1
Lakiehdotuksen perustelut
3 §. Kansalaisaloitteen vastuuhenkilö. Kansalaisaloitteen vireillepanoon liittyen on noussut esiin aiemmin tässä esityksessä kuvattuja aloitteiden laatua koskevia haasteita. Lisäksi nykyinen sääntely vireillepanijasta, edustajasta ja varaedustajasta on kansalaisaloitepalvelun ylläpitoon tulleiden yhteydenottojen perusteella aiheuttanut aloitteen vireillepanijoissa hämmennystä. Käytännössä kuka tahansa aloitteen vastuuhenkilöistä on voinut toimia aloitteen nimissä esimerkiksi suhteessa oikeusministeriöön tai Väestörekisterikeskukseen. Eri vastuuhenkilönimikkeisiin liittyviin haasteisiin esitetään ratkaisua lisäämällä aloitteen vastuuhenkilöiden vähimmäislukumäärää sekä yhtenäistämällä kaikkien vireillepanijoiden nimikkeet ja vastuut. Lisäämällä aloitteen vastuuhenkilöiden vähimmäislukumäärää on mahdollista yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla tukea aloitteiden nykyistä huolellisempaa valmistelua. Samalla voitaisiin luopua 8 §:ssä säädetystä vaatimuksesta, että kannatusilmoitusten kerääminen oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa edellyttää, että aloitteelle olisi jo kerätty vähintään 50 kannatusilmoitusta kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä.
5 §. Kannatusilmoitusten kerääminen.Pykälän 3 momentin aloitteen vastuuhenkilöä koskeva termistö muutettaisiin vastaamaan 3 §:ssä tehtyä muutosta.
7 §. Sähköisen menettelyn tekniset vaatimukset. Pykälään ehdotetaan muutettavaksi Väestörekisterikeskuksen nimi Digi- ja väestötietovirastoksi.
8 §. Oikeusministeriön verkkopalvelu.Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi edellytys viidenkymmenen kannatusilmoituksen keräämisestä kansalaisaloitteelle kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä. Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-verkkopalvelua suunniteltaessa pykälän nykyinen kirjaus on toteutettu siten, että aloitteen voi avata verkkopalveluun kannatusilmoitusten keräystä varten ilman, että se olisi kerännyt tätä ennen vähintään 50 kannatusilmoitusta, mutta aloite tulee näkyviin avoinna olevien aloitteiden oletusselausnäkymään vasta, kun 50 kannatusilmoituksen raja on täyttynyt kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä. Lisäksi aloite sulkeutuu kansalaisaloite.fi-palvelusta, mikäli se ei ole ensimmäisen kuukauden aikana onnistunut keräämään vähintään 50 kannatusilmoitusta.
Ratkaisun tavoitteena on ollut toteuttaa lain kirjaukset sekä aloitteen vastuuhenkilön että verkkopalvelun ylläpitäjän kannalta sujuvalla tavalla. Toteutustapaan on kuitenkin toivottu muutoksia oikeusministeriön saamassa kansalaispalautteessa. Aloitteen vastuuhenkilöt ovat kokeneet hämmentävänä ja aloitteen kampanjointia hankaloittavana sen, että heidän aloitteensa ei suoraan tule julkaistuksi avoinna olevien aloitteiden listaukseen verkkopalvelussa. Jatkossa on tarkoituksena, että kaikki aloitteet tulevat samaan listaukseen ja kaikilla aloitteilla on sama kuuden kuukauden aika kannatusilmoitusten keräämiseen. Aloitteen riittävää painoarvoa turvattaisiin jatkossa sillä, että aloitteen laatiminen edellyttäisi viittä vastuuhenkilöä aiemman kahden sijaan.
Lisäksi pykälään on tarpeen määritellä kannatusilmoitusten rekisterinpitäjänä toimimisen työnjako. Vaikka aloitteen vastuuhenkilöt määrittelevät suurelta osin tietojenkeruun tarkoituksen ja keinot, heillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta vaikuttaa oikeusministeriön verkkopalvelun käyttöehtoihin tai tietoturvaratkaisuihin. Näin ollen esitetään, että oikeusministeriö toimisi rekisterinpitäjänä oikeusministeriön verkkopalvelussa kerättyjen kannatusilmoitusten ja vastuuhenkilöiden osalta. Tähänkin asti oikeusministeriön on tulkittu toimivan rekisterinpitäjänä kansalaisaloite.fi-palvelussa vireillepanijoiden ja edustajien tietojen osalta. Kuten tähänkin asti, aloitteen vastuuhenkilöt olisivat vastuussa paperilla tai muussa verkkopalvelussa kerättyjen kannatusilmoitusten rekisterinpitäjänä toimimisesta.
9 §. Kannatusilmoitusten tarkastaminen. Kuka tahansa vastuuhenkilöistä voisi toimittaa kannatusilmoitukset. Tarkoituksena olisi, että jatkossa Väestörekisterikeskuksen ei tarvitsisi vahvistaa hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrää, vaan riittäisi, että Väestörekisterikeskus vahvistaa, että kannatusilmoituksia on perustuslaissa edellytetty määrä. Väestörekisterikeskuksen tarkastuskäytäntöjä ei olisi tarkoitus muuttaa, vaan sanamuodon muutos kuvaisi aiempaa paremmin jo voimassa olevaa, otantaan perustuvaa tarkastusta.
11 §. Kansalaisaloitteen toimittaminen eduskunnalle. Kansalaisaloitteiden käsittelyn raukeaminen eduskunnan vaihtuessa on ongelma, jolta aloitteentekijöiden on vaikea välttyä, koska aloitteen eduskuntakäsittely kestää ennalta määrittelemättömän ajan. Yhtenä keinona ratkaista ongelmaa pykälään pidennettäisiin määräaikaa, jossa aloite on Väestörekisterikeskuksen tarkastuksen jälkeen jätettävä eduskunnalle. Esitetyn muutoksen tarkoituksena on antaa aloitteen vastuuhenkilöille mahdollisuus aiempaa paremmin suunnitella aloitteensa sopivaa antamisaikaa eduskunnalle.
12 §. Henkilötiedot. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 6/2011 vp valiokunta ehdotti hallituksen esityksen kansalaisaloitelaiksi 12 §:ää muutettavaksi niin, että viranomaisen hallussa olevat tiedot ovat aina julkisia. Valiokunnan mielestä tämä seuraa jo siitä, että kansalaisaloitteen kaltaisen valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan. Kansalaisaloitelain 12 § on valiokunnan linjauksen mukainen. Kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten julkisuutta puoltaa kansalaisaloitteiden saama huomio ja painoarvo.
Nykyistä käytäntöä kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten julkisuudesta on kuitenkin tarpeen selkiyttää. Niinpä esitetään, että kannatusilmoituksia tulisi säilyttää Väestörekisterikeskuksessa pidempään kuin aloitteen eduskuntakäsittelyn päättymiseen saakka. Tavoitteena ei ole muuttaa sitä lähtökohtaa, että kannatusilmoitukset tulevat julkisiksi vain siinä tapauksessa, että aloite kerää vähintään 50 000 kannattajaa ja Väestörekisterikeskuksen tarkastuksessa vahvistetaan, että aloitteella on vähintään 50 000 kannatusilmoitusta.
Lisäksi pidennettäisiin aikaa, jossa kannatusilmoitukset on tuhottava, mikäli niitä ei toimiteta Väestörekisterikeskuksen tarkastettavaksi. Tämä muutos käytännössä pidentää aikaa, jossa aloite on toimitettava keräyksen päättymisen jälkeen Väestörekisterikeskuksen tarkastettavaksi. Tällä muutoksella yhdessä 11 §:ään esitetyn muutoksen kanssa annetaan aloitteen vastuuhenkilölle riittävästi aikaa suunnitella aloitteensa sopiva antamisaika eduskunnalle. Samalla yhtenäistettäisiin kaikkien Väestörekisterikeskuksen tarkastamien aloitteiden säilytysaika viiteen vuoteen Väestörekisterikeskuksen päätöksestä. On oletettavaa, että aloite, joka kerää 50 000 kannatusilmoitusta, on painoarvoltaan merkittävä, vaikka jossain harvinaisessa tapauksessa sitä ei toimitettaisi eduskunnalle.
15 §. Muutoksenhaku. Pykälään ehdotetaan muutettavaksi Väestörekisterikeskuksen nimi Digi- ja väestötietovirastoksi.
16 §.Rangaistussäännökset. Pykälään ehdotetaan muutettavaksi henkilörekisteririkos tietosuojarikokseksi.
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslaissa säädetään vain kansalaisaloitejärjestelmän yleiset perusteet. Perustuslain säännös sisältää sääntelyvarauksen, joka jättää menettelyn pääosin säädettäväksi tavallisen lain tasolla. Perustuslaki asettaa siten väljät reunaehdot kansalaisaloitetta koskevalle lainsäädännölle (ks. PeVM 9/2010 vp, s. 9/II).
Lainsäätäjällä on harkintavaltaa esimerkiksi siinä, millaiset muotovaatimukset kansalaisaloitteelle asetetaan tai millaisin menettelyin aloitteelle kerätään tukea. Tässä esityksessä esitetyissä muutoksissa on kyse tämänkaltaisista muotovaatimuksia koskevista muutoksista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta piti asiaa koskevassa mietinnössään tärkeänä, että kansalaisaloitteen tekemiselle ei täydentävässä lainsäädännössä aseteta liian tiukkoja muodollisia vaatimuksia. (PeVM 9/2010 vp, s. 9/II). Tällä esityksellä ei ole tarkoitus vaikeuttaa kansalaisaloitteen vireillepanoa asettamalla aloitteille merkittäviä uusia muodollisia vaatimuksia.
Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen julkisuus koskettaa allekirjoittajan perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattua yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa, koska aloitteen kannattamisen perusteella voitaisiin tehdä päätelmiä aloitteen kannattajan poliittisista kannoista tai yksityiselämän piiriin kuuluvista mielipiteistä. Toisaalta kyse on myös perustuslain 12 §:n 2 momentissa turvatusta julkisuusperiaatteesta.
Eduskunnalle annettujen kansalaisaloitteiden raukeamisesta ei ole erikseen säädetty kansalaisaloitelaissa, vaan raukeaminen on seurausta perustuslain 49 §:stä, jonka mukaan valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu. Poikkeuksen tekevät ainoastaan eduskunnassa vireillä olevat kansainväliset asiat, joiden käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. Kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden lopussa on nostettu toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa ja raukeamiseen on nähty voivan liittyä sekä aikatauluista johtuvia käytännöllisiä, mutta myös kansalaisaloitteiden luonteesta johtuvia periaatteellisia haasteita. Kun perustuslakia seuraavan kerran tarkistetaan, kansalaisaloitteiden raukeamista voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella samassa yhteydessä.
Edellä esitetyn perusteella lakiehdotus katsotaan voitavan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.