettei voimassa oleva erityisalojen hankintalaki vastaa erityisalojen direktiivin sanamuotoa. Hankintayksikön on tehtävä päätös ehdokkaan hyväksymisestä toimittajarekisteriin kahden kuukauden kuluessa toimittajarekisteriä koskevan osallistumishakemuksen vastaanottamisesta. Hankintayksikkö voi perustellusta syystä pidentää päätöksen antamista koskevaa ajankohtaa enintään kuuteen kuukauteen. Tällöin hankintayksikön tulee antaa hakijalle selvitys pidemmästä päätöksentekoajasta sekä arvio päätöksen antoajankohdasta. Päätös on annettava tiedoksi viimeistään 15 päivää päätöksen tekemisestä. Säännös perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 75 artiklan neljänteen, viidenteen sekä kuudenteen kohtaan. Erityisalojen hankintadirektiivin 75 artiklan mukaan toimittajarekisterin perustaneiden ja sitä soveltavien hankintayksiköiden on kuuden kuukauden kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden hyväksymisestä. Jos päätöksen tekeminen kestää yli neljä kuukautta hakemuksen esittämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään.
62 §.Hankintaa koskevat ilmoitukset. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 58 §:n 2 momentissa säädettyä.
Pykälän 4 momenttia täydennetään 52–55 §:ssä tarkoitettuja dynaamisia hankintajärjestelmiä koskevan jälki-ilmoituksen osalta. Momenttiin lisätään nimenomainen säännös, jonka mukaan jälki-ilmoitukset voidaan tehdä dynaaminen hankintajärjestelmään perustuvien hankintojen osalta järjestelmäkohtaisesti yhteen koottuina neljännesvuosittain. Säännös perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 70 artiklan 2 kohtaan ja vastaa hankintalain 58 §:n 5 momentissa säädettyä. Muutos perustuu Euroopan komission esittämään huomioon hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta. Muutoksella saatetaan erityisalojen hankintalaki vastaamaan erityisalojen hankintadirektiivin vaatimuksia.
64 §.Hankintailmoitusten julkaiseminen. Pykälän 1 momenttia täydennetään siten, että suunnittelukilpailua sekä toimittajarekisteriä koskeva ennakkoilmoitus, hankintailmoitus sekä jälki-ilmoitusta on toimitettava julkaistavaksi sähköisessä ilmoituskanavassa HILMAssa (www.hankintailmoitukset.fi) (kohdat 8 ja 9). Muutos vastaa pääsääntöisesti ehdotetun hankintalain 60 §:n 1 momentissa säädettyä.
83 §.Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteet. Pykälän ensimmäistä momenttia selkeytetään siten, että hankintayksikön on vähennettävä valittujen tarjoajien määrää etukäteen ilmoitettujen perusteiden mukaisesti myös rajoitetussa menettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä sekä innovaatiokumppanuuksissa. Muutoksen taustalla on komission huomio erityisalojen hankintadirektiivien kansallisesta täytäntöönpanosta. Muutoksella saatetaan erityisalojen hankintalaki vastaamaan direktiivin vaatimuksia.
84 §.Pakolliset poissulkemisperusteet. Pykälän ensimmäisen momentin 4 kohtaa täydennetään vastaamaan voimassa olevan rikoslain rikosnimikkeistöä lisäämällä pakollisiin poissulkemisperusteisiin rikoslain 29 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu törkeä avustuksen väärinkäyttö. Muutos perustuu rikoslain (29.3.2019/368) muutokseen ja se vastaa ehdotetun hankintalain 80 §:ää.
86 §.Poissulkemisen edellytysten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittäminen. Pykälän 4 momenttia selvennetään lisäksi siten, että toimittajan palkollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voidaan pyytää myös alihankkijasta. Säännös perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 88 artiklan 6 kohdan b alakohtaan, jonka nojalla hankintayksikkö voi tarkistaa perusteiden olemassaolon alihankkijoiden poissulkemiseksi direktiivin pakollisia poissulkemisperusteita koskevan 57 artiklan nojalla. Vastaava säännös sisältyy voimassa olevan erityisalojen hankintalain 82 §:ään. Jotta hankintayksikkö voisi käyttää lainsäädännössä sille luotua oikeutta, on sen saatava myös alihankkijoista välttämättömät rikosrekisteritiedot. Mikäli alihankkijan kohdalla poissulkuperusteen edellytykset täyttyvät on hankintayksikön vaadittava, että tarjoaja korvaa alihankkijan, jonka osalta tarkistuksessa on todettu pakollisia poissulkemisperusteita.
Muutos vastaa ehdotetun hankintalain 88 §:ää.
107 §.Käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat säännökset. Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että se vastaa ehdotetun hankintalain 116 §:n 1 momentissa säädettyä.
112 §.Määräajat. Pykälän toista momenttia muutetaan siten, että momentissa korjataan virheellinen viittaus edelliseen momenttiin.
120 §.Odotusaika. Pykälän 1 momenttia selkeytetään odotusajan laskemisen osalta. Ehdotuksen mukaan odotusaika lasketaan samalla tavoin kuin määräaikojen laskemisesta annetussa laissa (150/1930) säädetään ja näin vastaa valitusajan laskemista koskevaa sääntelyä. Muutoksen tavoitteena on selkeyttä sitä ajankohtaa, jolloin hankintayksikkö voi tehdä sopimuksen. Hankintalainuudistuksessa hankintamenettelyssä noudatettavia vähimmäismääräaikoja lyhennettiin 21 päivästä 14 päivään. Voimassa olevan sanamuoto on kuitenkin voinut johtaa tilanteisiin, joissa säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain mukaisesti valituksen tai oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetty 14 vuorokauden määräaika saattaa viikonloppujen ja pyhäpäivien johdosta pidentyä tapauskohtaisesti useillakin vuorokausilla, kun taas hankintalain mukainen odotusaika on aina 14 vuorokautta. Tämä on saattanut mahdollistaa sellaisen tilanteen, jossa 14 päivän odotusaika on jo päättynyt, mutta määräaika oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle markkinaoikeudelle on edelleen kesken viikonlopun tai pyhäpäivien johdosta. Koska hankintasopimuksen tosiasialliset oikeusvaikutukset voivat alkaa aikaisintaan valitusajan kuluttua umpeen, tulee sekä odotusajan että valitusajan laskentatavat olla yhteneväiset. Ehdotettavalla säännöksellä selkeytetään tilannetta, jossa odotusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai. Tällöin hankintasopimuksen saa tehdä ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Muutos vastaa ehdotetun hankintalain 129 §:ää.