5.2
Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen
Lausunnot on pyydetty seuraavilta tahoilta: Aanar Sämmiliih ry, Anára sámesearvi ry, Anarâšah rs - Inarinsaamelaiset ry, Anarâškielâ servi rs., City Sámit ry, Eduskunnan oikeusasiamies, Enontekiön kunta, Ihmisoikeuskeskus, Inarin kunta, Johtti sápmelaččat rs, Kolttien kyläkokous, Korkein hallinto-oikeus, Korkein oikeus, Lapin aluehallintovirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin käräjäoikeus, Lapin liitto, Lapin poliisilaitos, Lapin sairaanhoitopiiri, Lapsiasiainvaltuutettu, Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry, Metsähallitus, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Paliskuntain yhdistys, Poliisihallitus, puolustusministeriö, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Saaʹmi Nueʹtt rõ – Kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin yhdistys, Sámi siida rs, SámiSoster ry, Sis-Suoma Sámesearvi Bárbmu, sisäministeriö, Sodankylän kunta, sosiaali- ja terveysministeriö, Suoma Boazosámit rs, Suoma Sámi Nuorat rs, Suoma sámiid guovddášsearvi rs, Suomen kuntaliitto, Suomen tulli, Tasa-arvovaltuutettu, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Utsjoen kunta, valtioneuvoston kanslia, valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiovarainministeriö, Vuohču sámiid searvi rs, Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, ympäristöministeriö sekä Ålands landskapsregering. Lausunnon antoivat Enontekiön kunta, Inarin kunta, Kolttien kyläkokous, Kulttuuriyhdistys Aanar Sämmiliih ry, Lapin aluehallintovirasto, Lapin käräjäoikeus, Lapin maistraatti, Lapin sairaanhoitopiiri, Metsähallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskäräjät, SámiSoster ry, sisäministeriön rajavartio-osasto, Sodankylän kunta, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri, lapsiasiavaltuutettu, Korkein hallinto-oikeus, liikenne- ja viestintäministeriö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Paliskuntain yhdistys, Poliisihallitus, ympäristöministeriö ilmoittivat, ettei heillä ole asiassa lausuttavaa. Tasa-arvovaltuutettu ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Lausunnoista on laadittu erillinen lausuntokooste.
Yleisenä huomiona lausunnonantajat pitivät saamen kielilain muuttamista kannatettavana. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on painottanut, että saamen kielilain uudistus vähintään esitetyssä laajuudessa on välttämätön sen turvaamiseksi, etteivät kielelliset oikeudet heikenny, vaikka tehtäviä siirretään kunnan viranomaisilta maakunnan viranomaisille. Lapin aluehallintovirasto on todennut, että lain uudistus esitetyssä laajuudessa on välttämätön, jotta saamelaisten kielelliset oikeudet eivät heikenny maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen yhteydessä.
Esitystä siitä, että saamen kielilaista poistetaan viittaus saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmään, pitivät perusteltuna Yhdenvertaisuusvaltuutettu, valtioneuvoston kanslia, Metsähallitus sekä Lapin käräjäoikeus.
Lausunnoille lähetetyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi oli ehdotettu sanan saamelainen korvattavaksi laissa sanalla saamenkielinen. Useissa lausunnoissa vastustettiin tätä muutosta. Koska lisäksi saamen kielilain tarkoituksena on kuitenkin osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, on esityksessä päädytty säilyttämään alkuperäinen muotoilu ja laissa jatkossakin käytetään sanaa saamelainen.
Valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Lapin sairaanhoitopiiri ja Lapin liitto ovat kiinnittäneet huomiota esityksen taloudellisten vaikutusten arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että esityksen vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu ja että esitys lisäisi olennaisesti saamen kieleen liittyviä oikeuksia ja niiden henkilöstövaikutukset, vaikutukset saamenkielisten oikeuksiin palvelujärjestelmässä sekä taloudelliset vaikutukset tulisi riittävällä tavalla arvioida sekä ratkaista, miten aiheutuvat lisäkustannukset on tarkoitus kattaa. Esityksessä tulisi myös arvioida ja esittää, miten käytännössä voidaan varmistaa, että saatavilla on esityksen edellyttämät saamen kielen taitoiset henkilöt ja muut resurssit ja onko resursoinnin lisäämisellä kielteisiä vaikutuksia vastaaviin osaamistarpeisiin esimerkiksi palvelujen antamiseen liittyen. Lapin sairaanhoitopiiri on korostanut, että maakunnalle ei tule aiheutua saamen kielilaista eikä sen tarkistamisesta sellaisia uusia velvoitteita, joiden kustannuksista valtio ei täysimääräisesti vastaa. Lapin liitto on korostanut, että kielilain taloudelliset vaikutukset tulisi tarkkaan arvioida ja osoittaa Lapin maakunnalle, kunnille ja sote-keskuksille riittävät resurssit lain toteuttamiseen. Esityksen taloudellisten vaikutusten arviointia on lisätty lausuntojen johdosta.
Inarin ja Enontekiön kunta ovat kiinnittäneet huomiota kuntien resursseihin. Inarin kunta on huomauttanut, että kunnat eivät saa kielilaista aiheutuviin velvoitteisiin riittävästi valtion rahoitusta.
Lausunnonantajia pyydettiin vastaamaan erityisesti kysymykseen ” Olisiko syytä sisällyttää lakiin erillinen säännös kielellisistä oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa ja tulisiko tämä tehdä lain 32 §:ää muuttamalla vai lisäämällä kokonaan uusi säännös? Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on mainittu voimassa olevan lain perusteluissa, mutta käytännössä kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa huonosti.” Yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, Saamelaiskäräjät, Lapin aluehallintovirasto ja Kulttuuriyhdistys Aanaar Sämmiliih ry katsoivat lausunnoissaan, että lakiin tulisi lisätä tällainen säännös. Myös sosiaali- ja terveysministeriö piti perusteltuna, että sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä kielellisistä oikeuksista säädettäisiin myös saamen kielilaissa.
Valtiovarainministeriö ja SámiSoster katsoivat, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei tulisi säätää saamen kielilaissa vaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Hallitus on 3.3.2017 antanut eduskunnalle esitykseen (HE 15/2017) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. Tähän hallituksen esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä ehdotetaan, että asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kielilain tarkoittamalla tavalla saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin maakunnan alueella sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotettaisiin vain kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevissa palvelun tuottajan toimipisteissä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Enontekiön, Inarin, Utsjoen sekä Sodankylän kuntien alueella olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintayksikössä noudatettaisiin saamen kielilain velvoitteita. Lisäksi velvoitteet koskisivat esimerkiksi maakunnan liikelaitoksen erikoissairaanhoidon toimintayksiköitä Rovaniemellä. Sääntely kattaisi siten oikeuksien laajuuden osalta nykytilan tarkoittamat palvelut ja maantieteellisen alueen. Lisäksi oikeudet laajentuisivat muiden kuin kotiseutualueella tuotettavien palvelujen osalta maantieteellisesti nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle, koska se tulisi osaksi perustettavaa Lapin maakuntaa. Tämä johdosta Saamen kielilakiin ei tarvittaisi erillistä säännöstä kielellistä oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, koska asiaa koskeva sääntely sisältyy jo edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 15/2017) olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ään.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat todenneet, että hallituksen esityksessä tulisi huomioida saamelaisten erityisryhmien kuten vammaisten erityinen tulkkaus- ja muun vastaavan avun tarve ja sen järjestäminen, ja ovat muistuttaneet Suomen ratifioiman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen velvoitteista.
Valtiovarainministeriö on todennut, että ministeriössä valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2017 ja muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Muutokset koskevat myös saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 27 §:ää Valtion lupa- ja valvontaviraston osalta. Nämä tarvittavat muutokset saamen kielilakiin tullaan tekemään kyseisessä hallituksen esityksessä.