Kansaneläkeindeksin kehitys on sidottu kuluttajahintojen kehitykseen, jota on vaikea etukäteen ennustaa. Mikäli inflaatio kiihtyy, indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus suurenee tai jos inflaatio hidastuu, indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutus pienenee. Arvioitaessa talouden ja kustannustason kehitystä käytetään valtiovarainministeriön ennustetta, jonka mukaan kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 5,3 prosenttia vuonna 2024 ja 10,2 prosentin kasvu arvioidaan saavutettavan vuonna 2026, jolloin vuoden 2027 alussa tehtäisiin osittainen indeksikorotus 0,4 prosenttia. Korotus vastaisi arvioitua indeksikehitystä, joka ylittäisi 10,2 prosentin enimmäismäärän. Myös arvioitaessa vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan ja kuvattaessa vaikutuksia esimerkkiperheiden avulla, on käytetty 10,2 prosentin enimmäismäärää ja oletettu enimmäismäärän saavutettavan vuonna 2027. Vuoden 2024 kansaneläkeindeksin pisteluku saadaan tietää lokakuussa 2023.
4.2.1.2
Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan
Ehdotetun indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutukset koskevat niitä henkilöitä ja kotitalouksia, jotka saavat jäädytyksen kohteena olevia kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin sidottuja etuuksia. Näiden henkilöiden ja kotitalouksien saamien etuuksien reaalinen taso laskee.
Esityksessä on rajattu tietyt etuudet indeksitarkistuksen jäädytyksen ulkopuolelle. Ehdotus ei koskisi kansaneläkettä, takuueläkettä, kansaneläkelain mukaista eläkkeen lapsikorotusta, perhe-eläkkeitä, rintamalisiä, alle 16-vuotiaan vammaistukea, yli 16-vuotiaan vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea sekä elatustukea. Näiden etuuksien maksettava määrä sekä etuuslakien etuuden määräytymiseen vaikuttavat rahamäärät tarkistettaisiin vuosittain voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kansaneläkeindeksillä.
Ehdotus ei koskisi myöskään viimesijaista toimeentulon turvaa eli toimeentulotukea. Toimeentulotukilaissa tarkoitettu toimeentulotuen perusosa kattaa lain 7 a §:ssä mainitut tavanomaiset ja välttämättömään toimeentuloon liittyvät menot. Toimeentulotuesta annetun lain 9 §:ssä on säädetty yksin asuvan aikuisen henkilön ja yksinhuoltajan perusosan määrästä kuukautta kohden. Muiden kotitalouteen kuuluvien henkilöiden ja alaikäisten lasten perusosat on vahvistettu prosentteina aikuisen henkilön perusosasta. Perusosa korottuisi kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti jatkossakin.
Ehdotus ei myöskään koskisi asevelvollisten omaiselle myönnettävää sotilasavustuksen perusavustusta, jonka määrä on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään. Perusavustus on tarkoitettu välttämättömien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen kattamiseen. Sotilasavustuksen perusavustus korottuisi siten vastaavasti kuin kansaneläkekin.
Työttömyysetuuden saajat
Työttömyysturva jakautuu työttömän perusturvaan ja ansioturvaan. Ne työttömät, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, joiden työssäoloehto ei täyty tai joiden ansiopäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, kuuluvat työttömän perusturvan piiriin ja voivat saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyyskassaan kuuluvat, työssäoloehdon täyttävät työttömät ovat oikeutettuja työttömän ansioturvaan. Peruspäivärahan määrä vaikuttaa myös ansiopäivärahan määrään.
Vuonna 2022 työttömyysturvan ansiopäivärahaa sai noin 257 500 henkilöä, peruspäivärahaa noin 75 500 henkilöä ja työmarkkinatukea noin 259 000 henkilöä.
Vuonna 2023 keskimääräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 800,02 euroa kuukaudessa (37,21 €/pv). Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen määrät pysyisivät vuosina 2024–2027 samalla tasolla kuin vuonna 2023.
Alla olevasta taulukosta ilmenee peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027).
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, €/kk |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
KEL indeksillä korotettu | 800,02 | 844,74 | 861,51 | 876,13 | 893,76 |
Indeksijäädytyksen vaikutus | | -44,72 | -61,49 | -76,11 | -90,52 |
Jäädytyksen vaikutus olisi siten enimmillään kuukausitasolla noin 91 euroa. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa suhteessa enemmän niihin henkilöihin, jotka saavat kyseistä etuutta pitempiaikaisesti.
Indeksikorotusten jäädytys koskee myös työttömyysetuuden lapsikorotuksia, joissa jäädytyksen vaikutus vuoden 2024 alusta lukien olisi muutamia kymmeniä senttejä kuukaudessa. Eduskunnalle syksyllä 2023 annetussa hallituksen esityksessä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta esitetään lapsikorotusten poistamista 1.4.2024 lukien.
Indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen heijastuu myös vuorottelukorvauksen saajiin, sillä vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyysetuudesta. Samoin ehdotettu muutos vaikuttaa työttömyysturvalain mukaisen liikkuvuusavustuksen saajiin, sillä liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja lisäksi siihen sovelletaan lapsikorotusta ja peruspäivärahan korotusosaa koskevia säännöksiä.
Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden sekä kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahan saajat
Sairausvakuutuslain mukaisia päivärahaetuuksia ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat (erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainraha), erityishoitoraha ja luovutuspäiväraha Myös tartuntatautipäiväraha on sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus, mutta se määräytyy eri tavoin eikä sitä makseta vähimmäismääräisenä.. Vähimmäismääräistä päivärahaetuutta maksetaan silloin, kun henkilöllä ei ole etuutta edeltävällä vuoden tarkastelujaksolla päivärahan määräytymisessä huomioitavia tuloja tai tuloja on vähän.
Vuonna 2022 vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa (mukaan lukien osasairauspäiväraha) maksettiin yhteensä noin 37 000 henkilölle, vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa noin 17 700 henkilölle ja vähimmäismääräistä erityishoitorahaa noin 280 henkilölle.
Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksettiin vuonna 2022 noin 1 800 henkilölle sekä vähimmäismääräistä nuoren kuntoutusrahaa noin 15 100 henkilölle ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa noin 14 500 henkilölle.
Vuonna 2023 vähimmäismääräinen päivärahaetuus on 31,99 euroa arkipäivältä eli keskimäärin 799,80 euroa kuukaudessa. Kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha määräytyy vastaavasti kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Vähimmäismääräinen kuntoutusraha vuonna 2023 on siten 31,99 euroa arkipäivältä eli keskimäärin 799,80 euroa kuukaudessa. Kuntoutuslain mukainen vähimmäismääräinen nuoren kuntouturaha ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha maksetaan korotettuna (36,91 €/pv eli keskimäärin 922,75 euroa kuukaudessa vuonna 2023).
Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen edellä mainitut vähimmäismääräiset päivärahaetuudet sekä nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha pysyisivät vuosina 2024–2027 samalla tasolla kuin vuonna 2023. Eduskunnalle syksyllä 2023 annetussa hallituksen esityksessä laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta esitetään, että ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä laskettaisiin samalle tasolle kuin muutkin vähimmäismääräiset kuntoutusrahat 1.1.2024 lukien. Siirtymäsäännöksen vuoksi nykyisiä määriä sovellettaisiin kuitenkin ennen lain voimaan tuloa alkaneisiin kuntoutuksiin.
Alla olevasta taulukosta ilmenee vähimmäismääräisen päivärahaetuuden sekä vähimmäismääräisen kuntoutusrahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027).
Vähimmäismääräinen sairaus-, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha, €/kk |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
KEL indeksillä korotettu | 799,75 | 844,50 | 861,25 | 876,00 | 893,75 |
Indeksijäädytyksen vaikutus | | -44,75 | -61,50 | -76,25 | -90,75 |
Jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään kuukausitasolla noin 91 euroa. Etuuden luonteesta ja henkilön tilanteesta riippuen maksettavien etuuskausien pituudet vaihtelevat. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa suhteessa enemmän niihin henkilöihin, jotka saavat kyseistä etuutta pitempiaikaisesti. Tällöin vuotuisten tarkistusten jäädyttämisen vaikutukset kumuloituvat. Kuntoutus- ja kuntoutusrahajaksot ovat yleensä pitkiä, esim. ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan myöntöajat voivat olla muutamia vuosia. Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahaetuuksissa maksujaksot vaihtelevat. Keskimäärin miesten vanhempainpäivärahajaksot ovat muutamia viikkoja, naisten noin kymmenen kuukautta. Sairauspäivärahan maksujaksot vaihtelevat työkyvyttömyyden pituudesta riippuen – vuonna 2022 vähimmäismäärisen sairauspäivärahan saajista noin 2 900 henkilöä sai sairauspäivärahaa enimmäisajan.
Lastenhoidon tukien saajat
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia ovat lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha, joita kaikkia tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Oikeus kotihoidon tukeen on silloin, kun alle kolmevuotiaalla lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa – tällöin useimmiten lasta hoitaa kotona toinen vanhemmista. Kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2022 aikana noin 79 900 henkilölle yhteensä noin 97 700 lapsesta. Yksityisen hoidon tukea maksetaan silloin, kun alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja tai palkattu hoitaja. Vuonna 2022 yksityisen hoidon tuen saajia oli noin 11 600 ja tukea maksettiin noin 14 000 lapsesta.
Osittaista ja joustavaa hoitorahaa maksetaan vanhemmalle, jonka työaika on lapsen hoidon vuoksi täyttä työaikaa lyhyempi. Osittainen hoitoraha on tarkoitettu pienten koululaisten vanhemmille ja joustava hoitoraha alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmille. Vuonna 2022 osittaisen hoitorahan saajia oli noin 15 500. Tukea maksettiin vuoden lopussa noin 8 600 koululaisesta. Joustavaa hoitorahaa maksettiin vuoden aikana noin 19 800 vanhemmalle. Vuoden lopussa joustavaa hoitorahaa maksettiin noin 9 700 lapsesta.
Vuonna 2023 kotihoidon tuen hoitorahan määrä on yhdestä alle kolmevuotiaasta 377,68 euroa kuukaudessa, jokaisesta muusta perheen alle kolmevuotiaasta lapsesta 113,07 euroa kuukaudessa ja jokaisesta yli kolmevuotiaasta, alle kouluikäisestä lapsesta 72,66 euroa kuukaudessa. Perheen koon ja tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä on enintään 202,12 euroa kuukaudessa.
Yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä vuonna 2023 on 192,28 euroa kuukaudessa jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta ja perheen koon sekä tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä on enintään 265,85 euroa kuukaudessa Yksityisen hoidon tuen hoitolisää korotettiin 100 eurolla 1.3.2023 lukien.. Joustavan hoitorahan määrä on vuonna 2023 vanhemman työajasta riippuen 269,24 euroa kuukaudessa tai 179,49 euroa kuukaudessa sekä osittaisen hoitorahan määrä 108,15 euroa kuukaudessa.
Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen lastenhoidon tukiin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027).
Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha, €/kk |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
KEL indeksillä korotettu | 377,68 | 398,81 | 406,76 | 413,67 | 422,04 |
Indeksijäädytyksen vaikutus | | -21,13 | -29,08 | -35,99 | -42,86 |
Lasten hoidon tuissa jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan kohdalla (enimmillään lähes 43 euroa kuukaudessa). Kotihoidon tuen tulosidonnaiseen hoitolisään jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään noin 23 euroa kuukaudessa. Pienituloisessa, täyttä hoitolisää saavassa perheessä, vaikutus voisi olla siten noin 66 euroa kuukaudessa tai enemmän – perheen hoitorahaan oikeuttavien lasten lukumäärästä ja etuuskauden pituudesta riippuen. Toisaalta kotihoidon tuen saajille kohdistuu alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän korotus (26 €/kk), mikä tulee huomioida etuusmuutosten yhteisvaikutuksessa.
Kotihoidon tukea maksetaan yleisimmin tilanteessa, jossa vanhempi hoitaa lasta itse ollen samalla työsopimuslain (55/2001) mukaisella hoitovapaalla (tukea on mahdollista saada myös tilanteessa, jossa lasta hoitaa muu henkilö kuin lapsen oma vanhempi). Jäädytysten vaikutusten kannalta merkitystä on kotihoidontukijakson pituudella. Suurin osa perheistä saa kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Noin puolet vanhemmista (äideistä) hoitaa lasta kotihoidon tuella vajaan vuoden, puolet tätä pidempään. Johanna Närvi, Anu Kinnunen, Johanna Lammi-Taskula, Anneli Miettinen & Miia Saarikallio-Torp.Äitien kotihoidon tuen käytössä näkyvät niin työtilanne kuin hoivaihanteet - Perhevapaakyselyn 2022 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2023.
Joustavan hoitorahan määrässä tarkistusten jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään noin 20–30 euroa kuukaudessa (etuuden tasosta riippuen) ja osittaisessa hoitorahassa noin 12 euroa kuukaudessa. Joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan saajat ovat työelämässä olevia vanhempia. Etuuden tarkoitus on korvata lapsen hoidon vuoksi sovitusta kokoaikatyöaikaa lyhyemmästä työajasta johtuvaa palkan menetystä. Indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen etuus ei nykyisessä määrin kompensoisi palkan menetystä ja saattaa jossain määrin vaikuttaa vanhempien mahdollisuuteen ja halukkuuteen tehdä lyhyempää työaikaa. Vaikutusta saattaa jossain määrin olla kotona lasta hoitavien vanhempien työmarkkinoille siirtymiseen tilanteessa, jossa heillä olisi tarvetta lapsen hoitojärjestelyjen vuoksi tehdä, kokoaikatyön sijasta, lyhennettyä työaikaa. Pekkarinen, T. & Tuomala J. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus toiminnan julkaisusarja 2019:46. Tutkimuksen mukaan joustava hoitoraha kannusti matalasti koulutettuja äitejä ja yksinhuoltajia osa-aikatyöhön. Näiden ryhmien on katsottu olevan erityisessä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta lasten kotihoidon seurauksena.Joustavan hoitorahan työllisyysvaikutusten arviointi.
Yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan palveluntuottajalle (yksityinen päiväkoti, yksityinen perhepäivähoitaja tai työsuhteinen hoitaja). Yksityisen hoidon tuen määrässä tarkistusten jäädytyksen vaikutus olisi hoidettavaa lasta kohden enimmillään noin 52 euroa kuukaudessa (hoitoraha ja täysi hoitolisä). Vaikka etuus maksetaan palveluntuottajalle, kohdistunee jäädytyksen vaikutus tosiasiallisesti perheisiin, sillä lapsen yksityisestä varhaiskasvatuksesta perittävää maksua, tai vanhempien itse työsuhteiselle hoitajalle maksamaa palkan osuutta todennäköisesti korotetaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös sitä, että ero yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa kasvaisi entisestään. Mahdollista tosin myös on, että kunta omalla päätöksellään korottaa kunnan maksamaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää, kompensoiden tällä tavoin indeksitarkistusten jäädytyksen vaikutusta.
Sekä kotihoidon tuen että yksityisen hoidon tuen indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä saattaa olla vaikutusta julkisen varhaiskasvatuksen kysyntään. Perheet saattavat valita yksityisen palvelun sijasta kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun. Mahdollista myös on, että joissakin perheissä kotihoidon tuen reaalisen tason alenemisen myötä lapsen kotihoitoaika lyhenee ja lapsi siirtyy varhaisemmin varhaiskasvatuksen piiriin.
Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat
Kansaneläkeindeksi vaikuttaa myös yleisestä asumistuesta annetun lain ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisten asumistukien määräytymisperusteisiin. Yleisessä asumistuessa kansaneläkeindeksi vaikuttaa perusomavastuuosuuden laskukaavaan ja hyväksyttävien vesi- ja lämmityskustannuksien määrään. Asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot puolestaan tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Yleisen asumistuen määrä on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Perusomavastuuosuus on 42 prosenttia asumistuessa huomioitavista tuloista, joista on vähennetty täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tuloraja on sovitettu työmarkkinatuen tason kanssa niin, että yksin asuvalla työmarkkinatuen tasoista tai sitä alhaisempaa tuloa saavalla ei ole tuloista riippuvaa perusomavastuuta. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen nostaa täysimääräiseen tukeen oikeuttavaa tulorajaa ja pienentää huomioon otettavien asumismenojen määrää eli nostaa siten asumistuen saajien omavastuuosuutta asumismenoista pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksitarkistukseen verrattuna. Kun yleisen asumistuen perusomavastuuosuuden laskukaavaan ei tehdä indeksitarkistuksia, eivät tuloista tehtävät vähennykset nouse, vaan ne pysyvät ennallaan. Täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä ei siis nouse, vaan se pysyy ennallaan, jos indeksitarkistukset jäädytetään. Näin ollen suurempi osuus ruokakunnan tuloista vaikuttaa yleisen asumistuen määrään eli nostaa ruokakunnan perusomavastuuta ja sitä kautta pienentää yleisen asumistuen määrää. Kansaneläkeindeksi vaikuttaa myös muussa omistusasunnossa kuin osakeasunnossa asuvien ruokakuntien hyväksyttäviin hoitomenoihin sekä huomioon otettavien korko- ja osinkotulojen rajaan. Indeksitarkistusten jäädyttämisen euromääräiset vaikutukset asumistukeen ovat tapauskohtaisia. Lisäksi yleiseen asumistukeen on esitetty muutoksia syksyllä 2023 eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Tämän esityksen vaikutusarvioissa ei ole huomioitu siinä esitettyjä muutoksia.
Kesäkuussa 2023 yleistä asumistukea maksettiin noin 383 400 ruokakunnalle. Suurin osa, 73 prosenttia, tuen saajaruokakunnista on yksinasuvia. Toiseksi yleisin ruokakuntatyyppi olivat yksinhuoltajat, joita oli noin 15 prosenttia tukea saaneista ruokakunnista. Tilasto vuoden 2022 lopussa. Lähde:Kelasto.
Eläkkeensaajan asumistuessa asumistuen saajan perusomavastuu ja lisäomavastuun tulorajat on sidottu kansaneläkeindeksiin. Eläkkeensaajan asumistuen määrä on 85 prosenttia huomioon otettavista asumismenoista, joista on vähennetty perusomavastuu ja tulojen mukaan määräytyvä lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 41,3 prosenttia siitä perheen tulojen osasta, joka ylittää perhesuhteiden mukaan määräytyvän tulorajan. Perusomavastuun määrä vuonna 2023 on 681,39 euroa vuodessa eli noin 56,78 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuessa indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen tarkoittaa sitä, että perusomavastuun määrä ja lisäomavastuun tulorajat säilyvät ennallaan eli omavastuuosuus asumismenoista korottuu pysyvän lainsäädännön mukaiseen indeksitarkistukseen verrattuna. Lisäksi asumistuessa huomioon otettavan omaisuuden raja, asumistuen tarkistuksen aiheuttavan tulojen muutoksen raja sekä pienin maksettava tuen määrä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Indeksitarkistusten jäädyttämisen euromääräiset vaikutukset asumistukeen ovat tapauskohtaisia.
Eläkkeensaajan asumistukea sai vuonna 2022 noin 207 000 henkilöä. Eläkkeensaajan asumistuen saajien osalta on huomattava, että indeksitarkistusten jäädytys ei koske eläkkeitä eikä eläkettä saavan hoitotukea, joten kokonaisvaikutus jää pääsääntöisesti heidän kohdallaan vähäisemmäksi kuin yleisen asumistuen saajilla.
Opintotuen saajat
Opintorahan saajia oli lukuvuonna 2022/2023 yhteensä noin 218 500, joista suurin osa oli muualla kuin vanhempiensa luona asuvia täysi-ikäisiä opiskelijoita (noin 162 600). Alle 18-vuotiaita muualla kuin vanhempiensa luona asuvia oli noin 5400. Vanhempiensa luona asuvia opintorahan saajia oli noin 31 800.
Opintotukilain mukaisen opintorahan määrä vaihtelee. Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, oppilaitos, asuuko opiskelija itsenäisesti vai vanhempiensa luona, onko opiskelija avioliitossa ja onko hänellä lapsia. Korkein opintoraha, 279,38 euroa kuukaudessa vuonna 2023 1.8.2023 lukien, on itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla. Itsenäisesti asuvalla 17-vuotiaalla muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalla opintoraha voi olla vähävaraisuuskorotuksen kanssa tällä hetkellä 227,14 euroa kuukaudessa. Vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla opintorahan määrä on nykyisin enintään 204,42 euroa kuukaudessa. Opiskelijalle, jolla on huollossaan lapsi, maksetaan opintorahan huoltajakorotusta, 122,05 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Opintorahan oppimateriaalilisä on 52,24 euroa kuukaudessa.
Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen opintotuen määriin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027).
Itsenäisesti asuvan opintoraha 1.8. lukien, 18 vuotta täyttänyt henkilö, €/kk |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
KEL indeksillä korotettu | 279,38 | 295,01 | 300,89 | 306,00 | 312,19 |
Indeksijäädytyksen vaikutus | | -15,63 | -21,51 | -26,62 | -31,70 |
Jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla (enintään noin 32 euroa kuukaudessa). Vastaavasti esim. itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan opintorahaan vaikutus olisi enimmillään lähes 26 euroa kuukaudessa ja vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla vaikutus olisi enimmillään 23 euroa kuukaudessa.
Alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintoraha on 1.8.2023 lukien 401,43 euroa kuukaudessa, josta huoltajakorotuksen osuus on 122,05 euroa. 1.1.2024 lukien huoltajakorotuksen määrä on 111,63 euroa kuukaudessa opintotukilakiin (1229/2022) perustuvan määräaikaisen (10 e/kk) korotuksen poistuttua. Hallitus on ohjelmassaan varannut määrärahan huoltajakorotuksen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa huoltajakorotukseen tasokorotuksen, joka osaltaan kompensoisi indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutuksia. Huoltajakorotukseen on tarkoitus esittää tasokorotusta täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä päätoimisten opiskeluedellytysten vahvistamiseksi annettavassa hallituksen esityksessä opintotukilain muuttamisesta. Opintotukilain muutoksia koskevassa hallituksen esityksessä tullaan arvioimaan muutosten yhteisvaikutuksia.
Vastaanotto- ja käyttörahan saajat
Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain perusteella maksettava vastaanottoraha jakaantuu perusosaan ja täydentävään vastaanottorahaan. Vastaanottorahan perusosa on tarkoitettu esimerkiksi vaatteisiin, vähäisiin terveydenhuoltokustannuksiin, paikallisliikenteen lippuihin ja puhelimen käytöstä aiheutuviin maksuihin sekä ruokakustannuksiin silloin, kun vastaanottokeskuksessa ei tarjota aterioita. Vastaanottorahan määrään vaikuttavat kaikki tulot ja varat. Vastaanottorahan perusosan määrä yksinasuvalla ja yksinhuoltajalla on 348,50 euroa (102,15 euroa ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa) vuonna 2023. Muilla 18 vuotta täyttäneillä vastaanottoraha on 294,42 euroa (ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 84,12 euroa). Perheensä kanssa asuvaa lasta kohden vastaanottoraha on 222,32 euroa (ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 66,10 euroa). Alaikäisen ilman huoltajaa olevan käyttörahan määrä on 30,04 euroa (alle 16-vuotias) ja 54,08 euroa (16–17-vuotias).
Täydentävää vastaanottorahaa myönnetään henkilön yksilöllisestä tilanteesta syntyvään erityistarpeeseen. Täydentävällä vastaanottorahalla ei voida korvata niitä kuluja, joiden katsotaan kuuluvan perusosaan. Vastaanottorahan lisäksi henkilöllä on oikeus vastaanottopalveluna myönnettävään majoitukseen, välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vastaanottokeskuksen järjestämään työ- ja opintotoimintaan. Henkilö voi myös järjestää majoituksensa itsenäisesti yksityismajoituksessa. Vastaanottokeskus ei korvaa yksityismajoituksesta syntyviä kustannuksia.
Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla noin 45 000 asiakasta, joista noin 39 000 on tilapäistä suojelua saavia henkilöitä ja noin 6 000 on kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Kaikista asiakkaista noin 11 000 on alaikäisiä. Tilapäistä suojelua saavalla henkilöllä on oikeus hakea kotikuntaa ja siirtyä vastaanottopalveluiden piiristä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden ja Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, kun hän on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ajan. Tällä hetkellä vastaanottojärjestelmässä on yhteensä noin 22 000 tilapäistä suojelua saavaa, joilla olisi oikeus hakea kotikuntaa.
Kansainvälistä suojelua hakevien määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2022 jätettiin 5 827 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta (pois lukien Ukrainasta sotaa paenneiden henkilöiden tilapäisen suojelun hakemukset), vuonna 2021 jätettiin 2 545 hakemusta ja vuonna 2020 yhteensä 3 209 hakemusta.
Ehdotetusta indeksitarkistusten jäädytyksestä johtuen vastaanottorahan ja käyttörahan määriin ei tehtäisi tarkistuksia vuosina 2024–2027. Alla olevasta taulukosta ilmenee yksinasuvan ja yksinhuoltajan (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahan määrä, jos kansaneläkeindeksin vuotuinen tarkistus tehtäisiin normaalisti sekä indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutus kuukausittain (olettaen, että 10,2 % kattosääntö toteutuu v. 2027). Hallitusohjelmaan sisältyy indeksitarkistusten jäädytyksen lisäksi kirjaus vastaanottopalveluna myönnettävän vastaanottorahan ja käyttörahan pienentämisestä. Hallitusohjelman mukainen tavoite on pienentää vastaanotto- ja käyttörahaa perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
Vastaanottoraha, yksinasuva ja yksinhuoltaja, ei aterioita, €/kk |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 |
KEL indeksillä korotettu | 348,50 | 368,00 | 375,34 | 381,71 | 389,43 |
Indeksijäädytyksen vaikutus | | -19,50 | -26,84 | 33,21 | -39,54 |
Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus olisi euromääräisesti suurin yksinasuvan ja yksinhuoltajan (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahan määrässä, enimmillään noin 40 euroa kuukaudessa (ateriapalvelut tarjoavassa yksikössä asuvalle vaikutus olisi enimmillään noin 12 euroa kuukaudessa). Muiden täysi-ikäisten (ei tarjottuja aterioita) vastaanottorahassa vaikutus olisi enimmillään noin 33 euroa kuukaudessa. Ilman huoltajaa olevan alaikäisen käyttörahassa vaikutus olisi muutamia euroja kuukaudessa. Tarveharkintaisesti myönnettävää täydentävää vastaanottorahaa jäädytys ei koskisi.
Vastaanottoraha on kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa, myönnettävä viimesijainen etuus, eikä näillä henkilöillä ole oikeutta saada Kelan myöntämiä muita sosiaalietuuksia tai toimeentulotukea. Indeksitarkistusten jäädytys heikentää vastaanottorahan määrää suhteessa toimeentulotukeen. Kansainvälistä suojelua hakevalle sekä tilapäistä suojelua saavalle maksettava taloudellinen tuki eriytettiin yleisestä toimeentulotuesta vuonna 2011 nykyisen vastaanottolain (746/2011) yhteydessä. Tuolloin vastaanottorahan suuruus asetettiin 70 prosenttiin toimeentulotuen perusosasta. Alempaa tasoa perusteltiin tuolloin sillä, että vastaanottorahan saajat saavat osan vastaanottopalveluista hyödykkeinä.
Lapsilisän saajat
Ehdotuksen mukaisen lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen tasokorotuksen, neljännen ja sitä seuraavista lapsista maksettavien sisaruskorotusten sekä alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettava korotusosa vaikuttaisivat lapsilisiin seuraavasti:
Lapsilisä v. 2023 ja 2024, 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset, €/ kk
| 2023 | 2024 | Muutos |
Ensimmäisestä lapsesta | 94,88 | 94,88 | 0 |
Toisesta lapsesta | 104,84 | 104,84 | 0 |
Kolmannesta lapsesta | 133,79 | 133,79 | 0 |
Neljännestä lapsesta | 163,24 | 173,24 | 10 |
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta | 182,69 | 192,69 | 10 |
Yksinhuoltajakorotus/ lapsi | 68,30 | 73,30 | 5 |
Lapsilisä v. 2023 ja 2024, alle 3-vuotiaat lapset, €/ kk
| 2023 | 2024 | Muutos |
Ensimmäisestä lapsesta | 94,88 | 120,88 | 26 |
Toisesta lapsesta | 104,84 | 130,84 | 26 |
Kolmannesta lapsesta | 133,79 | 159,79 | 26 |
Neljännestä lapsesta | 163,24 | 199,24 | 36 |
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta | 182,69 | 218,69 | 36 |
Yksinhuoltajakorotus/ lapsi | 68,30 | 73,30 | 5 |
Lapsilisän tason korottaminen ei kohdentuisi kaikkiin saajiin; esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden yli kolmevuotiaan lapsen perhe ei saisi lapsilisän korotuksia. Toimeentulotukea saavissa perheissä korotus ei vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin, sillä lapsilisä otetaan tulona huomioon toimeentulotuen laskennassa.
Ehdotettujen muutosten vaikutus esimerkkikotitalouksiin
Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen yhteydessä on otettava huomioon erityisesti tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset. Indeksitarkistusten jäädytysten toistuessa vuosittain vaikutukset kumuloituvat ajallisesti. Näin ollen muutos – etuuden reaalisen tason lasku – koskettaa enemmän niitä, jotka saavat etuutta pitkäaikaisesti. Lisäksi jos henkilö tai kotitalous saa useampia jäädytyksen piirissä olevia etuuksia, vaikutus kertaantuu. Kelan arvion mukaan niistä kotitalouksista, joita ehdotettu muutos koskee, noin 63 prosenttia saa vain yhtä jäädytyksen piiriin kuuluvaa etuutta ja noin 31 prosenttia kahta etuutta. Kahta tai useampaa etuutta saavan kohdalla jo yksittäisenkin vuoden indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus kertautuu, koska muutos kohdistuu samanaikaisesti useampaan etuuteen. Toisaalta indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ei välttämättä vaikuta henkilön tai kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin, sillä toimeentulotuen osuus tuloista kasvaa indeksitarkistusten jäädytysten vuoksi.
Esityksen kokonaisvaikutuksia on mahdollista arvioida esimerkkiperheiden tai -kotitalouksien avulla. Perheiden tulonmuodostusta on verrattu tilanteesta, jossa etuuksiin ja rahamääriin tehtäisiin normaalit vuotuiset indeksikorotukset tilanteeseen, jossa kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidotut etuudet ja rahamäärät jäädytetään (enintään 10,2 prosenttia) sekä lapsilisiin tehdään ehdotuksen mukaiset korotukset. Euromäärät ovat vuoden 2027 tasossa. Esimerkkiperheinä käytetään seuraavia:
yksin asuva korkeakouluopiskelija, pääasiallisina tuloina opintoraha sekä opintolaina, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 euroa kuukaudessa
yksin asuva työtön henkilö, pääasiallisena tulona työmarkkinatuki, asuu Joensuussa (3. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 612 euroa kuukaudessa
yhden vanhemman perhe ja kaksi lasta (alle 3 vuotias ja 3–6 vuotias), pääasiallisena tulona ansiopäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 145 euroa kuukaudessa Nykytilanteessa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä on huomioitu pysyvän lainsäädännön mukaisena (ei väliaikaisen, 31.12.2023 saakka voimassa olevan korotetun määrän mukaisena).
yhden vanhemman perhe ja kaksi lasta (molemmat 7–9 vuotiaita), pääasiallisena tulona ansiopäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2 kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 145 euroa kuukaudessa Nykytilanteessa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrä on huomioitu pysyvän lainsäädännön mukaisena (ei väliaikaisen, 31.12.2023 saakka voimassa olevan korotetun määrän mukaisena).
kahden vanhemman perhe ja kaksi lasta (alle 3 vuotias ja 3–6 vuotias), toisen vanhemman tuloina vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha ja toisella peruspäiväraha, perhe asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 1 265 euroa kuukaudessa
yksin asuva sairauspäivärahaa saava henkilö, pääasiallisena tulona vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 euroa kuukaudessa
yksin asuva eläkeläinen, tulona kansan- ja takuueläke, asuu Vantaalla (2. kuntaryhmä), vuokra ja vesilasku 736 kuukaudessa
Kuvio 1: Opiskelija (tulot laskevat 82,93 e/kk)
Kuvio 2: Työmarkkinatuella oleva työtön (tulot eivät muutu)
Kuvio 3: Ansiopäivärahalla oleva vanhempi sekä alle 3-vuotias ja 3–6-vuotias lapsi (tulot laskevat 122,36 e/kk)
Kuvio 4: Ansiopäivärahalla oleva vanhempi ja 7–9-vuotiaat lapset (tulot laskevat 148,36 e/kk)
Kuvio 5: Lapsiperhe sekä alle 3-vuotias ja 3–6-vuotias lapsi (tulot eivät muutu)
Kuvio 6: Sairauspäivärahalla oleva (tulot eivät muutu)
Kuvio 7: Yksinasuva eläkeläinen (tulot laskevat 28,69 e/kk)
Ehdotettujen muutosten tulonjakovaikutukset
Muutosten vaikutukset kohdistuvat eniten alimpiin tulodesiileihin. Vaikutukset toiseksi alimpaan tulodesiiliin ovat hieman suuremmat kuin alimpaan.
Taulukko 1: Arvio vaikutuksista pienituloisuusasteeseen. Lähde: Kela / SISU-mikrosimulaatiomalli
INDIKAATTORI | MUUTOS | MUUTOS, % |
Gini-kerroin | 0,19 | |
Pienituloisten lkm, 60 % | 41 603 | 5,2 % |
Pienituloisten lkm, 50 % | 18 161 | 5,1 % |
Pienituloisten lkm, 40 % | 6 910 | 5,5 % |
Alle 18-v pienituloisten lkm, 60 % | 3 942 | 2,8 % |
Alle 18-v pienituloisten lkm, 50 % | 1 060 | 1,9 % |
Alle 18-v pienituloisten lkm, 40 % | 374 | 1,9 % |
Taulukossa 1 esitetään arvio tämän esityksen tulonjakovaikutuksista eri mittareilla. Pienituloisuus on suhteellista ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 % mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Pienituloisten määrän arvioidaan kasvavan noin 41 600 henkilöllä tämän esityksen johdosta.
Pienituloisissa asuntokunnissa oli 121 800 lasta vuonna 2021, mikä oli 11,9 % kaikista alle 18-vuotiaista. Näiden lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 3 900 lapsella. Ehdotukset siis lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheissä että koko väestössä. Vaikutus lapsiperheisiin on kuitenkin suhteellisesti pienempi kuin muuhun väestöön.