5.1
Laki työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta vuonna 2020
1 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun alentamisesta tilapäisesti 2,6 prosenttiyksiköllä. Maksunalennus olisi voimassa 1 päivästä toukokuuta 31 päivään joulukuuta 2020. Vakuutusmaksun alennus kohdistuisi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteissa vuodelle 2020 määrättyyn perusmaksuprosenttiin, joka on 25,3 prosenttia. Alennettu perusmaksuprosentti olisi 22,7 prosenttia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksunalennuksesta aiheutuvan tasausvastuun pienentymisen kuolettamisesta. Tasausvastuun pienentymisen kuolettamiseksi vuosina 2022─2025 perittäisiin työnantajilta korotettua työeläkevakuutusmaksua. Vakuutusmaksun korotus kohdistuisi perusmaksuprosenttiin vastaavasti kuin 1 momentissa säädetty alennus. Vakuutusmaksujen korotusten tarkemmasta toteuttamisesta määrättäisiin työeläkevakuutusyhtiöiden hakemissa laskuperusteissa, jotka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteissa, jotka koskevat vuosien 2022─2025 vakuutusmaksuja, olisi otettava huomioon vakuutusmaksun korotus.
2 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin merimieseläkelain mukaisen vuosimaksun tasausosan alentamisesta tilapäisesti 2,6 prosenttiyksiköllä. Alennus olisi voimassa vastaavan ajan kuin työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun alennus. Alennus kohdistuisi merimieseläkelain mukaisen vuosimaksun tasausosan laskennassa käytettävään perusmaksun kertoimeen yp, josta säädetään merimieseläkekassan vakuutusteknisen vastuuvelan laskuperusteista ja perusteista merimieseläkelain 153 §:n mukaista vastuunjakoa varten annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1015/2013) liitteen 2 kohdassa 12. Perusmaksun kertoimen alentaminen ei suoraan alentaisi työnantajan eläkevakuutusmaksua. Mahdolliset muutokset työnantajalta perittävään vakuutusmaksuun olisivat Merimieseläkekassan harkinnassa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksunalennuksesta aiheutuvan tasausvastuun pienentymisen kuolettamisesta. Tasausvastuun pienentyminen kuoletettaisiin korottamalla vuosina 2022─2025 vuosimaksun tasausosan laskennassa käytettävää perusmaksun kerrointa. Perusmaksun kertoimen korottaminen ei välttämättä suoraan korottaisi työnantajan eläkevakuutusmaksua. Mahdolliset muutokset työnantajan eläkevakuutusmaksuun olisivat Merimieseläkekassan harkinnassa.
3 §. Pykälässä säädettäisiin maksunalennuksen toteuttamisesta työntekijän eläkelain mukaista eläketurvaa hoitavien eläkekassojen ja eläkesäätiöiden osalta. Maksunalennus rahoitettaisiin tasausvastuusta. Jotta alennus toteutuisi kaikkien eläkelaitosten osalta yhtenäisesti, maksunalennus toteutettaisiin alentamalla eläkekassojen ja eläkesäätiöiden vuosimaksun tasausosan laskennassa käytettävän tasauskertoimen arvoa vastaavasti kuin työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteiden perusmaksuprosentin arvoa alennetaan. Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden vuosimaksun tasausosasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tasausosan alentamisesta eläkesäätiöiden osalta ja pykälän 2 momentissa eläkekassojen osalta. Eläkesäätiöiden osalta tasauskertoimesta säädetään eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (747/2019) liitteen 2 kohdassa 3. Eläkekassojen osalta tasauskertoimesta säädetään eläkekassan laskuperusteista yhteisesti kustannettavien kulujen jakamista varten annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (748/2019) liitteen 2 kohdassa 2. Tasausosan alentaminen ei suoraan alentaisi eläkesäätiöiden työnantajalta perittävää kannatusmaksua ja eläkekassan työnantajalta perittävää vakuutusmaksua. Mahdolliset muutokset eläkevakuutusmaksuihin jäisivät kunkin eläkekassan ja eläkesäätiön päätettäväksi.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tasauskertoimen alentamisesta aiheutuvan tasausvastuun pienentymisen kuolettamisesta. Tasausvastuun pienentyminen kuoletettaisiin vuosina 2022─2025 korottamalla vuosimaksun tasausosan laskennassa käytettävän tasauskertoimen arvoa, joka vastaa suuruudeltaan työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteiden perusmaksuprosenttia.
4 §. Pykälässä säädettäisiin tarkemmin siitä, miten määriteltäisiin se 1─3 §:ssä säädetyistä vakuutusmaksun ja vuosimaksun tasausosan alentamisista aiheutuva tasausvastuun pienentyminen, joka vuosina 2022─2025 tulee kuolettaa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi vuoden 2021 keväällä asetuksella sen euromäärän, joka 1 §:ssä säädetystä maksunalennuksesta ja 2─3 §:ssä säädetyistä vuosimaksun tasausosien alentamisesta on todellisuudessa aiheutunut. Todellinen euromäärä riippuu maksunalennuksen voimassaoloaikana vakuutettujen työansioiden määrästä, joten summaa ei voida etukäteen vahvistaa. Euromäärä lasketaan työeläkelaitosten perimien työeläkemaksujen perusteena olleista ansiotiedoista. Vuosina 2022─2025 toteutettavien vakuutusmaksun ja vuosimaksun tasausosien korotusten vaikutuksen tulisi yhteensä vastata sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistettua euromäärää, jonka kuolettamatta olevaa osaa korotettaisiin vuosittain työntekijän eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteissa määrätyllä perustekorolla. Perustekorko määräytyy siten, että siinä otetaan huomioon eläkevastuiden laskennassa käytettävä rahastokorko 3 prosenttia sekä työeläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuusaste. Näin tasausvastuusta maksunalennuksiin käytetty rahamäärä tulisi kerättyä takaisin täysimääräisesti.
5 §. Esityksessä ehdotettu maksunalennus kohdistettaisiin työnantajan osuuteen työeläkevakuutusmaksusta eikä sillä olisi tarkoitus olla vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Koska työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrään vaikuttaa työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu, pykälässä säädettäisiin erikseen, että määrättäessä työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttia vuosille 2020─2025, ei otettaisi huomioon työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäistä alennusta ja korotusta.
6 §. Pykälässä säädettäisiin maksunalennuksen vaikutuksesta työeläkevakuutusyhtiöiden antamiin asiakashyvityksiin. Tässä laissa ehdotetaan yksityisten alojen työnantajille poikkeuksellisia helpotuksia työeläkevakuutusmaksuihin. Niiden lisäksi yhtiökohtaisia asiakashyvityksiä ei maksettaisi siltä osin kuin niitä mahdollisesti kertyisi maksunalennuksen ajalta. Koronapandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa on perusteltua, että maksunalennuksen ajalta mahdollisesti kertynyt vakuutusliikkeen ylijäämä jää työeläkevakuutusyhtiöihin vahvistamaan niiden vakavaraisuuspääomia. Työnantajalla ei siis olisi oikeutta osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä siltä osin kuin se on kertynyt maksunalennuksen aikaiselta ajalta. Tällä ei ole vaikutusta työntekijän maksuosuuteen. Ylijäämäksi tulkitaan tässä sekä eläkkeiden toimeenpanosta kertyvä niin sanottu hoitokustannusylijäämä että työeläkeyhtiön vakavaraisuudesta tuleva osuus.
7 §. Esityksessä ehdotettu maksunalennus ei koskisi yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaisia vakuutuksia. Koska yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset vakuutusmaksut määräytyvät työntekijän eläkelain mukaisen vakuutuksen keskimääräisen vakuutusmaksun perusteella, säädettäisiin pykälässä, että määrättäessä näitä vakuutusmaksuja vuosille 2020─2025 ei otettaisi huomioon työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäistä alennusta ja korotusta.
8 §. Pykälässä säädettäisiin Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuuden laskennasta vuosina 2020─2025. Työntekijän eläkelain 182 §:n mukaan Työllisyysrahasto maksaa Eläketurvakeskukselle työeläkekustannusosuuden, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja. Työllisyysrahaston osuus työeläkekustannuksista määrätään siten, että se arvion mukaan vastaa määrää, joka saataisiin, jos edellä tarkoitetuista työ- ja ansiotuloista suoritettaisiin työntekijän eläkelain mukaista keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua vastaava maksu. Pykälässä säädettäisiin, että määrättäessä Työllisyysrahaston osuutta työeläkekustannuksista vuosille 2020─2025 ei otettaisi huomioon työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäistä alennusta ja korotusta.
9 §. Pykälän 1 momentti sisältäisi voimaantulosäännöksen.
Pykälän 2 momentin mukaan lain 1 §:ssä tarkoitettua perusmaksun kerrointa ja 3 §:ssä tarkoitettua vuosimaksun tasauskerrointa sovellettaisiin vakuutusmaksuihin, jotka perustuvat sellaisiin ansioihin, jotka on maksettu 1 päivä toukokuuta 2020 ja 31 päivä joulukuuta 2020 välisenä aikana. Työntekijän eläkelain 71 §:n mukaan eläkkeen perusteena oleva työansio katsotaan sen kalenterikuukauden ansioksi, jona se on maksettu. Tätä säännöstä kutsutaan maksuperiaatteeksi. Maksuperiaatetta sovellettaisiin myös tässä laissa säädetyn maksunalennuksen kohdentamisessa.
Pykälän 3 momentin mukaan lain 2 §:ssä tarkoitettua perusmaksun kerrointa sovellettaisiin eläkevakuutusmaksuihin, jotka perustuvat sellaisiin ansioihin, jotka merimieseläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1408/2006) 1 §:n mukaan kohdentuvat 1 päivä toukokuuta 2020 ja 31 päivä joulukuuta väliselle ajalle. Kyseisen asetuksen säännöksen mukaan työansion kohdentamisessa maksuperiaatetta sovelletaan siten, että työansio katsotaan maksetuksi sinä päivänä, jona se on merimiehen nostettavissa.