4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Yleistä
Alkoholijuomien valmistus, myynti ja markkinointi tuottavat yhteiskunnalle yli miljardin verotuloja, erilaisille yrityksille miljardien elinkeinotuloja ja alkoholin valmistukseen, myyntiin ja markkinointiin osallistuville ihmisille työtuloja. Toisaalta alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle, yrityksille ja yksilöille miljardien eurojen välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Alkoholin myynnin ja kulutuksen lisääntyminen lisää sekä valmistukseen ja myyntiin liittyviä tuloja että alkoholin kulutukseen liittyviä menoja ja kustannuksia.
Ehdotetun muutoksen vaikutusten arvioinnissa on voitu käyttää hyväksi tietoja vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen toteutuneista vaikutuksista. Vertailtaessa vuoden 2018 uudistusta sekä lakiesityksen mukaista uudistusta, voidaan verrata vuonna 2018 vapautettujen tuotteiden myyntiä (100-prosenttisena alkoholina) Alkossa vuonna 2017 siihen, kuinka paljon vuonna 2024 vapautettavaksi esitettyjä tuotteita myytiin Alkossa vuonna 2023. Jälkimmäinen myynti on karkeasti hieman alle puolet edellisestä. Toisaalta ehdotetussa muutoksessa on myös keskeisiä eroja vuonna 2018 voimaan tulleeseen uudistukseen. Vaikka vuonna 2018 voimaan tulleessa uudistuksessa merkittävimmät muutokset koskivat entistä väkevämpien alkoholijuomien tuomista Alkosta laajempaan kauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyyntiin, uudistuksessa vapautettiin myös muun muassa alkoholin anniskelua.
Aikaisempien kokemusten valossa voidaan esittää kolme huomiota. Ensinnä, lakiehdotuksen välittömien vaikutusten voidaan arvioida olevan yleisellä tasolla todennäköisesti melko vähäisiä. Esimerkiksi muut alkoholi- ja kuluttajamarkkinoihin vaikuttavat taloudelliset tekijät, kuten alkoholiverotuksen korotus, mahdolliset juomakulttuurissa tapahtuvat muutokset ja markkinoinnin tai ostovoiman muutokset voivat lähivuosina peittää alleen tämän lakiehdotuksen aiheuttamia vaikutuksia. Nämä edellä esitetyt vaikutukset voivat myös osaltaan vaikuttaessaan samanaikaisesti vaikeuttaa uudistuksen vaikutusten jälkiarviointia. Toiseksi, lakiehdotuksella on silti välittömiä vaikutuksia: kilpailun lisäämisellä on todennäköisesti tavoiteltuja positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Näitä ovat mm. kuluttajien saatavilla olevien alkoholijuomavalikoiman laajentuminen, mutta toisaalta alkoholin saatavuuden lisäämisellä on myös negatiivisia vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kolmanneksi, kun käsillä olevaa ehdotusta tarkastellaan suhteessa hallitusohjelmassa linjattuihin pidemmälle meneviin alkoholimarkkinoita avaaviin toimiin ja selvityksiin, hallitusohjelmassa tavoitellut muutokset lainsäädännön nykytilaan johtaisivat kokonaisuutena arvioituna huomattavan suuriin taloudellisiin sekä terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin, joiden arvioiminen osana nyt tätä lakiehdotusta ei ole mahdollista niihin liittyvien useiden epävarmuustekijöiden vuoksi.
Lakiehdotuksen keskeisimmät vaikutukset liittyvät alkoholin saatavuuden lisääntymiseen sekä kilpailun lisääntymiseen alkoholin vähittäismyynnissä. Vaikutusarvioinnin kannalta keskeistä on arvioida missä määrin lakiehdotuksen arvioidaan vaikuttavan alkoholin kokonaiskulutukseen. Muutokset alkoholin kokonaiskulutuksessa sekä myynnissä vaikuttavat toisaalta valmistukseen ja myyntiin liittyviin tuloihin sekä alkoholin kulutukseen liittyviin menoihin sekä myös alkoholista koituviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Alkoholin kulutuksesta puhuttaessa on hyvä selventää aiheeseen liittyvää keskeistä terminologiaa.
Alkoholin kokonaiskulutus
koostuu tilastoimattomasta ja tilastoidusta kulutuksesta.
Tilastoitu kulutus
käsittää anniskelu- ja vähittäiskulutuksen ja
tilastoimaton kulutus
matkustajatuonnin ja verkko-ostamisen.
Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen on arvioitu nostaneen alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolme prosenttia.
Mäkelä P, Norström T. (2022). Miten vuoden 2018 alkoholilaki vaikutti alkoholin tilastoituun kulutukseen? Aikasarjamallinnuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 18/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Myös aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella, alkoholin saatavuuden lisääntyminen johtaa todennäköisesti alkoholin kulutuksen kasvuun yhteiskunnassa.
Mäkelä, P & Karlsson, T (2019) Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulu-tukseen? Katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 84 (5-6): 618-628.Babor, T, Caetano, R, Casswell, S, Edwards, G, Giesbrecht, N, Graham, K, Rossow, I (2010). Alcohol: No ordinary commodity. Research and public policy. Oxford: Oxford University Press.
Lakiesitys lisäisi 5,6-8,0 prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien saatavuutta merkittävästi, sillä mikäli kaikki nykyiset vähittäismyyntiluvan haltijat myisivät jatkossa enintään 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, kasvaisi näiden juomien myyntipaikkojen lukumäärä 17- kertaiseksi verrattuna nykyisten Alkojen määrään. Lisäksi lakiesityksellä arvioidaan olevan muita kokonaiskulutusta sekä -myyntiä kasvattavia vaikutuksia: lakimuutos todennäköisesti kasvattaa saatavilla olevien alkoholijuomien valikoimaa ja kilpailun lisääntyminen 5,6-8,0 prosenttisissa käymisteitse valmistetuissa alkoholijuomissa laskee todennäköisesti kyseisten alkoholijuomien hintoja jossain määrin. Vuonna 2018 voimaan tulleen uudistuksen on todettu laskeneen vahvojen oluiden hintoja noin 8 prosenttia kun alkoholijuomaveron korotuksen vaikutus poistetaan. Kuten edellä on todettu, lakiehdotuksessa esitettyjen alkoholituotteiden kysynnän hintajouston voidaan olettaa olevan negatiivinen, eli kyseisten alkoholituotteiden hinnan laskiessa niiden kysynnän voidaan arvioida kasvavan.
Vuoden 2018 uudistuksen yhteydessä uusien juomalajien vähittäismyynti kasvoi huomattavasti: 4,8–5,5-prosenttisten oluiden myynti kasvoi yli 600 prosenttia ja juomasekoitusten yli 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019. Oluiden myynnissä tämä korvasi miedompien oluiden myyntiä, mutta juomasekoitusten kokonaismyyntikin lisääntyi. Juomaryhmittäin tarkasteltuna lakiesitys todennäköisesti lisäisi oluen myyntiä merkittävästi vahvoissa 5,6-8,0 prosenttisissa oluissa saatavuuden ja valikoiman lisääntymisestä sekä hintojen laskusta johtuen. Kuten vuoden 2018 uudistuksen yhteydessä, lisääntynyt kulutus korvaisi todennäköisesti kulutusta miedommissa oluissa. Todennäköistä on, että lakiesitys kasvattaisi kulutetun oluen keskivahvuutta. Lakiesityksen seurauksena oluen tilastoitu kulutus voisi nousta pääosin kulutuksen väkevöitymisen seurauksena noin 1-2 prosenttia. Lakiesityksen vaikutuksen siiderin myyntiin voidaan olettaa jäävän vähäiseksi, kuten on käynyt myös edellisen uudistuksen yhteydessä. Vastaavasti viinien kulutuksen osalta muutoksen vaikutusta on vaikea arvioida. Ensinnäkin kuten myös oluen ja siiderin kohdalla, lakiesitys lisäisi jo markkinoilta saatavien 5,6-8,0 prosenttisten viinien saatavuutta huomattavasti ja näin myös kyseisten viinien kulutusta. Lisäksi markkinoille todennäköisesti lanseerataan uusia enintään 8 prosenttisten viinien tuoteryhmiä. Sitä missä määrin mietojen viinien lisääntynyt myynti luvanvaraisessa vähittäismyynnissä korvaisi aikaisempaa viinien myyntiä Alkossa tai muiden juomaryhmien myyntiä, on hyvin vaikea arvioida, sillä arviointiin liittyy osaltaan monia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia ei pystytä vielä tässä kohdin aukottomasti arvioimaan. Kokonaisuutena kulutuksen lisääntymiseen vaikuttaa missä määrin kauppoihin tulevat korkeintaan 8,0 prosenttiset viinit korvaavat väkevimpien Alkossa myytävien viinien kulutusta tai toisaalta muiden juomaryhmien kulutusta. Lakiesityksen arvioidaan lisäävän viinien kulutusta, mutta vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen ja se sisältää huomattavaa epävarmuutta. Kun huomioidaan edellä esitetyt arviot, alkoholin tilastoitu kokonaiskulutus voisi nousta lakiesityksen seurauksena arviolta noin 0,5-1 prosenttia. Lakiehdotuksen tarkkaa vaikutusta alkoholin kokonaiskulutukseen on erittäin vaikea arvioida, ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, erityisesti esityksen vaikutuksesta viinien kulutukseen sekä siihen missä määrin lisääntyvä kulutus 5,6-8,0 prosenttisissa käymisteitse valmistetuissa alkoholijuomissa korvaa muuta alkoholijuomien kulutusta.
4.2.2
Taloudelliset vaikutukset
Julkinen talous
Alkoholiveron tuotto vuonna 2022 oli noin 1 497 miljoonaa euroa. Oluen osuus verotuotosta on suurin, lähes 600 miljoonaa euroa. Lakimuutos voi lisätä erityisesti oluen kokonaismyyntiä (100% alkoholina), jolloin valtaosa verotulojen kasvusta seuraisi juuri oluen myynnin kasvusta. Vuositasolla lakiesityksen arvioitaisiin lisäävän alkoholijuomaveron tuottoja valtiolle noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Vastaavasti hallituksen valmistelema oluen alkoholiveron alennus pienentäisi verotuottoa noin 25 miljoonalla eurolla.
Toisaalta mikäli alkoholin kulutus kasvaisi lakiesityksen seurauksena, myös alkoholihaittojen välittömät ja välilliset kustannukset todennäköisesti kasvaisivat. Välittömiä kustannuksia syntyy mm. sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä järjestyksenpidosta. THL on arvioinut alkoholin käytön haittojen aiheuttaneen julkiselle taloudelle arviolta noin 640−940 miljoonan euron välittömät kustannukset vuonna 2020.
Alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen kuormitus sosiaali- ja terveyspalveluille on merkittävä. Alkoholisairaudet aiheuttivat vuonna 2021 noin 37 000 hoitojaksoa terveydenhuollon vuodeosastoilla. Lisäksi alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen taloudellinen kustannusvaikutus hyvinvointialueille on eri suuruinen eri puolilla maata, mistä esimerkkinä on alkoholisairastavuusindeksi, joka vaihteli vuosina 2019–2021 Pohjois-Karjalan 148,4:n ja Pohjanmaan 54,5:n välillä.
Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty arvioituja alkoholin aiheuttamia välittömiä kustannuksia vuonna 2020. Haittakustannusten minimi ja maksimi ovat laskennallisia arvioita, joiden väliin todellisten kustannusten oletetaan sijoittuvan.
| Min | Max |
Kustannukset yhteensä (milj. euroa) | 638,5 | 940,1 |
Terveydenhuolto | 95,4 | 206,5 |
Eläkkeet ja sairauspäivärahat | 169,2 | 223,5 |
Sosiaalipalvelut ja -turva | 116,4 | 245,9 |
Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito | 176,8 | 176,8 |
Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito | 80,7 | 87,5 |
Taulukko 1. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset vuonna 2020
THL - Päihdetilastollinen vuosikirja 2022:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146004/URN_ISBN_978-952-408-009-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
.
Terveydenhuollon osalta kustannuslaskelmat todennäköisesti tuottavat aliarvion, koska alkoholiehtoiset tapahtumat, kuten päivystyskäynnit, ovat oletettavasti aliraportoituja rekisteritiedoissa. Lisäksi niissä ei ole otettu huomioon sairauksia, joiden syntyyn voi osittain liittyä alkoholin liikakäyttö, mutta jotka eivät ole ICD-10 tautiluokituksen mukaan varsinaisia alkoholisairauksia. Alkoholista aiheutuvien negatiivisten terveysvaikutusten osalta on myös huomioitava, että niiden osalta negatiiviset välittömät ja välilliset kustannukset eivät realisoidu väestön keskuudessa heti, vaan negatiiviset kerrannaisvaikutukset kasaantuvat keskipitkällä aikavälillä väestössä asteittain. Tämä osaltaan vaikeuttaa negatiivisten terveyshaittojen tarkempaa kustannusten laskemista ja arvioimista tässä ajan hetkessä.
Mikäli alkoholin aiheuttamien välittömien kustannuksien arvioidaan kasvavan samassa suhteessa alkoholin kulutuksen kanssa, aikaisemmin arvioitu 0,5-1 prosentin kasvu alkoholin tilastoidussa kulutuksessa johtaisi korkeintaan noin 10 miljoonaan euron kustannusten kasvuun, kun tarkastellaan ainoastaan alkoholin aiheuttamia välittömiä kustannuksia. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat kuitenkin vain osa kaikista alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Välittömien kustannuksien lisäksi alkoholin voidaan nähdä aiheuttavan erilaisia välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Välillisiksi kustannuksiksi voidaan laskea muun muassa alkoholiehtoisten kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten aiheuttamat tuotantopanosmenetykset sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamat menetykset työajassa.
Lisäksi alkoholi lisää riskiä sairastua useisiin vaikeasti hoidettaviin sairauksiin kuten muistisairauksiin ja erilaisiin syöpäsairauksiin. Mikäli alkoholinkäyttö lisääntyy lakiesityksen seurauksena, on hyvin todennäköisestä, että myös näistä sairauksista aiheutuvat välilliset kustannukset lisääntyvät kuormittaen sosiaali-ja palvelujärjestelmää kasvavan hoidontarpeen myötä. Erityisesti maksatautikuolleisuus lisääntyy Suomessa tällä hetkellä huolestuttavaa vauhtia, mikä tarkoittaa käytännössä lisääntyvää terveydenhuoltopalvelujen tarvetta ja siten lisääntyviä kustannuksia ja henkilöstöresurssin tarvetta. Maksatautikuolleisuus on suurinta työikäisessä väestössä ja alkoholimaksataudit kattoivat 93 % työikäisten maksatautikuolemista.
HUS-Yhtymän lausunto.
Myös syöpäsairausten määrä on suuri ja alkoholi aiheuttaa vuosittain Suomessa noin 2 100 syöpää ja 500 syöpäkuolemaa. Alkoholi lisää merkittävästi myös muiden kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, mielenterveysongelmien ja diabeteksen riskiä.
Suomen Syöpäyhdistys ry:n lausunto
Vaikutukset yrityksiin
Esitys lisäisi yleisesti markkinoiden toimivuutta ja kilpailua, sillä se mahdollistaisi nykyisin Alkon 373 myymälässä myytävien 5,6 –8,0 –prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyynnin myös vähittäismyyntiluvan haltijoille, joita on yhteensä noin 6 300.
Vaikka esitys lisäisi ja vapauttaisi yleisesti kilpailua markkinoilla, tämän vahvuisilla oluilla, siidereillä ja viineillä on toisaalta vain rajallisesti tarjontaa ja kysyntää markkinoilla. Tällä hetkellä Alkon valikoimissa on noin 80 erilaista viiniä, noin 400 olutta ja noin 30 siideriä, jotka on valmistettu käymisteitse ja jotka ovat vahvuudeltaan 5,6–8,0 tilavuusprosenttia. Kaikkiaan Alkon myyntivalikoimissa on yli 11 000 tuotetta.
Alkon liikevaihto vuonna 2022 oli noin 1,2 miljardia euroa ja mainitut alkoholijuomat muodostavat siitä nykyisin noin kolme prosenttia. Lakiesityksen kohteena olevan vähittäismyynnin arvo on siten nykyisin joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Vaikka merkittävä osa näiden alkoholijuomien myynnistä siirtyisi Alkosta luvanvaraiseen vähittäismyyntiin, muutoksella voidaan arvioida olevan melko vähäisiä välittömiä taloudellisia vaikutuksia Alkon myyntiin.
Suurin osa vähittäismyyntiluvan haltijoista on päivittäistavarakauppoja. Päivittäistavaramyynnin arvo Suomessa vuonna 2022 oli 21,6 miljardia euroa, ja alaa hallitsee kaksi kauppaketjua: S-ryhmä 47 prosentin markkinaosuudella ja K-ryhmä 35 prosentin osuudella. Vuonna 2022 päivittäistavarakaupassa myytiin alkoholijuomia noin 1,8 miljardilla eurolla. Lakiesityksen seurauksena päivittäistavarakaupan myynti voisi kasvaa korkeintaan hieman yli 50 miljoonalla eurolla. Hieman yli 50 miljoonan euron myynnin lisäys olisi enintään joitakin prosentin kymmenesosia koko päivittäistavaramyynnin arvosta. Euromääräisen myynnin kasvuun vaikuttaa kuitenkin merkittävästi se kasvaako päivittäistavarakaupan litramääräinen myynti esityksen seurauksena. Mikäli kaupan alkoholijuomien litramääräinen myynti ei lisääntyisi juuri lainkaan, euromääräinen myynti lisääntyisi pääosin vain alkoholipitoisuuden noususta johtuvan alkoholiverotuksen nousun verran. Päivittäistavarakaupan kokonaismyyntiin uudistus ei kokonaisuudessaan vaikuttaisi merkittävästi, mutta uudistuksen voidaan nähdä olevan päivittäistavarakaupan näkökulmasta erittäin positiivinen. Alkoholijuomien osuus elintarvikemyynnistä on suurin pienimmissä kaupoissa. Näiden kauppojen elinvoimaisuuteen uudistuksella voidaan arvioida olevan positiivisia vaikutuksia.
Alkoholijuomien vähittäismyynnin lisääntyminen ja päivittäistavarakauppojen valikoiman laajentuminen voisi periaatteessa johtaa alkoholin kulutuksen vähenemiseen anniskeluravintoloissa. Tämän vaikutuksen voidaan arvioida olevan tämän lakiehdotuksen osalta melko vähäinen, sillä muutos mahdollistaisi myös mainittujen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien – esimerkiksi kotimaisten pienpanimoiden erikoisoluiden – myynnin myös vähittäismyyntiluvan saaneille ravintoloille. Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen ei ole havaittu vaikuttaneen merkittävästi anniskelun osuuteen alkoholin kulutuksesta.
Välittömien vaikutusten lisäksi todennäköistä on, että muutoksen myötä Suomen markkinoille tulisi jatkossa nykyistä enemmän erityisesti 5,6 –8,0 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä oluita ja muita mahdollisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, jolloin näiden alkoholijuomien osalta valikoiman voidaan arvioida tulevaisuudessa kasvavan. Kotimainen panimo- ja alkoholijuomateollisuus työllistää Suomessa sekä suoraan että välillisesti yrityksiä, alihankkijoita sekä kotitalouksia. Erityisesti pienpanimot ovat kannattaneet muutosta ja korostaneet, että niiden erikoisoluiden myynti ei ole nykyisin ollut sallittua kaupoissa. Olutmarkkinoiden laajentaminen yhdessä 1.1.2024 voimaan tulevan olutverotuksen alentamisen kanssa kasvattaisi vahvojen oluiden myyntiä nykyisestä huomattavasti ja todennäköisesti samalla erityisesti kotimaisten valmistajien tuotannon ja myynnin määrää hieman.
Päivittäistavarakaupan markkinat avautuisivat osin myös kotimaisille tilaviineille, joiden alkoholipitoisuutta voitaisiin kotimarkkinoita varten laskea enintään 8,0 prosenttiin. On lisäksi mahdollista, että päivittäistavarakaupan markkinoille tulisi muutoksen myötä ulkomailta enintään 8,0 prosenttisia viinejä tai muita rypäleistä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Koska valtaosa viineistä sisältää 11–14 tilavuusprosenttia alkoholia, kyse ei ole vielä tällä hetkellä suuresta tuoteryhmästä. Viinien alkoholipitoisuutta voitaisiin kuitenkin laskea erilaisten teknisten menetelmien avulla Suomen markkinoille pääsemiseksi.
Oluen, siidereiden ja juomasekoitusten kotimaisuusaste on ollut tyypillisesti Suomessa suuri, kun taas viinit ovat pääosin tuontituotteita, kotimaisia tilaviinejä lukuun ottamatta. Kaupan myymien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttirajan nostamisen voisi helpottaa ulkomaisten olut- ja alkoholituottajien Suomen markkinoille pääsyä. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen alkoholijuomien tuontiin ja kulutetun alkoholin kotimaisuusasteeseen.
Lakiesityksen seurauksena Alkon osuus alkoholijuomien kokonaismyynnistä hieman laskisi, kaupan osuus hieman nousisi ja anniskelun osuus pysyisi suunnilleen samana. Päivittäistavarakaupan keskittyneen rakenteen vuoksi määräävässä markkina-asemassa olevien valtakunnallisten kaupan toimijoiden tuotepolitiikka ja ostoehdot vaikuttavat jo nyt erityisesti panimoteollisuuden toimintaedellytyksiin. Ehdotettu muutos vahvistaisi näin edelleen kaupan asemaa tässä suhteessa.
Vaikutukset alkoholijuomamarkkinoihin, kilpailuun ja alkoholijuomien tuontiin
Esityksen mukaan luvanvaraiseen vähittäismyyntiin sallittaisiin jatkossa enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien lisäksi myös enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Vähittäismyynti sallittaisiin siis jatkossa myös 5,5-8,0 %:lle käymisteitse valmistetuille alkoholijuomille, mutta toisaalta alkoholiyhtiön monopoli koskisi edelleen 5,5-8,0 %:sia alkoholijuomasekoituksia. Muutos kohtelisi siis eri tavoin käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ja muulla tavoin valmistettuja alkoholijuomia – ja siten myös eri tavoin alkoholijuomia valmistavia elinkeinonharjoittajia kohdeltaisiin eri tavoin.
Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta reilusta ja avoimesta kilpailusta mahdollistamalla alkoholilaissa tarkoitetun vähittäismyyntiluvan saaneille toimijoille entistä laajempi myyntioikeus supistaen samalla alkoholiyhtiön yksinmyyntioikeutta. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus jatkaa markkinoiden avaamista määrätietoisesti ja vastuullisesti. Esityksen merkittävimmät kilpailua edistävät toimet koskisivat siis erityisesti alkoholin vähittäismyyntiä. Nykyinen, voimassa oleva alkoholin prosenttiraja (alkoholipitoisuus korkeintaan 5,5 %:a) rajaa luvanvaraisen vähittäismyynnin ulkopuolelle varsin monia 5,5-8,0 %:n vahvuisia eurooppalaisia sekä kotimaisten pienpanimoiden käymisteitse valmistettuja alkoholijuoma tuotteita, kuten esimerkiksi belgialaisia ja saksalaisia ja kotimaisten pienpanimoiden valmistamia oluita. Tältä osin voidaan katsoa, että esitys käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttirajan nostosta 8,0 %:iin avaisi kilpailua erityisesti oluiden osalta ja mahdollistaisi näin yhä useamman toimijan luvanvaraisen vähittäismyynnin ja kilpailun markkinoilla.
Esityksen vaikutukset alkoholijuomien tuottajien väliseen kilpailuun voidaan olettaa olevan vähäisiä, mutta luonteeltaan pääosin kilpailua edistäviä. Etenkin 5,6-8,0 prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien osalta vähittäismyynnin vapautumisen arvioidaan lisäävän kyseisten alkoholijuomien kulutusta ja kyseisten alkoholijuomien markkinan kokoa Suomessa. Suurempi 5,6-8,0 prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien kotimainen markkina voi houkutella alalle joitain uusia kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita ja näin lisätä kilpailua.
Toisaalta samalla kun nyt ehdotettu muutos todennäköisesti lisäisi käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiä ja edistäisi kilpailua tältä osin, saattaa se osin tapahtua muulla tavoin valmistettujen alkoholijuomien kustannuksella. Tämä tarkoittaa, että samalla kun käymisteitse valmistettujen 5,5-8,0 % alkoholia sisältävien juomien myynti lisääntyisi, voisi muulla tavoin valmistettujen, samaa vahvuutta olevien juomien myynti laskea. Lisäksi pitkällä aikavälillä nyt ehdotettu muutos voi vaikuttaa kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymiseen siten, että kuluttajat myös jatkossa suosisivat kyseisen vahvuisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia muulla tavoin valmistettujen alkoholijuomien kustannuksella. Tämän vuoksi olisi mahdollista, että vaikka Suomessa jossain vaiheessa mahdollistettaisiin myös 5,5-8,0 %:a sisältävien juomasekoitusten luvanvarainen vähittäismyynti, voisi kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytyminen olla jo muovautunut sillä tavoin, että kuluttajat suosivat tällöinkin käymisteitse valmistettuja kyseisen vahvuisia alkoholijuomia. Suomessa 5,6–8,0-prosenttiset juomasekoitukset eivät välttämättä ole muiden maiden näkökulmasta olennainen tuoteryhmä, eikä niiden ulkomaisuusaste todennäköisesti ole suurempi vaan ehkä ennemminkin pienempi kuin kauppoihin ehdotettavissa oluissa ja viineissä. Alkossa vuonna 2023 myytyjen juomasekoitusten kotimaisuusaste oli yli 90 % kun taas esityksessä myynniltään vapautettavat tuoteryhmät ovat taas nykyisin Alkon valikoimassa pääosin tuontituotteita. Oluissa hieman yli puolet Alkossa myydyistä oluista oli ulkomaisia ja viineissä tuontituotteiden osuus myynnistä on tätäkin suurempi. Lakiesityksen myötä kyseisten tuoteryhmien kotimaisuusasteet tuskin muuttuisivat merkittävästi esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa Suomen valmistustaparajoituksen haastajia ei siis välttämättä löydy ulkomailta, minkä vuoksi toimenpiteen ei arvioida suosivan Suomesta peräisin olevia tuotteita tai syrjivän jäsenvaltioiden kansalaisia.
Työllisyys- ja työelämävaikutukset
Edellä on todettu, että lakiesityksen välittömät vaikutukset ovat todennäköisesti melko vähäisiä. Alkoholijuomien myyntiin ja valmistukseen liittyvä kokonaistyöllisyys Suomessa on enintään 30 000 henkilötyövuotta. Alan työpaikoista suurin osa on ravintola-alalla, johon uudistus ei merkittävästi vaikuta. Panimoalan suora työllistävä vaikutus on noin 2 000 työntekijää. Työvoimavaltaisin osa panimoteollisuudesta eli pienpanimot voivat hyötyä uudistuksesta siten, että työllisyys voi lisääntyä joillakin työntekijöillä. Päivittäistavarakaupan työllisyyteen uudistus ei kansantalouden tasolla vaikuta merkittävästi. Vaikka työllisyyteen liittyvien vaikutusten arvioidaan olevan pieniä, arvioidaan kuitenkin päivittäistavarakaupan hallinnollisen työn lisääntyvän jonkin verran hetkellisesti. Päivittäistavarakaupan vastuulla on huolehtia uusien alkoholijuomien osalta niitä koskevien vähittäismyyntiohjeiden ajantasaisuudesta sekä huolehdittava, että alkoholijuomien myyntiin osallistuva henkilökunta tietää tarkoin alkoholijuomien myyntiin liittyvät säännökset. Tämän osalta hallinnollinen työ voi hetkellisesti lisääntyä uusien alkoholiohjeistusten sekä henkilökunnalle järjestettävien koulutusten myötä.
Valtaosa alkoholin riskikäyttäjistä ja huomattava osa alkoholin ongelmakäyttäjistä on työelämässä. Alkoholinkäytön lisääntyminen erityisesti tässä joukossa lisäävät työkyvyttömyyden ja työttömäksi joutumisen riskiä vaikeuttaen työurien pidentämistä ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaa. Lievemmässäkin muodossa työikäisten alkoholinkäytön lisääntyminen heijastuu työelämään työpanoksen ja tuotannon menetyksinä krapulapäivien, tapaturmien ja sairaslomapäivien kautta. Haittojen ehkäisy edellyttäisi esimerkiksi työterveyshuollossa tehokasta riski- ja ongelmakäyttäjiin kohdennettua apua ja neuvontaa kulutustottumusten muuttamiseksi ja tarvittavan tuen järjestämistä alkoholiongelmien hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nämä negatiiviset vaikutukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia paitsi verovaroin kustannetuille sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta myös työnantajille työntekijän työn tuottavuuden alentumisena sekä työstä poissaolojen lisääntymisen kautta, jolloin joissain tilanteissa yrityksen olisi järjestettävä korvaavaa työvoimaa tilalle.
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Lakiehdotuksessa mahdollistettaisiin se, että nykyiset alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan haltijat saisivat myydä aiempaa vahvempia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Muutos ei edellyttäisi uusien lupien hakemista tai vanhojen lupien muuttamista, mutta vaatisi viranomaisten tietojärjestelmien sekä vähittäismyyntilupahakemusmenettelyn sekä tukkumyynnin valvontaprosessin päivittämistä. Lisäksi muutos kasvattaisi jonkin verran viranomaisvalvonnan tarvetta, sillä myyntioikeudet riippuisivat siitä, millä tavalla mainitut alkoholijuomat on valmistettu. Sen erottamiseen, onko alkoholijuoma valmistettu yksinomaan käymisen avulla vai onko se valmistettu joko kokonaan tai osittain laimentamalla väkevää alkoholijuomaa tai väkiviinaa, ei ole virallista analyysimenetelmää, joten valvonta lisäisi jonkin verran viranomaistyötä. Lisäksi esitys lisäisi jonkin verran aluehallintovirastojen vähittäismyynnin valvontatyötä 5,5 - 8,0 tilavuusprosenttia sisältävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiverkoston laajentumisen myötä. Vaikka alkoholin vähittäismyyntilupien laajentaminen mahdollistettaisiin enintään kahdeksanprosenttisiin juomiin, tämän ei kuitenkaan arvioida lisäävän tarvetta uusille henkilöresursseille, vaan valvonta ja muut tarvittavat hallinnolliset lupamenettelyt pystyttäisiin toteuttamaan nykyisten henkilöstöresurssien puitteissa aluehallintovirastoissa ja Valvirassa.
Vaikutukset kotitalouksien ja kuluttajien asemaan
Vaikka alkoholijuomien saatavuutta lisättäisiin melko vähän, kotitalouksille ja kuluttajille välittömät taloudelliset vaikutukset olisivat myönteisiä alkoholijuomien valikoiman laajentuessa aiemmasta. Muutoksen kohteena olevien oluiden, viinien ja siiderien saatavuus paranisi ja niiden hinnat voisivat jonkin verran kilpailun lisäännyttyä myös alentua.
Kotitalouksien keskuudessa alkoholinkäyttöön liittyy osana vahva polarisaatio. Mahdolliset hinnanalennukset valikoiman laajentuessa ja kilpailun lisääntyessä painottuvat siihen alkoholijuomia eniten juovaan kymmeneen prosenttiin kuluttajista, jotka juovat nykyisin puolet kaikesta alkoholista. Toisaalta noin puolet kaikista alkoholinkäyttäjistä juovat alle kaksi litraa absoluuttista alkoholia vuodessa. Enemmistölle suomalaisista kuluttajista alkoholin hintatason lievästä halpenemisesta tuleva hyöty jäisi siten kulutustottumuksista riippuen nollasta enintään joihinkin kymmeniin euroihin vuodessa. Edellä olevan lisäksi osalle kotitalouksista, joiden alkoholin käyttö on hyvin vähäistä, ei tällä alkoholijuomien vähittäismyynnin laajentumisella arvioida olevan keskeisiä vaikutuksia kulutukseen tai ostokäyttäytymiseen Alkoholilain uudistuksella vuonna 2018 ei ollut aiemmista trendeistä ja satunnaisvaihtelusta erottuvia vaikutuksia aikuisväestön riskikulutukseen tai humalajuomiseen, ja sama arvio voidaan tehdä tämän ehdotetun uudistuksen yhteydessä. Täytyy kuitenkin huomioida, että enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin liittyy osaltaan tiettyjä kysyntään ja tarjontaan liittyviä epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia ei pystytä vielä tässä kohdin aukottomasti arvioimaan.
Uudistus hyödyttää päivittäistavarakaupan asiakkaita tuomalla näille aiempaa runsaamman valikoiman 5,6-8,0 prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Ostomahdollisuudet paranevat kyseisen tuoteryhmän osalta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen paljon harvaan asutuilla alueilla, joissa etäisyys lähimpään Alkon myymälään ovat olleet pitkiä. Samalla aiempaa väkevämpien juomalajien saatavuus päivittäistavarakaupoissa hyödyttää niitä jo kuluttavien ostosmatkoja erityisesti alueilla, joissa etäisyydet lähimpään Alkon myymälään ovat olleet pitkiä. Huomionarvoista on, että nykyistä väkevämpien alkoholijuomien myynti tavallisissa ruokakaupoissa altistaisi jatkossa kaikki asiakkaat aikaisempaa mittavammalle alkoholijuomien myynnin edistämiselle. Myös ne ruokakauppojen asiakkaat, jotka pyrkivät pidättäytymään alkoholista tai vähentämään kulutustaan altistuisivat lisääntyvälle alkoholijuomien tarjonnalle päivittäisympäristössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.8.2023. Alkoholin vähittäismyyntilupien laajentaminen enintäänkahdeksanprosenttisiin juomiin. Muistio mahdollisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Saatavil-la: .
https://thl.fi/documents/10531/9793207/Alkoholin+v%C3%A4hitt%C3%A4ismyyntilupien+laajentaminen+enint%C3%A4%C3%A4n+kahdeksanprosenttisiin+juomiin.+Muistio_.pdf/2961ace0-1252-2560-89e4-f47c03e0b65e?t=1693460580295
Kotitalouksiin kohdistuvien vaikutusten osalta merkitystä voi olla myös hallituksen esityksellä eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 37/2023 vp). Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että viinin, muiden käymisteitse valmistettujen juomien, välituotteiden ja etyylialkoholijuomaryhmän valmisteveroa korotettaisiin ja oluen valmisteveroa alennettaisiin. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin. Oluiden hinnat laskisivat arviolta keskimäärin 1,5 prosenttia, ja viinien hinnat nousisivat arviolta 2,4 prosenttia. Etyylialkoholijuomaryhmän tuotteiden ja välituotteiden hinnat nousisivat arviolta 3,8 prosenttia. Hinta-arvioissa on oletettu, että veronkorotukset siirtyisivät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Alkoholiveron korotuksista seuraavan alkoholijuomien hintojen nousun arvioidaan esityksen mukaan vähentävän alkoholin tilastoitua kulutusta noin prosentin. Nyt ehdotettavien alkoholin vähittäismyyntiä koskevien muutosten vaikutusten kotitalouksien ja kuluttajien asemaan arvioidaan olevan vähäisiä, etenkin jos vaikutuksia arvioidaan yhdessä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten vaikutusten kanssa.
4.2.3
Ympäristövaikutukset
Viinin ja oluen tuotannossa suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät juomapakkausten valmistuksesta. Juomapakkausten osuus ympäristövaikutuksista on lähes puolet, viinillä 46 % ja oluella 49 %.
Alko: . Viitattu 24.11.2023.
https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/alkoholijuomien-tuotanto-kuormittaa-ymparistoa
Nyt ehdotetulla muutoksella voi olla käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien kulutusta kasvattavia vaikutuksia, mikä voi aiheuttaa ympäristölle kielteisiä vaikutuksia juomapakkausten lisääntyneen valmistuksen muodossa. Toisaalta käymisteitse valmistettujen 5,5-8 prosenttia alkoholia sisältävien juomien kulutuksen lisääntyessä on mahdollista, että muissa alkoholijuomalajeissa kulutus vähenisi ja siten juomapakkausten valmistusmäärät eivät kasvaisi olennaisesti.
Keskimäärin alkoholijuomatuotannossa kansainvälisten kuljetusten osuus ympäristövaikutuksista on vain vajaa 3 %. Valtaosa Suomeen tulevista juomista kuljetetaan laivoilla ja rekoilla. Juomia saatetaan kuljettaa myös lentorahdilla, joka on ympäristön kannalta kuormittavin kuljetustapa.
Alko: . Viitattu 24.11.2023.
https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/alkoholijuomien-tuotanto-kuormittaa-ymparistoa
Nyt ehdotettu muutos voi toteutuessaan lisätä ulkomailla valmistettujen alkoholijuomien myyntiä, mikä voisi aiheuttaa ympäristövaikutuksia lisääntyneiden kansainvälisten kuljetusten muodossa.
Lakiehdotuksella ei kuitenkaan arvioida olevan huomattavia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä muun muassa kuluttajien ostokäyttäytymisen ennakollisen arvioinnin suhteen, minkä vuoksi ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa aukottomasti arvioida.
4.2.4
Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset
Sosiaali- ja terveysvaikutukset
Suomessa alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolee asukaslukuun suhteutettuna ihmisiä yli kolminkertainen määrä Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Alkoholi on myös monien sairauksien taustatekijä. Alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy merkittävästi suurentunut vaara sairastua suuontelon, kurkunpään, nielun, ruokatorven ja maksan syöpiin sekä lievästi suurentunut rintasyövän ja paksunsuolen syövän riski. Esimerkiksi rintasyövän riskiä alkoholi lisää jo vähäisellä kulutustasolla ja riski kasvaa samassa suhteessa kuin alkoholin kulutus.
Mikäli alkoholin kulutus kasvaisi väestön keskuudessa, lisääntyisivät todennäköisyydet myös negatiivisiin terveyshaittoihin. Yleisimpiä alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja ovat alkoholin vaikutukset erilaisiin syöpäsairauksiin, mielenterveyden ongelmiin ja uniongelmiin sekä verenkierto- ja ruuansulatuselimistön sairauksiin.
Pia Mäkelä ja Solja Niemelä: Alkoholi ja terveys. Lääkärikirja Duodecim 25.10.2022. .
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01120
Pitkäkestoinen runsas alkoholin kulutus lisää maksasairauksien, kuten maksan rasvoittumisen, maksakirroosin ja kroonisen haimatulehduksen todennäköisyyttä. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa haittaa myös sydän- ja verisuoniterveydelle: humalajuomiseen liittyy merkittävä sydäninfarktin, äkkikuoleman ja aivoverenkierron häiriön vaara. Lisäksi paljon alkoholia käyttävillä henkilöillä esiintyy muita enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä, ja alkoholiongelmasta kärsivän itsemurhariski on huomattavasti suurempi.
Alkoholinkäyttö nostaa monien erilaisten tapaturmien kuten liikenneonnettomuuksien, kaatumisten, palovammojen, hukkumisten ja työtapaturmien sekä väkivallan ja sen uhriksi joutumisen riskiä. Alkoholin on todettu olevan yleisin vaikuttava tekijä väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien taustalla. Terveyshaittojen lisäksi alkoholi aiheuttaa sosiaalisia haittoja, joita voivat olla esimerkiksi väkivalta, lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin laiminlyönti sekä perheen taloudelliset vaikeudet.
Alkoholin kokonaiskulutuksen ja sosiaali- ja terveyshaittojen suhde on ollut jokseenkin kiinteä, vaikka haittoihin vaikuttavat alkoholin käyttömäärien ohella monet muutkin tekijät. Konservatiivisen arvion mukaan kulutuksen ja haittojen välinen suhde olisi 1:1. Eli esimerkiksi, jos kulutus kasvaisi 0,5-1 % niin haitat lisääntyisivät saman 0,5-1 %. Keskeinen syy siihen, miksi alkoholihaittojen taso seuraa niin läheisesti kokonaiskulutuksen tasoa on se, että kokonaiskulutuksen lisääntyessä tyypillisesti koko alkoholinkuluttajien jakauma siirtyy kokonaisuudessaan samaan suuntaan. Eli esimerkiksi väestön kulutuksen keskimäärin kasvaessa kulutustaan lisäävät niin vähän, keskimääräisesti kuin paljon alkoholia käyttävät ihmiset, ja vastaavasti riskit kasvavat kaikissa näissä väestön osaryhmissä. Koko väestön tasolla voidaan karkeasti arvioida, että esimerkiksi korkean alkoholiverotuksen ja alkoholin saatavuuden rajoittamisen vaikutuksesta alkoholin sosiaali- ja terveyshaitat vähenevät. Vastaavasti näiden toimien heikentäminen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen.
Kuten edellä on todettu, käsiteltävänä olevan esityksen välittömien vaikutusten arvioidaan olevan melko vähäisiä, mutta arviointiin liittyy epävarmuuksia. Aiempien kokemusten perusteella voidaan pitää todennäköisenä ainakin sitä, että esityksen toteuttamisen seurauksena alkoholikuolleisuus erityisesti alkoholia paljon käyttävien ihmisten joukossa lisääntyisi.
Terveyden ja hyvinvoinnin lausunnon (THL /4160/4.00.00/2023) liitteen 1 mukaan kuolleisuus alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin väheni melko voimakkaasti vuosina 2007–2017, mutta hyvä kehitys pysähtyi ja alkoholikuolemia tuli jonkin verran lisää alkoholilain tultua voimaan vuonna 2018. Tuolloin alkoholikuolemat lisääntyivät enemmän kuin mitä alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksen perusteella olisi voitu olettaa. Tämä viittaa THL:n mukaan siihen, että alkoholia paljon käyttävät, joille oli jo saattanut aiheutua esimerkiksi vaurioita maksassa, lisäsivät alkoholijuomien kulutustaan muita kuluttajia enemmän.
Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu useista muista uudistuksista, joiden vaikutuksia arvioidaan myöhemmin erikseen kyseisissä esityksissä. Merkille pantavaa on, että nyt käsiteltävän esityksen ja sitä seuraavien lakimuutosten yhteen lasketut kokonaisvaikutukset alkoholin saatavuuteen voivat hallituskauden aikana muodostua huomattavan suuriksi. Kun alkoholista aiheutuvia terveysvaikutuksia arvioidaan, niiden osalta negatiiviset välittömät ja välilliset terveyshaitat eivät realisoidu väestön keskuudessa heti, vaan ne kasaantuvat väestön keskuudessa asteittain. Tämä osaltaan vaikeuttaa negatiivisten terveyshaittojen euromääräistä kustannusten arvioimista ja laskemista tässä ajan hetkessä, kuitenkaan vähentämättä niiden keskeistä tärkeyttä. Tästä esimerkkinä on alkoholikuolleisuuden eriarvoisuus, joka on lisääntynyt vuoden 2017 jälkeen, kun alkoholikuolleisuuden kasvu on kohdistunut erityisesti pienituloisiin miehiin.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan alkoholijuomien yksinoikeusjärjestelmien purkaminen ja siihen liittyvä alkoholin saatavuuden lisääntyminen ovat tyypillisesti lisänneet yksityiseen myyntiin siirrettyjen alkoholijuomien kulutusta, ja joissakin tapauksissa näyttöä on myös alkoholin aiheuttamien haittojen lisääntymisestä. Uudistuksen sosiaali- ja terveysvaikutuksia on tarkemmin arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muistiossa
”Alkoholin vähittäismyyntilupien laajentaminen enintään kahdeksanprosenttisiin juomiin
; Muistio mahdollisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista” 24.8.2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.8.2023. Alkoholin vähittäismyyntilupien laajentaminen enintäänkahdeksanprosenttisiin juomiin. Muistio mahdollisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Saatavilla: .
https://thl.fi/documents/10531/9793207/Alkoholin+v%C3%A4hitt%C3%A4ismyyntilupien+laajentaminen+enint%C3%A4%C3%A4n+kahdeksanprosenttisiin+juomiin.+Muistio_.pdf/2961ace0-1252-2560-89e4-f47c03e0b65e?t=1693460580295
Toisaalta alkoholin aiheuttamia haittoja voidaan hillitä esimerkiksi alkoholiveroja korottamalla. Hallitusohjelmassa on linjattu, että viinin alkoholiveroa nostetaan ja oluen alkoholiveroa alennetaan. Hallitusohjelman mukaisesti valtiovarainministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys, joka kiristäisi alkoholijuomien valmisteverotusta noin kahdella prosentilla. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin vajaan prosentin. Veromuutokset ovat osa valtion talousarvioehdotusta 2024. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 alkaen.
Lisäksi alkoholin aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä niillä hallituksen toimilla, jotka liittyvät päihdehoidon turvaamiseen, terveyden edistämiseen ja terveyttä ylläpitäviin ennaltaehkäiseviin toimiin. Vaikka nyt ehdotettuun muutokseen sisältyy edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia, on hallitusohjelmassa osaltaan varauduttu myös näihin. Kansansairauksien aiheuttaman tautitaakan vähentäminen on välttämätöntä sekä ihmisten hyvinvoinnin ja terveiden elinvuosien lisäämisen että sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmän kestävyyden näkökulmasta.
Vaikutukset yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen
Alkoholin käytöllä on vaikutusta myös järjestyshäiriöihin, väkivaltaan sekä koettuun turvattomuuden tunteeseen. Mikäli alkoholin kulutus kasvaisi, kasvaisivat todennäköisesti jonkin verran myös edellä mainitut haitat sekä niihin liittyvät euromääräiset kustannukset. Alkoholin kokonaiskulutuksen ja rikoshaittojen välinen suhde on Suomessa ollut kiinteä henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen, että joutua sen uhriksi. Esimerkiksi alkoholisidonnaisen henkirikollisuuden taso on Suomessa 4,5-kertainen Ruotsiin verrattuna.
Sisäministeriö, Sisäisen turvallisuuden portaali.
Kokonaiskulutuksen ja rikoshaittojen suhde on kiinteä myös liikennepäihtymyksissä. Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyvät riskit koskevat erityisesti nuoria kuljettajia, joilla on muita suurempi liikennevahingon riski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Ehdotetun muutoksen vaikutukset olisivat todennäköisesti negatiivisia, mutta melko vähäisiä.
Päihtyneillä henkilöillä on muita korkeampi riski aiheuttaa turvattomuuden tunnetta julkisilla paikoilla sekä päihtyneestä olotilasta johtuen vaarallisia häiriötilanteita. Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa suomalaisista ilmoitti pelänneensä edeltäneen vuoden aikana päihtyneitä henkilöitä julkisilla paikoilla. Erityisesti nuorilla naisilla pelkokokemukset olivat yleisiä: naisista lähes puolet kertoi pelänneensä päihtyneitä henkilöitä julkisilla paikoilla ja miehistä noin viidesosa. Nuorista naisista (15–29-vuotiaat) jopa 70 % oli kokenut pelkoa, ja vastaava osuus nuorilla miehillä oli 30 %. Myös ahdistelun ja kiusaamisen kokemukset julkisilla paikoilla olivat nuorilla naisilla yleisiä: vajaa puolet oli kokenut päihtyneen ahdistelua tai kiusaamista edeltäneen vuoden aikana, miehistä noin kuudesosa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Alkoholinkäytön haitat muille kuin käyttäjille. Päivitetty: 4.4.2022. .
https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholihaitat/alkoholinkayton-haitat-muille-kuin-kayttajille
Vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 60/1991) 3 artiklan mukaan muun muassa lainsäädäntötoiminnassa on otettava huomioon lapsen etu niissä asioissa, jotka koskevat lapsia. Sopimuksen toteutumista valvovan lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsia koskevissa asioissa tulisi aina arvioida vaikutukset lapsiin. Lapsiin ja nuoriin kohdistuviksi vaikutuksiksi on katsottu esimerkiksi lasten kehitykseen ja hyvinvointiin sekä lapsen etuun liittyviä asioita.
Raskauden aikana kohtuullinenkin alkoholinkäyttö lisää sikiön kehityshäiriöiden ja syntyvän lapsen sairausriskiä. Erityinen riski liittyy humalajuomiseen. On esitetty, että Suomessa syntyy vuosittain noin 600—3 000 lasta (1—6 % syntyneistä), joilla on jonkinasteinen alkoholin aiheuttama vaurio.
Rekisteri- ja tilastotietojen pohjalta on arvioitu, että Suomessa on tällä hetkellä 65-70 000 lasta (noin 6 % alaikäisistä), joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Vanhempien päihdeongelmista kärsineiden lasten mielenterveysongelmien riski 13–17-vuotiaana on noin puolitoistakertainen ja haitallisen päihteiden käytön riski kaksinkertainen verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla ei ole päihdeongelmaa.
Päihderiippuvaisten vanhempien määrään vaikuttavat muutokset alkoholinkäytössä: kun alkoholinkäyttö lisääntyy yhteiskunnassa, kasvaa myös riski alkoholi- ja päihdeongelmaisten vanhempien määrän lisääntymiseen. Vanhemman vakava päihdeongelma lisää lasten tapaturmien, sairaalahoitojen ja psyykkisen kehityksen häiriöiden riskiä. Erityisen uhan muodostaa vanhempien hallitsemattoman alkoholinkäytön lisääntyminen, koska sen negatiiviset vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat pitkäkestoisia ja heijastuvat myöhemmällä iällä merkittävänä riskinä lisätä heidän mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä huono-osaisuuden määrää. Alkoholijuomien luvanvaraisen vähittäismyynnin muutokset eivät edistä alkoholinkäytön siirtämistä pois kotioloista, vaan pikemmin lisäävät käyttöä ja käyttötilanteita kodeissa.
Alkoholista aiheutuvat negatiiviset vaikutukset lapsiin ja nuoriin eivät yksistään liity vakavasti päihderiippuvaisten vanhempien tilanteeseen. Monissa perheissä alkoholin riskikäyttö on yleistä. Vuoden 2023 Juomatapatutkimuksen
Riskirajana tutkimuksessa on käytetty kohtalaisen riskin rajaa, joka on naisilla 7 annosta tai enemmän ja miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo.
mukaan 20–69-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ja naisista 9 prosenttia käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Perheissä, joissa alkoholin riskikäyttöä esiintyy, kasvaa myös riski lasten ja nuorten kokemalle turvattomuuden tunteelle, erinäisille pelkotiloille ja heitä koskevien huolenpidon laiminlyönneille arjessa. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen heikentyminen voi vaarantaa monin tavoin lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä myös myöhemmällä iällä, kuten heikentää heidän koulumenestystään ja sosiaalisia suhteitaan. Myös niin kutsuttuun ”mallioppimiseen” liittyen vanhemmilta omaksuttuun alkoholin riskikäyttöön voi myöhemmällä iällä lisätä lapsen riskiä kuluttaa alkoholia yli riskirajojen, jos verrataan niihin perheisiin, joissa vanhempien alkoholin käyttö on hyvin vähäistä. Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa olennaisesti myös lastensuojelutapausten määrään. Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat huomattavasti yleisempiä perheissä, joissa vanhemmalla on päihdeongelma kuin perheissä, joissa näin ei ole. Lakiesityksen seurauksena lasten ja perheiden kokemat haitat voivat siis lisääntyä ja syventyä, ja sen myötä lastensuojelutoimien tarve ja kustannukset voivat kasvavaa. Fyysiseen väkivaltaan tai perheväkivaltaan liittyvät haitat lapsille ovat merkittävästi suurempia yli nelinkertaisia kotitalouksissa, joissa joku käyttää liikaa alkoholia
Laslett, Stanesby ym., 2020.
. Tuoreet suomalaiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että lasten perheissä kokema väkivalta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt mutta kuritusväkivalta on kuitenkin vähentynyt
Mielityinen ym. 2022, 113.
.
Alkoholin käytön riskit korostuvat nuorilla. Varhain aloitettu alkoholin käyttö altistaa riippuvuuden kehittymiselle voimakkaammin kuin aikuisena aloitettu käyttö. Kehittymätön elimistö sietää huonosti alkoholia, joten alhaisetkin promillelukemat voivat olla hengenvaarallisia. Humala altistaa lisäksi nuoria tapaturmille. YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2023 antanut Suomelle suositukset YK:n lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta. Komitea suosittaa muun ohella Suomea toimeenpanemaan alkoholiongelmaisten vanhempien hoitoa ja tehostamaan toimia nuorten alkoholin käytön ehkäisemiseksi (Yleiset suositukset, 3 E ja G).
Lakiesitys altistaisi lapset ja nuoret nykyistä laajemmalle alkoholijuomien tarjonnalle. Markkinoiden avaaminen ja alkoholijuomien saatavuuden lisääminen ei koskisi juomasekoituksia, jotka kuuluvat nuorten tyttöjen suosimiin alkoholijuomiin. Tämän linjauksen tavoitteena on suojella haavoittua ryhmiä – erityisesti nuoria – alkoholinkäytön haittavaikutuksilta. Vuonna 2018 voimaan tuleen alkoholilain jälkiarvioinnissa on huomattu juomasekoitusten kulutuksen nousseen uudistuksen myötä erityisesti tytöillä. Tytöillä havaittiin myös viitteitä humalakulutuksen ja kerralla juotujen annosmäärien lisääntymisestä vuosien 2015 ja 2019 välillä. Australiassa asetettiin vuonna 2008 erityinen vero juomasekoituksille, jolla pyrittiin vähentämään nuorten alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja. Tämän seurauksena etenkin nuorten naisten alkoholin käytöstä johtuvat poliklinikkakäynnit vähenivät selvästi
Gale ym. (2015) Alcopops, taxation and harm: a segmented time series analysis of emergency department presentations, BMC Public Health, Vol. 15.
. Juomasekoituksien jättämisen uudistuksen ulkopuolelle voidaan ajatella suojaavan erityisesti nuoria tyttöjä negatiivisilta vaikutuksilta alkoholin kulutuksessa. Toisaalta uudistus koskisi olutta, joka on nuorten poikien suosituin juoma, sekä siidereitä, jotka kuuluvat nuorten tyttöjen suosikkijuomiin. Näiden lisäksi miedot makeat viinit saattavat kiinnostaa myös alaikäisiä nuoria. YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksen toteuttamiseksi hallitus onkin hallitusohjelmassaan päättänyt kiinnittää erityistä huomiota ehkäisevään päihdetyöhön lasten ja nuorten toiminnassa.
Sukupuolivaikutukset
Vaikka alkoholin kulutuksen kasvun sosioekonomisten terveyserojen, mielenterveysongelmien, huono-osaisuuden ja syrjäytymisen kasautumista vahvistava vaikutus koskee sekä miehiä että naisia, on ongelmista kärsivien miesten joukko suurempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tilastotietojen mukaan miehillä alkoholinkäyttö vähintään kerran viikossa sekä humalahakuisesti on yleisempää kuin naisilla. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien yhteen kietoutuminen, työstä ja perhe-elämästä syrjäytyminen sekä itsemurhien lisääntyminen kohdistuvat erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin miehiin. Vuoden 2017 jälkeinen kasvu alkoholikuolleisuudessa oli voimakkaampi miehillä (+5 %) kuin naisilla (+2 %), ja se kohdistui yli 45-vuotiaisiin (+5–6 %). Tämä katkaisi 45–59-vuotiaiden pitkään jatkuneen hyvän kehityksen, vaikka muissa yleisimmissä työikäisten kuolemansyissä hyvä kehitys on jatkunut.
Koska miehillä on huomattavasti enemmän alkoholihaittoja kuin naisilla, ehdotetun muutoksen negatiiviset terveysvaikutukset sekä alkoholikuolleisuuden kasvu kohdistuisivat näin ollen enemmän miehiin ja poikiin. Selittävänä riskitekijänä ei kuitenkaan ole pelkkä sukupuoli, vaan sosioekonomisen taustan, tulotason sekä sukupuolen muodostama yhteisvaikutus.
Naisilla alkoholin terveyttä heikentävät vaikutukset ovat puolestaan merkittäviä siksi, että haittojen riskit kasvavat naisilla alemmilla kulutustasoilla kuin miehillä. Lisäksi alkoholin kulutuksen kasvu lisää naisten kokemaa turvattomuutta julkisilla paikoilla sekä tyypillisesti naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan riskiä.
Alkoholi on merkittävä lähisuhdeväkivallan taustatekijä, minkä seurauksena myös riskin koskien lähisuhdeväkivallan lisääntymistä voidaan arvioida kasvavan. Naiset joutuvat paljon miehiä useammin kumppanin tai sukulaisen tekemän väkivallan kohteeksi. Lähisuhdeväkivallan tekijä on päihtynyt vajaassa puolessa väkivaltatilanteista ja alkoholisidonnaisen lähisuhdeväkivallan seuraukset ovat usein vakavampia kuin ei-alkoholisidonnaisen. Suomessa alkoholin kulutustason muutokset ovat yhteydessä väkivaltarikollisuuden kehitykseen, joten vaikka esityksellä ei todennäköisesti ole suuria vaikutuksia kulutukseen, esitys ei ainakaan ole omiaan vähentämään alkoholisidonnaista lähisuhdeväkivaltaa.