1  Lakiehdotuksen perustelut

1 §.Lain tarkoitus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jonka mukaan lain tarkoituksena olisi myös panna täytäntöön mittauslaitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/32/EU (mittauslaitedirektiivi) ja muista kuin itsetoimivista vaaoista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/31/EU (vaakadirektiivi). 

2 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momentin 1 kohdan muutoksella rajattaisiin lain soveltamisesta pois laivojen lastaukseen ja lastin purkuun liittyvät mittausjärjestelmät mukaan lukien suurten säiliöiden ja säiliölaivojen pinnanmittaukseen perustuvat järjestelmät. Tarkoituksena olisi jättää nämä mittaukset sovellusalueen ulkopuolella silloin, kun niitä käytetään elinkeinotoiminnassa hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen. Rajaus koskee mittauksia hyvin suurille virtauksille, joille ei aina ole tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita. Rajaus ei koske laivojen polttoainehuoltoa. 

Pykälän 1 momentin 2 kohdan muutoksella rajattaisiin lain soveltamisesta pois keskisuurten ja suurten yritysten välinen kauppa tilanteissa, joissa molemmat osapuolet ovat kooltaan komission suosituksen 2003/361/EY tarkoittamia keskisuuria tai sitä suurempia yrityksiä. Suosituksessa yritys luokitellaan keskisuureksi, kun sillä on vähintään 50 työntekijää ja liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa.  

Pykälän 3 momentissa päivitettäisiin edellä lisätyssä 1 §:n 2 momentissa mainitut direktiivien nimet numerojen sijaan. Momentissa säädetyn mittauslaitteiden häiriönsietoon soveltamisen lisäksi mittauslaitteiden aiheuttamiin sähkömagneettisiin häiriöihin sovelletaan EMC-direktiiviä. 

4 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa viitattaisiin NLF-asetukseen, joka on sellaisenaan velvoittavaa sääntelyä jäsenvaltioissa, ja sisältää myös viranomaisia koskevia säännöksiä markkinavalvontaan liittyvistä toimista sekä tiedonvaihdosta ja yhteydenpidosta muiden Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission kesken. NLF-asetus täydentää lisäksi mittauslaite- ja vaakadirektiivissä säädettyä akkreditointijärjestelmää. NFL-asetuksessa säädetään myös CE-merkintää koskevista yleisistä periaatteista, joita laitteisiin sovelletaan. 

Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, jossa viitattaisiin lakiin eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta. 

Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti, jossa viitattaisiin lakiin eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista. 

Pykälään lisättäisiin uusi 7 momentti, jossa viitattaisiin CE-merkintärikkomuksesta annettuun lakiin (187/2010). Mainitussa laissa säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista. Mainittua lakia sovelletaan CE-merkintärikkomuksiin, jollei muualla laissa toisin säädetä. 

6 §.Määritelmät. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi ne määritelmät, jotka ovat uusia vuonna 2014 annetun mittauslaitedirektiivin 4 artiklassa ja vaakadirektiivin 2 artiklassa. Pykälään tulisi lisättäväksi uusi 7a ja 13 a–13 l kohdat, jotka on esitetty kummassakin direktiivissä. Lisäksi muutettaisiin pykälän 16 ja 17 kohta. 

Ehdotetussa 7 a kohdassa määritelty asettaminen saataville markkinoilla on uusi käsite ja tarkoittaa mittauslaitteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten. Toimitusketjussa voi olla useita asettamisia saataville markkinoilla ja näitä edeltäisi kohdan 8 markkinoille saattaminen, joka tarkoittaa asettamista ensimmäistä kertaa saataville markkinoilla. Kohta vastaisi direktiiveissä 4 artiklan 5 kohtaa ja 2 artiklan 3 kohtaa. 

Ehdotetussa 13 a kohdassa määritelty talouden toimijat vastaisi direktiiveissä 4 artiklan 12 kohtaa ja 2 artiklan 9 kohtaa. 

Ehdotetussa 13 b kohdassa määritelty tekninen eritelmä vastaisi direktiiveissä 4 artiklan 13 kohtaa ja 2 artiklan 10 kohtaa. 

Pykälän 13 c kohdan määritelmä yhdenmukaistetusta standardista vastaisi EU:n standardisointiasetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa yhdenmukaistetun standardin määritelmää. 

Pykälän 13 d kohdan määritelmä vastaisi mittauslaitedirektiivin 4 artiklan 4 kohtaa. 

Pykälän 13 e ja 13 f kohtien määritelmät akkreditoinnista sekä kansallisesta akkreditointielimestä vastaisivat NLF-asetuksen 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitettua akkreditointia ja 11 kohdassa tarkoitettua kansallista akkreditointielintä. 

Pykälään ehdotetaan 13 g kohtaan määritelmä vaatimustenmukaisuuden arviointi, mikä vastaa direktiiveissä 4 artiklan 17 kohtaa ja 2 artiklan 14 kohtaa. 

Laissa olisi tarpeen määritellä myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos pykälän kohdassa 13 h, mikä vastaa direktiiveissä 4 artiklan 18 kohtaa ja 2 artiklan 15 kohtaa. 

Pykälään ehdotetaan 13 i ja 13 j kohdissa lisättäväksi määritelmät palautusmenettelystä ja markkinoilta poistamisesta. Määritelmät vastaavat direktiiveissä 4 artiklan 19–20 kohtaa ja 2 artiklan 16–17 kohtaa. 

Lisäksi ehdotetaan pykälän 13 k ja 13 l kohdissa otettavan määritelmät CE-merkinnästä ja unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä. Määritelmät vastaavat direktiiveissä 4 artiklan 21–22 kohtaa ja 2 artiklan 18–19 kohtaa. 

1 a luku Vaatimustenmukaisuus ja valmistajan velvollisuudet 

Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 1 a luku. Luvussa valmistajan velvollisuudet ja vastuut toimijaketjussa on mittauslaite- ja vaakadirektiiveissä mukautettu NLF-päätökseen korostaen näin valmistajan ensisijaista vastuuta laitteen vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava edelleen yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. 

6 a §.Luvun soveltaminen. Pykälässä luvun soveltaminen määriteltäisiin koskemaan vain mittauslaite- ja vaakadirektiivin mukaisia laitteita.  

6 b §.Mittauslaitetta koskevat vaatimukset. Lakiin lisättäisiin uusi 6 b §, jossa säädettäisiin mittauslaitetta koskevista olennaisista vaatimuksista. 

Pykälän 1 momentin mukaan mittaislaite on suunniteltava ja valmistettava siten, että se toimii normaaleissa ja ennakoitavissa olevissa olosuhteissa. Momentti vastaa nykyisen lain 7 §:n 1 momenttia. 

Pykälän 2 momentin mukaan olisi täytettävä tässä laissa säädetyt olennaiset vaatimukset, jotta tuote voidaan saattaa markkinoille. Lisäksi momentissa korostettaisiin laitteille erikseen säädettyjä laitekohtaisia erityisvaatimuksia. Momentti vastaa nykyisen lain 7 §:n 2 ja 3 momenttia. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin valtuutus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella mittauslaitteen olennaisista vaatimuksista ja laitekohtaisista erityisvaatimuksista. Momentti vastaa nykyisen lain 7 §:n 4 momenttia. 

6 c §.Vaatimustenmukaisuusolettama. Säännös vastaisi nykytilaa mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisessa, jotka ovat sekä mittauslaitteista annetun että vaaoista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä. Säännös perustuisi mittauslaitedirektiivin15 artiklaan ja vaakadirektiivin 12 artiklaan. 

Pykälän 1 momentissa täsmennettäisiin, että mittauslaitteen katsotaan täyttävän olennaiset vaatimukset, jos se on sitä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukainen. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että laite voi täyttää olennaiset vaatimukset, vaikkei se olekaan yhdenmukaistetun standardin mukainen. Tuotteen vaatimustenmukaisuus on tällöin voitava osoittaa luotettavasti. 

6 d §.Valmistajan velvollisuus varmistaa mittauslaitteen vaatimustenmukaisuus. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksista mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Valmistajan velvollisuudet säänneltäisiin yksityiskohtaisemmin kuin nykyisin on säädetty mittauslaitelain 8 §:ssä. 

Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan on saattaessaan mittauslaitteen markkinoille varmistettava, että laite on suunniteltu ja valmistettu laissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. 

Pykälän 2 momentin mukaan valmistajan olisi suoritettava laitteelle soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi käyttämällä valitsemiaan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä on säädetty direktiivien liitteessä II. 

Pykälän 3 momentin mukaan valmistajan olisi laadittava mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tekniset asiakirjat. 

Pykälän 4 momentin mukaan valmistajan olisi lisäksi laadittava EU-vaatimusten-mukaisuusvakuutus, kun laitteen vaatimustenmukaisuus on sovellettavien vaatimusten suhteen osoitettu. 

Pykälän 5 momentin mukaisesti valmistajan olisi säilytettävä tekniset asiakirjat ja vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin valtuutuksesta Valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, teknisistä asiakirjoista sekä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. 

6 e §.Valmistajan velvollisuus varmistaa sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta varmistaa sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Kyseessä on uusi vaatimus ja se perustuisi mittauslaitedirektiivin 8 artiklan 4 kohtaan ja vaakadirektiivin 6 artiklan 4 kohtaan. Valmistajan on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa valmistettu laite on vaatimusten mukainen. 

6 f §.CE-merkintä ja muiden merkintöjen kiinnittäminen. Pykälässä säädettäisiin CE-merkinnän ja täydentävän metrologisen merkinnän kiinnittämistä koskevista vaatimuksista mittauslaitteissa. CE-merkinnän yleisistä periaatteista, kuten merkinnälle asetettavasta vähimmäiskoosta on otettava huomioon, mitä säädetään NLF-asetuksen 30 artiklassa. CE-merkinnän ja täydentävän metrologisen merkinnän kiinnittämisellä tuotteeseen valmistaja ottaa vastuun siitä, että mittauslaite täyttää sitä koskevat vaatimukset. Pykälä perustuisi mittauslaitedirektiivin 21 ja 22 artiklaan ja vaakadirektiivin 16 ja 17 artiklaan. 

6 g §.Mittauslaitteen merkinnät, yhteystiedot, mukana seuraavat asiakirjat ja kielivaatimukset. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta huolehtia riittävistä merkinnöistä ja laitteen mukana seuraavista asiakirjoista. Säännöksessä mainitut valmistajan velvoitteet olisivat yksityiskohtaisempia kuin nykyisin on säädetty. Säännös vastaisi mittauslaitedirektiivin 22 artiklan 5–7 kohtaa ja vaakadirektiivin 17 artiklan 5–7 kohtaa. 

Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi varmistettava, että mittauslaitteessa on laissa vaaditut merkinnät ja tuotteeseen liitetään ohjeet ja muut tiedot. 

Pykälän 2 momentin mukaan valmistajan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta siihen saa yhteyden. Tietojen tulisi olla laitteessa tai mikäli se ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa tai laitteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi osoite, josta valmistajaan saa yhteyden. Säännöksellä pyritään varmistamaan, että valvontaviranomainen pystyy tarvittaessa ilmoitetusta osoitteesta saamaan yhteyden valmistajaan. Kyseessä on NLF-mukauttamiseen perustuva uusi vaatimus. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitetut merkinnät, laitteeseen liitettävien tietojen ja muiden tuotteen mukana seuraavien asiakirjojen tiedot tulee antaa suomen, ruotsin tai muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä. Käyttöohjeet on kuitenkin toimitettava ainakin suomeksi ja ruotsiksi. Tältä osin kyseessä on kansalliseen harkintaan perustuva vaatimus. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtuutuksesta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin mittauslaitteiden merkinnöille, ohjeille ja luotettavuustiedoille asetettavista vaatimuksista. 

6 h §.Valtuutetun edustajan velvollisuudet. Pykälässä ehdotetaan säännöstä valtuutetun edustajan valtuuttamisesta ja tehtävistä, joita mittauslaitteen valmistaja voisi antaa valtuutetulle edustajalle. 

Pykälän 1 momentin mukaan valmistaja voisi nimittää valtuutetun edustajan. 

Pykälän 2 momentissa rajattaisiin se, mitä tehtäviä edustajalle ei voida antaa. Säännöksen mukaan edustaja ei voisi vastata mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja teknisten asiakirjojen laatimisesta vaan niiden tulisi olla valmistajan vastuulla. 

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset toimeksiannosta, jonka valmistaja antaa edustajalle. Toimeksiannossa momentin 1 kohdan mukaan edustaja olisi oikeutettava pitämään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat tämän lain noudattamisen valvonnasta vastaavan viranomaisen saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun mittauslaite on saatettu markkinoille. Momentin 2 ja 3 kohdassa valtuutetun edustajan tehtävät painottuisivat erityisesti yhteydenpitoon tämän lain valvonnasta vastaavan viranomaisen kanssa. Säännös vastaisi mittauslaitedirektiivin 9 artiklan 2 a–c kohtaa ja vaakadirektiivin 7 artiklan 2 a–c kohtaa. 

1 b luku Maahantuojan ja jakelijan velvollisuudet 

Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 1 b luku. Luvussa säädettäisiin maahantuojan ja jakelijan velvoitteista. Luvussa säädettäisiin lisäksi tietyistä kaikkia talouden toimijoita koskevista velvoitteista, muun muassa menettelystä tuotteen vaatimustenvastaisuustilanteessa. 

6 i §.Luvun soveltaminen. Pykälässä luvun soveltaminen määriteltäisiin koskemaan vain mittauslaite- ja vaakadirektiivin mukaisia laitteita.  

6 j §.Maahantuojan velvollisuudet mittauslaitteen markkinoille saattamisen yhteydessä. Pykälässä säädettäisiin maahantuojan velvoitteista. Säännös perustuisi mittauslaitedirektiivin 10 artiklaan ja vaakadirektiivin 8 artiklaan. Säännöksellä tarkennettaisiin maahantuojan nimenomaisia tehtäviä toimijaketjussa. 

Pykälän 1 momentin mukaan maahantuojan on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä mittauslaitteita. 

Pykälän 2 momentin mukaan maahantuojan on ennen mittauslaitteen markkinoille saattamista varmistettava, että valmistaja on varmistanut laitteen vaatimustenmukaisuuden ja suorittanut ehdotetun lain 6 d §:n mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Lisäksi maahantuojan on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, laitteeseen on kiinnitetty CE-merkintä ja täydentävä metrologinen merkintä, laitteen mukana on vaaditut asiakirjat sekä laitteessa on vaaditut merkinnät ja yhteystiedot ja laitteeseen liitetään ohjeet ja tiedot suomeksi ja ruotsiksi, ehdotuksen 2 momentin 1–6 kohtien mukaisesti. 

Pykälän 3 momentin mukaan, jos maahantuojalla on syytä epäillä, että mittauslaite ei täytä olennaisia vaatimuksia, maahantuoja ei saa saattaa laitetta markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi laitteen mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta on ilmoitettava valmistajalle ja valvontaviranomaiselle. 

Pykälän 4 ja 5 momentti perustuisi mittauslaitedirektiivin 10 artiklan 3–5 kohtaan ja vaakadirektiivin 8 artiklan 3-5 kohtaan. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin maahantuojan velvollisuudesta pitää EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös viranomaisen saatavilla 10 vuoden ajan siitä kuin mittauslaite on saatettu markkinoille sekä varmistettava, että tekniset asiakirjat ovat pyynnöstä viranomaisen saatavilla. Säännös perustuisi mittauslaitedirektiivin 10 artiklan 8 kohtaan ja vaakadirektiivin 8 artiklan 8 kohtaan.. 

6 k §.Jakelijan velvollisuudet asetettaessa mittauslaite saataville markkinoilla ja käyttöönotto. Pykälässä säädettäisiin jakelijan velvollisuuksista toimijaketjussa. Säännös perustuisi mittauslaitedirektiivin 11 artiklan 2–4 kohtiin ja vaakadirektiivin 9 artiklan 2–4 kohtaan. Jakelijan velvoitteista ei nykyisin ole säädetty yksityiskohtaisesti. 

Pykälän 1 momentin mukaan jakelijan on ennen mittauslaitteen asettamista saataville markkinoilla ja käyttöönottoa varmistettava, että tuotteessa on vaadittavat merkinnät ja yhteystiedot sekä vaaditut asiakirjat ja ohjeet sekä tiedot suomeksi ja ruotsiksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan jakelijan on huolehdittava, että sinä aikana jolloin mittauslaite on sen vastuulla, laitteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta olennaisten vaatimusten suhteen. 

Pykälän 3 momentin mukaan, jos jakelijalla on syytä epäillä, että mittauslaite ei ole olennaisten vaatimusten mukainen, jakelija saa asettaa laitteen saataville markkinoilla vasta, kun laite on vaatimusten mukainen. Jos laitteen toimintaan liittyy riski lain 2 § 1 momentti yleisen edun vuoksi suojeltaville näkökohdille, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja valvontaviranomaiselle. Metrologinen riski ei lain soveltamisen osalta liity turvallisuusriskeihin (vaara), vaan on taloudellinen riski, joka vaikuttaa yleisiin etuihin. Mittauslaitedirektiivin resitaaleissa 8, 15, 19 ja 49 sekä määritelmässä 3 on lisätietoa. 

6 l §.Valmistajan velvollisuuksien soveltaminen maahantuojaan ja jakelijaan. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksien soveltamisesta maahantuojaan ja jakelijaan. Kyseessä on uusi vaatimus, mikä perustuisi mittauslaitedirektiivin 12 artiklaan ja vaakadirektiivin 10 artiklaan. Pykälässä säädettäisiin niistä tilanteista, jolloin maahantuoja ja jakelija rinnastettaisiin valmistajaan ja näihin sovellettaisiin kaikkia valmistajiin sovellettavia velvollisuuksia. 

6 m §. Talouden toimijoiden velvollisuudet vaatimustenvastaisuustilanteissa. Pykälässä säädettäisiin toiminnanharjoittajan velvollisuuksista vaatimustenvastaisuustilanteissa. Pykälä perustuisi mittauslaitedirektiivin 8, 10 ja 11 artiklaan sekä vaakadirektiivin 6, 8 ja 9 artiklaan. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valmistajalla tai maahantuojalla on syytä epäillä, että sen markkinoille saattama mittauslaite ei täytä vaatimuksia. Valmistajan tai maahantuojan olisi tällöin ryhdyttävä välittömästi oma-aloitteisesti toimenpiteisiin laitteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai toimenpiteisiin sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. Jakelijan tulee osaltaan toimijaketjussa varmistaa, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Mikäli valmistaja tai maahantuoja ei toimenpiteisiin ryhdy, jakelijoiden on osaltaan huolehdittava, että riittävät korjaavat toimenpiteet toteutetaan tai laite poistetaan markkinoilta tai järjestetään palautusmenettely. Käytännössä valvontaviranomainen kohdistaa toimenpiteet sen toimivallan piirissä oleviin toimijoihin. Oletettavaa on, että Suomessa suurin osa talouden toimijoista olisi maahantuojan tai jakelijan roolissa, johon myös valvontaviranomaisen toimenpiteet usein kohdistetaan, mikäli valmistaja tai maahantuoja ei välittömästi ryhdy riittäviin toimenpiteisiin. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin talouden toimijoiden velvollisuudesta välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot laitteessa havaitusta vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista toimenpiteistä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valmistajan ja maahantuojan velvollisuudesta testata markkinoilla saataville asetettuja mittauslaitteita. Laitteita olisi säännöksen mukaan testattava silloin, kun se mittauslaitteen luotettavan toiminnan kannalta on tarpeellista tai valvontaviranomaisen pyynnöstä. Lisäksi olisi tutkittava vaatimustenvastaiset mittauslaitteet, niitä koskevat valitukset ja palautukset sekä pidettävä niistä kirjaa ja tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta. 

6 n §.Tietojen luovuttaminen ja velvollisuus tehdä yhteistyötä. Pykälässä säädettäisiin valmistajan, maahantuojan ja jakelijan velvollisuudesta luovuttaa valvontaviranomaiselle tietoja sekä velvollisuudesta tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Pykälän 1 momentti ei koske valtuutettua edustajaa, jonka asiaa koskevista velvollisuuksista säädetään valtuutettua edustajaa koskevassa 6 h §:ssä. Ehdotuksen 1 momentin mukaan valmistajan, maahantuojan ja jakelijan olisi pyynnöstä luovutettava valvontaviranomaiselle ehdotetun lain valvontaa ja täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä. Lisäksi momentissa velvoitettaisiin valmistaja, maahantuoja ja jakelija muutenkin tekemään yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Ehdotetulla 1 momentilla pannaan täytäntöön mittauslaitedirektiivin 8 artiklan 9 kohta, 10 artiklan 9 kohta ja 11 artiklan 5 kohta sekä vaakadirektiivin 6 artiklan 9 kohta, 8 artiklan 9 kohta ja 9 artiklan 5 kohta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin talouden toimijoiden velvollisuudesta luovuttaa mittauslaitteiden jäljitettävyyden kannalta tarpeellisia tietoja. Säännöksen mukaan talouden toimijan olisi pyynnöstä toimitettava tunnistetiedot kaikista talouden toimijoista, jotka ovat toimittaneet sille mittauslaitteita ja joille tämä on toimittanut mittauslaitteita. Ehdotetusta 1 momentista poiketen ehdotettu 2 momentti koskee kaikkia talouden toimijoita, eli myös valtuutettua edustajaa. Momentti perustuisi mittauslaitedirektiivin 13 artiklaan ja vaakadirektiivin 11 artiklaan. 

Pykälän 3 momentin mukaan talouden toimijoiden olisi voitava esittää 2 momentin mukaiset jäljitettävyystiedot kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu mittauslaite, ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen kun ne ovat toimittaneet mittauslaitteen edelleen. 

6 o §.Mittauslaite messu-, näyttely-, esittely- ja vastaavissa tapahtumissa. Pykälän 1 momentti perustuisi mittauslaitedirektiivin 7 artiklan 5 kohtaan ja vastaisi nykykäytäntöä. 

2 luku Mittauslaitteen vaatimukset ja käyttöönotto 

Luvun 7-9 § koskisivat vain muita kuin mittauslaite- ja vaakadirektiivien mukaisia mittauslaitteita. Lisäksi otsikosta poistettaisiin markkinoille saattaminen, koska mittauslaitteiden vaatimuksia, vaatimustenmukaisuuden osoittamista sekä ohjeita ja merkintöjä koskevat säännökset olisivat uusissa 1 a ja 1 b luvuissa. Luvuissa on nykyistä tarkemmat säännökset myös muista talouden toimijoiden velvollisuuksista direktiivinmukaisia mittauslaitteita markkinoille saatettaessa ja käyttöön otettaessa. 

7 §.Muuta mittauslaitetta koskevat vaatimukset. Pykälän 1 momentin mukaan muu kuin direktiivin mukainen mittauslaite tulisi suunnitella siten, että sen toiminta pysyy luotettavana ja on varmennettavissa koko mittauslaitteen käytössä oloajan. Suunnittelussa olisi huomioitava mittauslaitteen tuleva käyttötarkoitus, käyttöolosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset mittauslaitteen kestävyydelle ja luotettavuuden varmistamiselle. 

Pykälän 2 momentissa on kohdissa 1 - 13 lueteltu vaatimukset, jotka muun mittauslaitteen tulisi täyttää. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä mittauslaitteen vaatimuksista voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. 

8 §.Muun mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Pykälän 1 momentissa asetettaisiin muun kuin direktiivin mukaisen mittauslaitteen valmistus- ja käyttöönottoketjun eri osapuolille velvoite varmistaa mittauslaitteen täyttävän sille asetetut vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta vastaisi valmistaja. Valmistaja olisi pääsääntöisesti velvollinen osoittamaan ja varmentamaan mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden. 

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää muun mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta. Tällä valtuutuksella olisi tarkoitus toimeenpanna muiden kuin mittauslaitedirektiivin ja vaakadirektiivin mukaisten mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyt. 

9 §.Muun mittauslaitteen ohjeet ja merkinnät. Pykälän 1 momentti sisältäisi vaatimukset muun kuin direktiivin mukaisen mittauslaitteen merkinnöistä ja tarvittavista ohjeista. Näillä vaatimuksilla on tarkoitus toimeenpanna muiden mittauslaitteiden vaatimukset merkinnöille ja ohjeistuksille. Pääsääntöisesti vastuu mittauslaitteiden merkintöjen, laitteiden mukana seuraavien ohjeiden ja muiden tietojen vaatimustenmukaisuudesta olisi valmistajalla tai hänen edustajallaan. Tietojen ja ohjeiden tulisi vastata mittauslaitteen ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta, eikä harhaanjohtavia tietoja saisi antaa. Harhaanjohtavia tietoja olisivat esimerkiksi mittauslaitteen vaillinainen merkintä, mittauslaitteeseen väärin perustein kiinnitetyt CE-merkinnät tai muut vaatimustenmukaisuudesta tai tehdystä varmentamisesta kertovat merkinnät tai virheelliset tiedot mittauslaitteen ominaisuuksista. Myös mittauslaitteeseen kiinnitettävän, seuraavan varmennusajankohdan kertovan infotarran kiinnittäminen väärin perustein katsotaan harhaanjohtavan tiedon antamiseksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettujen toimijoiden olisi huolehdittava, että mittauslaitteet on varustettu niiden tunnistamisen sekä valmistajan selvittämisen edellyttämillä merkinnöillä sekä laitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittavilla merkinnöillä. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä muun kuin direktiivinmukaisen mittauslaitteen mukana toimitettavista ohjeista ja tiedoista sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen ja varmentamiseen liittyvistä merkinnöistä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa kuvattaisiin vaatimukset tarkemmin kullekin mittauslaitelajille. 

Luvusta poistettaisiin ilmoitettua laitosta koskevat säännökset, koska ne annettaisiin uudella lailla eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista. Tarkastuslaitoksen tehtävänä olisi muiden kuin direktiivinmukaisten mittauslaitteiden hyväksyminen ja kaikkien mittauslaitteiden käytönaikainen varmentaminen. 

27 §.Tarkastuslaitoksen hyväksyminen. Pykälästä poistettaisiin ilmoitetun laitoksen nimeäminen ja ilmoittaminen sekä valtuus tarkemmin säännellä laitosten hyväksymismenettelyistä. 

Pykälään jäisi vain tarkastuslaitoksen hyväksymissäännös. 

28 §.Tarkastuslaitoksen hyväksymispäätös. Pykälästä poistettaisiin ilmoitetun laitoksen nimeämispäätös. 

29 §.Ilmoitetun laitoksen vastaavuus. Pykälä kumottaisiin. 

30 §.Tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytykset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleesta poistettaisiin ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytys ja alakohdista vastaavasti maininnat ilmoitetusta laitoksesta. 

Pykälän 2–5 momentista poistettaisiin maininnat ilmoitetusta laitoksesta. 

31 §.Tarkastuslaitoksen tehtävät. Pykälästä poistettaisiin maininnat ilmoitetusta laitoksesta sekä pykälän 3 momentti. 

32 §.Tarkastuslaitoksen tehtävien suorittaminen. Pykälästä poistettaisiin maininnat ilmoitetusta laitoksesta. 

32 a §.Akkreditoitu sisäinen laitos. Pykälän 1 momentissa määritellään laitoksen tehtävät ja asema sisäisenä mittauslaitedirektiivin mukaisena laitoksena. Sillä olisi oltava tunnistettava rakenne ja sen olisi käytettävä sen yrityksen tai yritysryhmän organisaation sisäisiä yhtenäisiä raportointimenetelmiä, jonka osa se on ja jotka takaavat ja osoittavat sen puolueettomuuden. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että laitos ja myös sen henkilökunta eivät saisi olla vastuussa eivätkä osallisena arvioimiensa mittauslaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, toimituksista, asennuksesta, käytöstä ja ylläpidosta. Ne eivät myöskään saisi olla osallisena missään sellaisessa toiminnassa, joka vaikuttaisi laitoksen arviointien puolueettomuuteen tai sen tarkastustoimien luotettavuuteen. Laitosta voitaisiin käyttää vaatimustenmukaisuuden arviointitoimiin pantaessa täytäntöön yrityksen sisäiseen tuotannonvalvontaan, tyypinmukaisuuteen ja valvottuihin satunnaisin väliajoin suoritettaviin laitetarkastuksiin, jotka vastaavat mittauslaitedirektiivin moduulien A2 ja C2 menettelyitä. Laitoksen tulee olla akkreditoitu ja se voisi toimittaa palvelujaan vain sille organisaatiolle, jonka osa se on. 

Pykälän 3 momentin mukaan akkreditoitua sisäistä laitosta ei ilmoitettaisi Euroopan unionin komissiolle eikä jäsenvaltioille. 

34 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 3 momentti kumottaisiin, koska ilmoitetun laitoksen valvonnasta säänneltäisiin uudella lailla vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista. 

39 §.Tarkastuslaitoksen velvollisuus luovuttaa tietoja. Pykälästä poistettaisiin maininnat ilmoitetusta laitoksesta. 

46 §.Tarkastuslaitoksen hyväksymisen peruuttaminen. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininnat ilmoitetusta laitoksesta. 

Pykälän 2 momentti kumottaisiin, koska ilmoitetun laitoksen hyväksynnän peruuttamisesta ja siitä ilmoittamisesta säänneltäisiin uudella lailla eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista. 

10 luku Ilmoitetun laitoksen ja tarkastuslaitoksen velvollisuudet 

49 a §.Todistukset vaatimustenmukaisuudesta. Pykälässä säädettäisiin ilmoitetun laitoksen ja tarkastuslaitoksen velvollisuudesta antaa valmistajalle todistus vaatimustenmukaisuudesta, jos mittauslaite täyttää tämän lain vaatimukset. 

Ilmoitetun laitoksen ja tarkastuslaitoksen olisi myös säilytettävä jäljennökset 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista ja niiden lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, kyseisen todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka. 

Pykälään sisältyisi myös valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä todistuksista ja niiden sisällöstä. 

49 b §.Todistuksen antamatta jättäminen tai sen peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin ilmoitetun laitoksen tai tarkastuslaitoksen velvollisuudesta jättää todistus antamatta tai peruuttaa todistus. Pykälä vastaisi mittauslaitedirektiivin 36 artiklan ja vaakadirektiivin 31 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa. 

Jos laitos havaitsisi, että mittauslaite ei täytä sitä koskevia vaatimuksia, sen olisi vaadittava valmistajaa korjaamaan puute, eikä se saisi antaa valmistajalle todistusta vaatimustenmukaisuudesta. 

Jos laitos katsoisi todistuksen antamisen jälkeen vaatimustenmukaisuuden valvonnassa tekemien havaintojensa perusteella, ettei mittauslaite enää ole vaatimusten mukainen, sen olisi vaadittava valmistajaa korjaamaan puute ja tarvittaessa peruutettava antamansa todistus väliaikaisesti tai pysyvästi. 

Jos puutetta ei korjattaisi tai toimenpiteillä ei olisi vaadittua vaikutusta, laitoksen olisi peruutettava antamansa todistus väliaikaisesti tai pysyvästi tai myönnettävä ne rajoitettuna. 

50 §.Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätöksestä. Pykälästä poistettaisiin muutoksenhaku työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä, koska siitä säänneltäisiin uudella lailla eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista. Pykälään lisättäisiin vaatimus korkeimman hallinto-oikeuden valitusluvasta. 

51 §.Muutoksenhaku ilmoitetun laitoksen ja tarkastuslaitoksen päätöksestä. Pykälän 1 momentti on muotoiltu uudelleen oikeusministeriön kanssa sovitun mukaiseksi. 

Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin vaatimus korkeimman hallinto-oikeuden valitusluvasta. 

53 a §.Neuvottelukunta. Lakiin lisättäisiin uusi 53 a § neuvottelukunnasta. Pykälän mukaan lain säännösten kehittämistä ja seurantaa varten olisi valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. Nykyisin vastaavia tehtäviä hoitaa metrologian neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminta perustuu siitä annettuun asetukseen (450/1994). Asetus jätettiin voimaan mittauslaitelailla (707/2011). 

2  Tarkemmat säännökset ja määräykset

Vanhan mittauslaitedirektiivin ja vaakadirektiivin keskeiset mittauslaitteita koskevat vaatimukset on sisällytetty nykyiseen mittauslaitelakiin ja uudet vaatimukset ehdotettuun lain muutokseen. Tarkemmat säännökset on tarkoitus antaa kahdella valtioneuvoston asetuksella. 

Valtioneuvoston asetuksilla annettaisiin tarkempia säännöksiä sekä mittauslaitteiden että vaakojen olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista. 

Koska direktiivien liitteet sisältävät runsaasti yksityiskohtaisia, osin varsin teknisiä vaatimuksia muun muassa olennaisista vaatimuksista, niiden arviointimenettelyistä ja kymmenen alaliitteen mittauslaitekohtaisista teknisistä erityisvaatimuksista, niin valtioneuvoston asetuksissa on tarkoitus säätää viittaus mainittujen direktiivien liitteisiin. Liitteet sisältävät hyvin teknisiä asioita, joissa ei ole liikkumavaraa. Nykyisin direktiivien liitteet on annettu kokonaisuudessaan kahdella valtioneuvoston asetuksella asetuksen liitteinä ja niistä kertyi säädöskokoelmaan 150 sivua. 

3  Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2016 mittauslaitedirektiivin ja vaakadirektiivin soveltamisajankohdan mukaisesti. 

Siirtymäsäännöksissä säädettäisiin siitä, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa markkinoille saatetut lain soveltamisalaan kuuluvat mittauslaitteet, joiden vaatimustenmukaisuus on varmistettu ehdotetun lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, saavat olla markkinoilla tämän lain voimaan tullessa. Lisäksi säädettäisiin, että näihin laitteisiin liittyvät todistukset vaatimustenmukaisuudesta jäävät edelleen voimaan. Säännös perustuisi mittauslaitedirektiivin 50 artiklaan ja vaakadirektiivin 43 artiklaan. 

Lisäksi säädettäisiin, että valtioneuvoston 20 päivänä helmikuuta 2014 asettama Metrologian neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa toimikautensa loppuun saakka. 

4  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Eräät esitykseen sisältyvät säännökset ovat merkityksellisiä perustuslain kannalta. 

Sääntely on merkityksellistä perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden kannalta. Elinkeinovapauden rajoitusten tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Niiden olennaisen sisällön, kuten rajoitusten laajuuden ja edellytysten, tulee ilmetä laista (PeVL 13/2014 ja siinä viitatut). Ehdotus sisältää EU:n tuotesääntelyyn perustuvia useita uusia tarkentavia velvoitteita toiminnanharjoittajille korostaen entisestään mittauslaitteiden valmistajien ja tuotteita EU-alueelle maahantuovien vastuuta sekä tarkentaen myös tuotteita jakelevien velvoitteita. Muutokset liittyvät erityisesti tuotteiden jäljitettävyyttä parantaviin tuotteiden merkitsemistä koskeviin velvoitteisiin toimitusketjun nimeämistä ja asiakirjojen säilyttämisvelvoitteita koskien sekä toiminnanharjoittajien vastuunjakoa selkeyttäen. Ehdotus on sisällöllisesti pitkälti lakitekninen, eikä esitetty tuo merkittävää muutosta nykytilaan valmistajan rooliin varmistua mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuudesta riittävällä huolellisuudella ennen tuotteiden markkinoille saattamista. Ehdotuksessa ei ole muutoksia mittauslaitteiden teknisiin ja luotettavuutta koskeviin vaatimuksiin. Ehdotetulle sääntelylle on hyväksyttävät väestön terveyden ja ympäristön terveellisyyden edistämiseen liittyvät syyt. Ympäristöperusoikeuden toteuttamisen näkökulmasta ehdotettuja elinkeinovapautta rajoittavia säännöksiä voidaan pitää perusteltuina. 

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on käsitellyt hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle esimerkiksi lausunnoissa (PeVL 23/2000 vp (arpajaislaki), PeVL 28/2001 vp (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista)). Ehdotuksen 6 luvussa tarkoitettuun yksityisoikeudelliseen tarkastuslaitoksen toimintaan sovelletaan ilman nimenomaista viittaustakin hallinnon yleislakeja (viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain, hallintolain ja kielilain säännöksiä) niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Vastaavasti tarkastuslaitoksen tytäryhtiöön tai alihankintana teettämiin toimiin sovelletaan hallinnon yleislakeja ja näiden palveluksessa olevaan henkilöön sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta hänen suorittaessaan ehdotuksessa tarkoitettuja tehtäviä. Tarkastuslaitoksella on aina kokonaisvastuu asiakkaaseen nähden, eikä se voi siirtää alihankkijalle kokonaisarviointia. Tarkastuslaitos voisi tytäryhtiöllä tai alihankintana teettää vain osatoimia. Ehdotus ei ole täten ongelmallinen perustuslain 124 §:n nojalla. 

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Valtuuden tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Lisäksi perustuslaista johtuu, että valtuuden kattamat asiat on määriteltävä tarkasti laissa. Myös perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. 

Ehdotukseen sisältyy valtuuksia antaa alemmanasteisia säännöksiä. Ehdotuksessa valtuutussäännökset on sijoitettu ja asiallisesti kytketty säänneltävää asiaa koskevaan pykälään (ehdotuksen 6 b, 6 d, 6 g, 7–9, 28–32, 49 a ja 53 a §). Valtuutukset on laadittu tarkkarajaisiksi ja täsmällisiksi. Ehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuuksia valtioneuvostolle muun muassa 6 b §:ssä mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, 6 d §:ssä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, 6 g §:ssä merkinnöistä ja asiakirjojen kielivaatimuksista, 7–9 §:ssä vaatimuksista, niiden osoittamisesta sekä ohjeista ja merkinnöistä, 28–31 §:ssä tarkastuslaitoksen hyväksymisestä, tehtävistä ja niiden suorittamisesta sekä 53 a §:ssä valtioneuvoston asettamasta metrologisia asioita käsittelevästä neuvottelukunnasta. 

Ehdotuksen valtuutussäännökset eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ehdotuksen ei voida katsoa puuttuvan perustuslailla suojattuihin seikkoihin. Hallituksen käsityksen mukaan esitykseen sisältyvä lakimuutos voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 

Esitys ei myöskään ole ongelmallinen perustuslain 21 §:n kannalta. Ehdotuksen toimivaltaisia viranomaisia ja tarkastuslaitoksia koskevissa säännöksissä on otettu huomioon perustuslakikysymykset ja ne vastaavat nykyistä mittauslaitteisiin liittyvää sääntelyä. Säännökset on rajattu sellaisiksi, kuin valvonnan tehokkaan suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Ehdotuksessa on myös säädetty valvonnan kohteen kannalta tehokkaat muutoksenhakukeinot.