1.1
Yhdistyslaki
32 §.Päätöksen moitteenvaraisuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksen päätöksen julistamiseen pätemättömäksi voi johtaa vain sellainen menettelyvirhe, jolla on voinut olla vaikutusta päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen. Ehdotus vastaa sisällöltään pääosin muuta yhteisölainsäädäntöä (mm. OYL 21 luvun 1 §:n 1 momentti ja SäätiöL 7 luvun 1 §:n 1 momentti).
Voimassa olevaa lakia vastaavasti menettelyvirheestä olisi kyse, jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä. Mahdollisia menettelyvirheitä voivat siten lain tai yhdistyksen sääntöjen noudattamatta jättämisen lisäksi olla myös muiden yhdistyksessä hyväksyttyjen tai vakiintuneeseen käytäntöön perustuvien menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen, jos nämä ovat voineet vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen.
Jos virheen osoitetaan tapahtuneen, moiteoikeudenkäynnissä yleensä yhdistyksellä on velvollisuus osoittaa virheen merkityksettömyys. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon paitsi virheen mahdollinen vaikutus yhdistyksen päätöksen lopputulokseen myös jäsenen oikeuteen muuten.
Päätös voi vaikuttaa muuten jäsenen oikeuteen ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla, kun jäsenen oikeuden käyttäminen edellyttäisi osallistumista yhdistyksen kokoukseen ja kokouskutsuun liittyvän virheen tai puutteen vuoksi jäsen ei ole osallistunut kokoukseen. Tällainen oikeus voi olla esimerkiksi yhdistyksen sääntöihin tai kokouksen päätökseen perustuva oikeus jäsenpalveluihin tai muihin -etuihin (esimerkiksi venekerhon venepaikat), jotka yhdistys antaa jäsenille ilmoittautumisjärjestyksessä ja ilmoittautumismahdollisuus alkaa yhdistyksen kokouksessa.
40 §.Yhdistyksen päätökseen perustuva selvitysmenettely. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi mainittavan, että yhdistyksen kokous päättää purkamisesta. Yhdistyksen säännöissä voidaan edelleen lain 23 §:n perusteella määrätä, että päätösvalta yhdistyksen purkamisesta kuuluu valtuutetuille. Ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa lakia.
Muusta yhteisölainsäädännöstä poiketen laissa ei ehdoteta säädettäväksi yhdistyksen selvitystilaan asettamisesta ja selvitystilan merkitsemisestä yhdistysrekisteriin. Tarvittaessa selvitysmiehet voivat kuitenkin ilmoittaa itsensä rekisteriin, jolloin ulkopuoliset voivat yhdistysrekisteristä selvittää, kenellä on oikeus toiminimen kirjoittamiseen selvitysmenettelyn aikana. Momentissa tarkoitettujen selvitysmiesten toimikausi alkaa yhdistyksen kokouksen päätöksestä ja jatkuu toistaiseksi. Jos selvitysmies eroaa tai tämän paikka muuten tulee avoimeksi, voidaan yhdistyksen kokous yleisten yhteisöoikeudellisten periaatteiden perusteella kutsua koolle valitsemaan tarvittava määrä selvitysmiehiä (Halila—Tarasti, Yhdistysoikeus, 2011, s. 608).
Pykälän uudessa 2 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi selvitystoimien tarkoituksesta uudempaa yksityisiä yhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla. Ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa oikeutta, vaikka voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa nimenomaista säännöstä.
Yhdistyksen konkurssiin luovuttamisen osalta pykälän 3 momentin sanamuotoa ehdotetaan selvennettäväksi siten, että selvitysmiehen on haettava yhdistyksen hakemista konkurssiin, jos varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa oikeutta (HE 64/1988 vp., s. 63) ja muita yksityisiä yhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä.
Purkautuvan yhdistyksen varojen käytön nopeuttamiseksi ja selvitystoimiin liittyvän vastuun selventämiseksi ehdotetaan, että selvitysmiesten on luovutettava purkautuvan yhdistyksen varat sen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen, jos varoja ei voida käyttää säännöissä purkautumisen varalta määrätyllä tavalla. Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta laista, jonka mukaan purkautuvan yhdistyksen varat on näissä tapauksissa luovutettava valtiolle käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Tiettävästi valtiolle ei käytännössä ole tullut tällaisia varoja. Ehdotus vastaa sisällöltään uutta säätiölakia (487/2015).
Momentissa ehdotetaan selvennettävän loppuselvityksen laatimisen ajankohtaa siten, että se on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Selvyyden vuoksi ehdotetaan säädettäväksi myös, että loppuselvitys sisältää selostuksen yhdistyksen velkojen maksusta ja jäännösvarojen käytöstä sekä tilinpäätösasiakirjat selvitysmenettelyn ajalta. Selvitystila ei lopeta yhdistyksen kirjanpito-, tilinpäätös-, tilintarkastus- ja toiminnantarkastusvelvollisuutta. Voimassa olevaa oikeutta vastaavasti selvityksestä on käytävä ilmi, että velkojien saatavat on suoritettu ja jäännösvarat asianmukaisesti siirretty (HE 64/1988 vp., s. 63). Voimassa olevasta laista poiketen selvitysmiesten olisi yleensä kutsuttava yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokoukseen tarkastamaan loppuselvitys. Menettelyllä varmistettaisiin, että yhdistyksen jäsenet saavat tiedon purkautuvan yhdistyksen taloudellisesta asemasta, selvitystoimien suorittamisesta ja jäljelle jääneiden varojen käyttämisestä. Yhdistyksen kokousta ei kuitenkaan tarvitse järjestää, jos se on tarpeetonta yhdistyksen varat ja muut seikat huomioon ottaen. Käytännössä purkautuva yhdistys voi olla sellainen, että sillä ei ole lainkaan jäseniä tai että ainoat jäsenet toimivat selvitysmiehinä. Jos yhdistyksellä on vain muutama jäsen, loppuselvityksen tiedoksi antaminen ja tarkistaminen voidaan käytännössä usein toteuttaa jäsenten suostumuksella myös sähköpostikeskustelun avulla tai muulla vastaavalla tavalla. Käytännössä purkautuvan yhdistyksen jäännösvarat voivat olla niin vähäiset, että tässä tarkoitetun kokouksen järjestäminen varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Ehdotuksen mukaan selvitysmiesten olisi huolehdittava loppuselvityksen säilyttämisestä siten kuin kirjanpitolaissa säädetään tasekirjan säilyttämisestä. Loppuselvityksen säilyttämisen osalta ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa oikeutta.
Selvitysmiesten aseman ja vastuun selventämiseksi momentin viimeisessä virkkeessä ehdotetaan säädettäväksi hallitusta ja sen jäseniä koskevien säännösten soveltamisesta selvitysmiehiin. Tämän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos valitaan useita selvitysmiehiä, he valitsevat itselleen puheenjohtajan ja tekevät päätöksensä kokouksissa enemmistöpäätöksillä, jollei säännöissä tai selvitysmiesten nimeämistä koskevassa päätöksessä toisin määrätä. Selvitystilasta huolimatta yhdistyksen kirjanpito- ja tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus jatkuu ja selvitysmiehet vastaavat tilinpäätösten laatimisesta selvitystilan aikana. Myös lakiin tai sääntöihin perustuva tilintarkastusvelvollisuus jatkuu selvitystilan aikana ja loppuselvityskin on tilintarkastettava, jos yhdistyksellä on tilintarkastaja. Viimeksi mainittu koskee myös toiminnantarkastusta.
Ehdotuksen seurauksena selvitystoimiin liittyvä vahingonkorvausvastuu tulee säännellyksi yhdenmukaisesti riippumatta siitä, huolehtiiko selvitystoimista yhdistyksen hallitus vai yhdistyksen kokouksen valitsema selvitysmies.
Pykälän uudessa 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi purettavasta yhdistyksestä varoja saaneen vastuusta siinä tapauksessa, että yhdistyksen velkoja ei ole maksettu ennen jäännösvarojen käyttämistä. Ehdotettu säännös koskee vain tilannetta, jossa purkautuvan yhdistyksen velkoja ei ole maksettu ennen kuin jäljellä olevat varat on käytetty 2 momentin mukaisesti. Tässä tilanteessa velkoja voi periä saatavaansa suoraan varoja saaneelta, koska rekisteröityä yhdistystä ei enää ole. Jos selvitysmiehet ovat hakeneet julkisen haasteen ja maksaneet tunnetut velat, jäännösvarat saanut ei ole enää velvollinen palauttamaan varoja esimerkiksi julkisen haasteen jälkeenkin tuntemattomiksi jääneiden velkojen kattamiseksi. Sisällöltään vastaavasta palautusvelvollisuudesta ehdotetaan rekisteripoiston osalta säädettäväksi 41 b §:n 2 momentissa. Jos selvitystilassa oleva, purkautuva tai rekisteristä poistettava yhdistys käyttää varojaan sääntöjensä vastaisesti, näin varoja saaneen palautusvelvollisuuteen sovelletaan samoja periaatteita kuin sääntöjen vastaiseen varojen käyttämiseen yhdistyksen toiminnan aikana.
Pykälän uudessa 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi purkautumisen ajankohdasta. Purkautumisen rekisteröinnin oikeusvaikutuksia selvennetään siten, että sen jälkeen yhdistys voi jatkaa rekisteröimättömänä yhdistyksenä, jolla ei ole enää varoja eikä velkoja. Voimassa olevan lain säännöksen ”yhdistyksen katsotaan lakanneen” –ilmausta on tulkittu oikeuskirjallisuudessa siten, että yhdistys ei voi tämän jälkeen toimia edes rekisteröimättömänä, koska sen toiminta on loppunut kokonaan (Halila—Tarasti, mts. 613). Näin pitkälle menevä tulkinta rajoittaa tarpeettomasti yhdistystoimintaa. Tarvittaessa lain tai sääntöjensä vastaisesti toimiva rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys voidaan lakkauttaa lopullisesti voimassa olevan lain 43 §:n perusteella. Purkautumisen rekisteröinnin jälkeen rekisteröimättömänä jatkava yhdistys ei voi enää käyttää Y-tunnusta. Aiemmin annettu Y-tunnus poistetaan samalla julkisista rekistereistä.
Lakiin ei ehdoteta erillisiä säännöksiä purkautumisen jälkeen mahdollisesti tarvittavien selvitystoimien suorittamisesta. Voimassa olevaa oikeutta vastaavasti selvitysmiehet voivat tarvittaessa ryhtyä tarpeellisiin selvitystoimiin myös sen jälkeen, kun yhdistyksen purkautuminen on merkitty rekisteriin.
41 §.Toimintansa lopettaneen yhdistyksen määrääminen purettavaksi. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan helpotettavaksi toimintansa lopettaneen yhdistyksen purkamismenettelyä silloin, kun hakijana on yhdistyksen jäsenen tai muu, jota asia koskee, ja toiminnan loppuminen on riidatonta. Tällaisessa tapauksessa määräystä yhdistyksen purkamiseksi haetaan ehdotuksen mukaan rekisteriviranomaiselta nykyisin säädetyn käräjäoikeuden sijasta. Voimassa olevaa lakia vastaavasti hakemuksen voi tehdä myös yhdistyksen hallituksen jäsen, sen säännöissä yksilöity yhdistys tai säätiö, jolla yhdistyksen sääntöjen mukaan on oikeus saada jäljellä olevat varat purkautumisen yhteydessä tai sivullinen, jota yhdistyksen omaisuuden hoidon laiminlyönti koskee.
Yhdistystä pitää kuulla ennen määräyksen antamista. Määräyksen antamisen edellytykset ovat samat kuin voimassa olevassa laissa. Jos yhdistyksen ilmoitetaan toimivan tai muuten vastustetaan purkamista koskevan määräyksen antamista, purkamista hakeneen on saatettava vireille vahvistuskanne purkamisen edellytysten vahvistamiseksi yhdistyksen kotipaikan käräjäoikeudessa. Kanne on saatettava vireille ja siitä on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle kuukauden kuluessa rekisteriviranomaisen ilmoituksesta tai hakemus hylätään. Rekisteriviranomaiselle ilmoituksen toiminnan jatkamisesta tai purkamisen vastustamisesta voi yhdistyksen virallisten edustajien lisäksi tehdä tarvittaessa myös yhdistyksen jäsen tai velkoja esimerkiksi, jos yhdistyksellä ei ole enää hallituksen jäseniä. Jos hakija ei kuukauden kuluessa osoita rekisteriviranomaiselle hakeneensa yhdistyksen purkamista sen kotipaikan tuomioistuimelta, purkamishakemus raukeaa. Yhdistyksen kuulemiseen käräjäoikeudessa sovelletaan lainkäyttöä koskevia yleisiä säännöksiä.
Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, miten yhdistystä on kuultava ennen kuin rekisteriviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antamisesta. Saatuaan hakemuksen toimintansa lopettaneen yhdistyksen määräämisestä purettavaksi rekisteriviranomaisen olisi ensi vaiheessa viran puolesta selvitettävä, harjoittaako yhdistys toimintaansa. Selvitys tehtäisiin ainakin Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereistä. Selvitystä voidaan tehdä myös verohallinnon rekistereistä. Jos tämän selvityksen perusteella ei ole syytä olettaa toiminnan jatkuvan, rekisteriviranomaisen olisi tilanteessa sopivaksi katsomallaan tavalla kehotettava yhdistystä ilmoittamaan toimintansa jatkamisesta. Jos yhteydenotto ei tuota tulosta, kehotus olisi annettava yhdistykselle kirjallisesti ja siitä olisi käytävä ilmi, että yhdistys voidaan viime kädessä asettaa selvitystilaan tai poistaa rekisteristä, jos ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tehdä määräajassa. Kehotus on julkaistava virallisessa lehdessä viisi kuukautta ennen määräpäivää. Jos purkumenettelyn kohteena oleva yhdistys kuuluu keskusjärjestöön, järjestöllä on usein ajantasaiset yhdistyksen yhteystiedot. Rekisteriviranomainen voi ilmoittaa purkumenettelystä myös keskusjärjestölle kuulemisen helpottamiseksi. Viimeksi mainittua ilmoitusta ei kuitenkaan ehdoteta pakolliseksi, koska keskusjärjestön jäsenyyttä ei merkitä yhdistysrekisteriin ja keskusjärjestön jäsenyyden selvittäminen manuaalisesti käytännössä rajoittaisi tarpeettomasti purkumenettelyn automatisointia rekisteriviranomaisessa.
Kuulutus tekee mahdolliseksi muun muassa sen, että velkoja tai joku muu voi ottaa vastattavakseen selvitysmenettelystä aiheutuvista kustannuksista. Jos ilmoitusta ei voida lähettää kirjallisesti yhdistykselle, esimerkiksi koska tiedossa ei ole rekisteriin merkittyä osoitetta, johon ilmoitus voidaan lähettää, korvaa virallisessa lehdessä oleva kuulutus kirjallisen ilmoituksen. Virallisessa lehdessä julkaistava kuulutus on viran puolesta merkittävä rekisteriin.
Jos rekisteriviranomaiselle ei kirjallisen ja virallisessa lehdessä julkaistavan ilmoituksen perusteella tehdä ilmoitusta yhdistyksen toiminnan jatkamisesta, eikä ennen asian ratkaisemista näytetä, ettei siihen ole perustetta, rekisteriviranomainen voi määrätä yhdistyksen purettavaksi. Yhdistys voi ennen asian ratkaisemista myös itse päättää selvitystoimien aloittamisesta, jolloin purkamishakemus raukeaa.
Ehdotettu kuulemis- ja julkistamismenettely vastaa sisällöltään muiden kaupparekisteriin tai säätiörekisteriin merkittävien yhteisöjen ja säätiöiden kuulemista ennen kuin rekisteriviranomainen antaa purkamista koskevan määräyksen. Hakemuksen käsittelymaksu perustuu maksuperustelainsäädäntöön.
Ehdotuksen lähtökohtana on, että myös toimintansa lopettanut yhdistys puretaan noudattaen 40 §:n selvitysmenettelyä koskevia säännöksiä. Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriviranomaisen tai tuomioistuimen olisi yhdistyksen purettavaksi määräämisen yhteydessä tarvittaessa määrättävä hakija tai muu henkilö selvitysmiehenä huolehtimaan selvitystoimista. Ehdotus vastaa sisällöltään voimassaolevaa lakia. Selvitysmiestä määrättäessä voidaan ottaa huomioon sellaisen keskusjärjestön ehdotus, jonka jäsenyhdistys on purkumenettelyn kohteena, sekä ehdotus yhdistyksen edunsaajalta tai muulta taholta, jonka oikeus voi riippua selvitysmenettelystä.
Käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa yhdistyksellä ei ole hakijoiden lisäksi ainakaan aktiivijäseniä ja viranomainen on määrännyt yhdistykselle selvitysmiehen, joka on myynyt yhdistyksen omaisuuden alihintaan bulvaanilleen sillä seurauksella, että yhdistyksen jäsenet, edunsaajat ja muut yhdistystä lähellä olleet tahot eivät ole voineet saada tietoa tällaisista toimista. Näiden tilanteiden estämiseksi ehdotetaan, että selvitysmiehen on huolehdittava loppuselvityksen pitämisestä yhdistyksen jäsenten ja sellaisten velkojien, sopimuskumppanien ja muiden tahojen nähtävänä, joiden oikeutta yhdistyksen purkautuminen koskee. Tutustumisoikeuden perusteella on myös oikeus ottaa kuvia ja kopioita loppuselvitysasiakirjoista.
Ehdotuksen mukaan toimintansa lopettanut yhdistys olisi poistettava rekisteristä, jos sen varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä kukaan ota vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa säännöstä. Yhdistys ei voisi itse päättää rekisteristä poistamisesta tai hakea sitä.
41 a §.Yhdistyksen purkaminen ja poistaminen rekisteristä viranomaisen aloitteesta. Pykälässä ehdotetaan säädettävän yhdistyksen poistamisesta yhdistysrekisteristä viranomaisen päätöksellä silloin, kun yhdistyksestä viimeksi yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut kaksikymmentä vuotta, eikä muutoinkaan ole syytä olettaa yhdistyksen toiminnan jatkuvan.
Uusien säännösten mukainen poistomenettely on tarkoitus toteuttaa ensi kertaa elokuussa 2016 alkavassa menettelyssä. Menettelyn kohteena ovat yhdistykset, joiden viimeinen yhdistysrekisteri-ilmoitus on tehty ennen vuotta 1996. Verohallinnon rekistereissä on noin 50 000 rekisteröityä yhdistystä, joilla on Y-tunnus. Näistä noin 600 on sellaista, joiden osalta verohallinnon rekistereissä ei ole yhdistysrekisterinumeroa. Todennäköisesti poistomenettelyn kohteeksi tulevilla yhdistyksillä ei ole Y-tunnuksia, joita on annettu 1.4.2001 lähtien.
Pykälän 1 momentin mukaan rekisteriviranomainen voisi päättää rekisteripoistosta edellä mainituissa tilanteissa. Rekisteristä poistamisen edellytykset vastaavat erityislakia, jonka perusteella rekisteriviranomaisen aloitteesta rekisteristä poistettiin toimimattomat yhdistykset 1990—1992. Voimassa olevassa yhdistyslaissa ei ole vastaavaa säännöstä, joka mahdollistaisi yhdistysrekisterin tietojen ajantasaisuuden ylläpitämisen viranomaisen aloitteesta määräajoin toteutettavalla massapoistolla. Tämän vuoksi yhdistysrekisterissä on nyt arviolta 30 000—40 000 toimimatonta yhdistystä. Rekisteriviranomainen selvittää menettelyn kohteeksi tulevan yhdistyksen toiminnan päättymistä omista rekistereistään ja verohallinnon rekistereistä.
Jos rekisteriviranomaisen tietoon tulee, että menettelyn kohteena oleva yhdistys omistaa esimerkiksi kiinteistön, viranomainen voi katsoa yhdistyksen toimivan tällä perusteella. Ehdotus vastaa tältä osin kaupparekisterikäytäntöä asunto-osakeyhtiöiden osalta.
Pykälän 2 momentin mukaan rekisteriviranomaisen olisi ennen päätöstä virallisessa lehdessä julkaistavalla kuulutuksella kehotettava 1 momentin perusteella toimintansa lopettaneiksi oletettuja yhdistyksiä ilmoittamaan viiden kuukauden kuluessa kirjallisesti toimintansa jatkumisesta. Julkinen kuulutus on valittu tiedottamistavaksi, koska niitä yhdistyksiä, joita tässä pykälässä tarkoitettu rekisteristä poistaminen koskee, on usein vaikea tavoittaa muulla tavoin. Momentissa tarkoitettuna kirjallisena ilmoituksena toiminnan jatkumisesta riittää vapaamuotoinen ilmoitus, jonka voi tehdä verkkosivulla tai tarvittaessa myös kirjeitse tai sähköpostilla yhdistyksen virallisen edustajan lisäksi muu, jota asia koskee. Ilmoituksen määräaikaa valittaessa on otettu huomioon se, että käytännössä saattaa viedä aikaa ennen kuin tieto rekisteripoistosta tulee yhdistysten tietoon ja toisaalta ennen kuin asianomaiset henkilöt yhdistyksessä ryhtyvät toimiin ilmoituksen tekemiseksi.
Yhdistysten ja niiden sidosryhmien toiminnan helpottamiseksi kuulutus poistomenettelyn käynnistämiseksi on syytä julkaista aina samaan aikaan vuodesta. Laissa nimenomaisesti säädetyn lisäksi rekisteriviranomainen viestii rekisteripoistomenettelystä myös muilla tavoin hyvän hallintotavan mukaisesti. Tulevasta rekisteripoistosta, kuten sen aikataulusta ja vaiheista, viestitään siten myös muun muassa rekisteriviranomaisen verkkosivuilla ja medialle.
Valmistelun yhteydessä on harkittu myös poistomenettelyn ilmoittamista suoraan kaikille sen kohteena oleville yhdistyksille, mitä ei kuitenkaan ehdoteta, koska todennäköisesti suurimmassa osassa yli 20 vuotta passiivisina olleista yhdistyksistä yhdistysrekisterissä ei ole ajantasaisia yhteystietoja eikä niitä ole helposti saatavissa muistakaan viranomaisrekistereistä ja julkisista lähteistä. Jos menettelyn kohteeksi joutuva yhdistys kuuluu liittoon, liitolla voi olla jäsenyhdistyksensä ajantasaiset yhteystiedot. Liiton jäsenyys ei kuitenkaan ole rekisteröitävä tieto ja jäsenyyden selvittäminen viranomaisvoimin edellyttäisi yleensä ainakin yhdistyksen sääntöjen lukemista ja tulkintaa, mikä rajoittaisi merkittävästi poistomenettelyn automatisointia. Käytännössä liittojen tiedonsaanti poistomenettelyn kohteeksi joutuvien jäsenyhdistysten tunnistamiseksi voidaan toteuttaa riittävällä tavalla siten, että virallisen lehden ilmoituksen lisäksi rekisteriviranomainen julkaisee samaan aikaan verkkosivullaan poistomenettelyn kohteena olevien yhdistysten nimi- ja rekisterinumerotiedot koneellisesti luettavassa muodossa. Näin liitot saavat tiedon poistomenettelystä ja sen aikataulusta ja kukin liitto voi koneellisesti verrata menettelyn kohteena olevien yhdistysten tietoja omaan jäsenluetteloonsa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Pykälän 3 momentin mukaan yhdistys on poistettava rekisteristä, jos ilmoitusta toiminnan jatkamisesta ei ole tullut eikä ole muutoinkaan syytä olettaa yhdistyksen toiminnan jatkuvan. Myös määräajan jälkeen ennen poistamispäätöstä tullut ilmoitus on otettava huomioon kuten myös kaikki muut tiedot, jotka viittaavat siihen, että yhdistys edelleen jatkaa toimintaansa. Jollei tällaisia tietoja ole tullut, yhdistys poistetaan rekisteristä.
Kaupparekisterikäytäntöä vastaavasti yhdistysrekisteristä poistetut yhdistykset on palautettava hallintolain virheen oikaisua koskevien säännösten perusteella (hallintolain 8 luku). Jos rekisteriviranomainen on nimenomaisesta selvitysvelvollisuudestaan huolimatta poistanut toimivan yhdistyksen, päätös on perustunut virheelliseen tietoon yhdistyksen toiminnan lakkaamisesta.
Hallintolain mukaan virheen oikaisua koskeva vaatimus tulee tehdä viiden vuoden kuluessa virheellisestä päätöksestä (hallintolain 52 § 1 momentti). Ehdotuksen mukainen selvitysmenettely vastaa kaupparekisterilaissa säädettyä, joten hallintolaki soveltuu virheellisesti yhdistysrekisteristä poistetun yhdistyksen palauttamiseen samalla tavalla kuin virheellisen kaupparekisteripoiston korjaamiseen. Jos palauttamista koskeva vaatimus tehdään yli viiden vuoden kuluttua rekisteripoistosta, hallintolain säännöstä ei voi enää soveltaa ja yhdistyksen on tehtävä uusi perustamisilmoitus.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yhdistyksen purkamisesta tai rekisteripoistosta silloin, kun yhdistyksellä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallituksen puheenjohtajaa. Yhdistyslain mukaan hallituksen puheenjohtajalla on aina oikeus edustaa yhdistystä. On tärkeätä, että yhdistyksellä on aina sellainen edustaja, joka voi toimia yhdistyksen puolesta ja ottaa vastaan yhdistykselle osoitettuja haasteita ja tiedoksiantoja. Momentin mukaan rekisteriviranomaisen on varattava yhdistykselle tilaisuus ilmoittaa puheenjohtaja rekisteröitäväksi ennen kuin yhdistyksen purkamisesta tai rekisteripoistosta päätetään. Hakemuksen tekemiseen oikeutettuun ja yhdistyksen kuulemiseen sovelletaan, mitä 41 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään toimintansa lopettaneen yhdistyksen purkamista koskevan hakemuksen tekemisestä ja yhdistyksen kuulemisesta ennen purkamista koskevan määräyksen antamista. Hallituksen puheenjohtaja on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin yhdistysrekisteri-ilmoituksista on säädetty. Tällaisessa tilanteessa rekisteriviranomainen voi myös omasta aloitteesta käynnistää purku- tai rekisteripoistomenettelyn.
41 b §.Rekisteristä poistamisen oikeusvaikutukset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi rekisteristä poistamisen ajankohdasta. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa säännöstä. Yhdistys on poistettu rekisteristä, kun viranomaisen päätös rekisteristä poistamisesta on rekisteröity. Ehdotus vastaa muita yksityisiä oikeushenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Rekisteristä poistamisen jälkeen yhdistykseen sovelletaan lain 10 luvun säännöksiä rekisteröimättömästä yhdistyksestä. Rekisteristä poistamisen jälkeen yhdistys ei siten voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata. Rekisteristä poistamisen jälkeen yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.
Ennen rekisteristä poistamista yhdistykselle tulleiden varojen ja velkojen osalta yhdistystä pidettäisiin yleisten oikeusperiaatteiden perusteella jonkinlaisena yhteenliittymänä, joka edelleen omistaa rekisteristä poistetun yhdistyksen varat ja vastaa näillä varoilla rekisteröidyn yhdistyksen veloista. Näitäkin varoja ja velkoja koskevista uusista toimista vastuu määräytyy 10 luvun säännösten perusteella. Yleisistä oikeusperiaatteista seuraa, että tällaisen rekisteristä poistetun yhdistyksen puolesta toimiva ei kuitenkaan vastaa toimista, jotka ovat välttämättömiä yhdistyksen velan maksamiseksi tai yhdistyksen omaisuuden arvon säilyttämiseksi (ks. kauppakaaren 18 luvun 10 §:stä ilmenevä negotiorum gestio –periaate ja vertaa osakeyhtiölain, 624/2006, 20 luvun 22 §:n 2 momentti). Tältä osin oikeustila vastaa siten pääosin esimerkiksi kaupparekisteristä poistetun osakeyhtiön asemaa.
Pykälän 2 momentin mukaan rekisteristä poistetun yhdistyksen mahdollisia varoja ei voitaisi jakaa ilman 40 §:n 2 momentissa tarkoitettujen selvitystoimien suorittamista. Yhdistyksen edustajat voivat kuitenkin jakaa viiden vuoden kuluttua rekisteristä poistamisen jälkeen alle 8 000 euron arvoiset varat 40 §:n 3 momentin mukaisesti yhdistyksen säännöissä purkautumisen varalta määrättyyn tarkoitukseen ilman selvitystoimia, jos yhdistyksellä ei ole tunnettuja velkoja. Käytännössä rekisteristä poistetun yhdistyksen puolesta toimimaan oikeutettuja ovat yleensä hallituksen puheenjohtaja ja muut nimenkirjoittajat siten kuin yhdistyksen säännöissä määrätään. Varoja ilman selvitystoimia saaneet vastaavat yhdistykselle mahdollisesti ilmaantuvien velkojen maksamisesta saamiensa varojen määrällä. Sama vastuu koskee muun yhteisö- ja säätiölainsäädännön perusteella muista rajoitetulla vastuulla toimivista ja rekisteristä ilman selvitysmenettelyä poistetuista yhteisöistä ja säätiöistä varoja saaneita.
Pykälän 3 momentissa säädetään yhdistyksen määräämisestä selvitettäväksi, jos rekisteristä poistamisen jälkeen ilmenee tarve selvitystoimille. Jokainen, jonka oikeutta yhdistyksen selvitystoimien toteuttaminen koskee, voi tehdä rekisteriviranomaiselle hakemuksen rekisteristä poistetun yhdistyksen selvitysmenettelyn käynnistämiseksi. Rekisteriviranomainen voi ehdotuksen 41 §:n 3 momentin mukaisesti määrätä selvitysmiehen tällaiselle rekisteristä poistetulle yhdistykselle. Jos yhdistyksellä ei ole varoja selvityskulujen suorittamiseksi, eikä kukaan ota vastatakseen selvitysmenettelyn kuluista, määräystä selvitystilaan asettamisesta ei voi antaa.
Pykälän 4 momentin mukaan selvitystoimia koskevaa määräystä (3 momentti) ei kuitenkaan anneta, jos tiedossa ei ole varoja selvitystoimien kustannuksiin. Tässä tapauksessa tunnettujen velkojen jälkeen jäljellä olevat vähäiset varat menevät valtiolle. Ehdotuksen mukaan valtiokonttori voi päättää, että tällaiset varat menevät käytettäväksi yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Tällaista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt voivat ilmoittaa valtiokonttorille halukkuutensa ottaa vastaan vähäisiäkin varoja.
48 §.Perusilmoitus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusilmoituksen pakollisen sisällön lisäksi yhdistys voi tarpeen mukaan ilmoittaa rekisteröitäväksi koko hallituksen. Tämä voi olla tarpeen yhdistyksen toiminnan, kuten erilaisten ilmoitusten tekemisen helpottamiseksi ja yhdistyksen avoimuuden lisäämiseksi.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallituksen muut täysivaltaiset jäsenet voivat allekirjoittaa perusilmoituksen ja vakuuttaa, että yhdistyksen perustamisessa on noudatettu yhdistyslakia. Myös muiden yhteisömuotojen osalta perusilmoitukseen vaaditaan aina hallituksen jäsenten vakuutus. Ehdotuksen mukaan ilmoittajan ei enää tarvitse vakuuttaa ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta, koska väärien tietojen ilmoittamiseen viranomaiselle sovelletaan sitä koskevaa yleistä lainsäädäntöä samalla tavalla kuin väärien tietojen ilmoittamiseen kaupparekisteriin tai säätiörekisteriin. Ilmoittajan ei myöskään tarvitse enää antaa vakuutusta rekisteröitäväksi ilmoitettavien henkilöiden täysivaltaisuudesta, mikä tarkistetaan viranpuolesta koneellisesti vastaavasti kuin kaupparekisteri-ilmoitusten osalta. Muutosilmoituksen tekemistä koskevaa 52 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksen muutosilmoituksen voi myös allekirjoittaa hallituksen jäsenen valtuuttama henkilö. Ehdotus vastaa sisällöltään yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n 3 momenttia, joka yhdistysten osalta koskee tilannetta, jossa elinkeinotoimintaa harjoittava yhdistys ilmoitetaan myös kaupparekisteriin.
52 §.Muutosilmoitus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi muutosilmoitusten tekemisen helpottamiseksi muita yhteisö- ja säätiömuotoja koskevaa lainsäädäntöä vastaavasti siten, että yhdistysrekisteriin tehtävän muutosilmoituksen voivat allekirjoittaa ja sen tekemisestä ovat vastuussa yhdistyksen hallituksen kaikki täysivaltaiset varsinaiset jäsenet. Muutos ehdotetaan toteutettavaksi siten, että ilmoituksen tekemisen osalta viitataan perusilmoitusta koskevaan 48 §:ään. Lisäksi myös yhdistys voisi antaa ilmoituksen teko-oikeuden muulle hallituksen valtuuttamalle taholle samalla tavalla kuin muissa yhteisö- ja säätiömuodoissa.
Momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös hallituksen jäsenen ja nimenkirjoittajan oman eron ilmoittamisesta yhdistysrekisteriin. Käytännössä on tilanteita, joissa yhdistys ei tee viipymättä ilmoitusta hallituksen puheenjohtajan tai nimenkirjoittajan toimen päättymisestä eroamisen tai erottamisen vuoksi. Ehdotuksen mukaan ilmoituksen voi tehdä itse eronnut tai erotettu hallituksen jäsen tai nimenkirjoittaja. Yhdistysrekisteriin tehty ilmoitus ei sellaisenaan osoita eroamisen tulleen yhdistyksen tietoon. Ilmoitus on tehtävä yhdistysrekisteriviranomaisen vahvistamalla lomakkeella.