2
Nykytila ja sen arviointi
Maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 a §:n mukaan verovelvollinen voi vähentää maatilan maatalouden puhtaasta tulosta tasausvarauksen. Tasausvarauksen suuruus on enintään 40 prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen vähentämistä, kuitenkin enintään 13 500 euroa. Pienempää kuin 800 euron tasausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Puhdas tulo lasketaan vähentämällä maatalouden veronalaisista tuloista menot, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä.
Tasausvaraus on luettava maatalouden veronalaiseksi tuloksi tai käytettävä laissa mainitun omaisuuden hankinta- tai perusparannusmenojen kattamiseen viimeistään kolmantena verovuotena sen verovuoden päättymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa tasausvaraus on tehty. Aikaisemmin tehty varaus on käytettävä ennen myöhemmin tehtyä. Tasausvarausta saadaan käyttää maatilatalouden tuloverolain 10 b §:ssä mainittujen koneiden, kaluston ja laitteiden, rakennusten ja rakennelmien sekä siltojen, patojen ja muiden vastaavien hankinta- ja perusparannus-menoihin.
Tasausvaraukseen ei liity talletusvelvollisuutta ja se voidaan tehdä riippumatta vanhan varauksen käytöstä. Tasausvarauksella katettu meno tai sen osa ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä tasausvarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttämisestä laissa tarkoitetulla tavalla, tasausvaraus luetaan maatilan maatalouden veronalaiseksi tuloksi sinä verovuotena, jona se olisi viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytettävä.
Tietoja tehdyistä, suoraan tuloutetuista ja investointeihin käytetyistä tasausvarauksista on kerätty maatalouden harjoittajien ja maatalousyhtymien verotustiedoista. Viimeisimmät käytettävissä olevat maatalouden verotustiedot ovat vuodelta 2021. Niiden perusteella vuonna 2021 puhdasta tuloa sai noin 97 500 maatalouden harjoittajaa tai maatalousyhtymää. Valtiolta tukea saaneita aktiivisia maatiloja oli vuonna 2021 noin 45 000, joista maatalouden harjoittajia oli noin 40 500 ja maatalousyhtymiä noin 4 500. Uutta tasausvarausta teki noin 8 600 maatalouden harjoittajaa tai yhtymää, joista noin 8 000 (93 prosenttia) sai myös tukea valtiolta. Uutta tasausvarausta teki enimmäismääräisesti (13 500 eurolla) noin 3 900 maatalouden harjoittajaa tai maatalousyhtymää. Tasausvarausta tuloutti suoraan noin 5 500 ja käytti investointeihin noin 5 500 maatalouden harjoittajaa tai maatalousyhtymää. Lukumääräisesti pieni osa maatalouden harjoittajista on osakeyhtiömuotoisia. Vuoden 2020 verotustietojen perusteella maatalouden tulos oli positiivinen noin 800 osakeyhtiöllä, joista uutta tasausvarausta teki noin 140.
2.1
Euroopan unionin valtiontukisääntely
Euroopan unionin valtiontukisääntely on osa unionin kilpailuoikeutta, jonka tarkoituksena on taata tasavertaiset kilpailuolosuhteet koko unionin alueella. Valtiontuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107–109 artikloissa. Sääntely on tärkeä osa Euroopan laajuisten sisämarkkinoiden toimintaa ja sen tarkoituksena on varmistaa, etteivät jäsenvaltioiden viranomaiset myönnä sellaisia tukia, jotka vääristävät kilpailua eivätkä siten sovi sisämarkkinoille. Tavoitteena on myös vähentää jäsenvaltioiden välistä tukikilpailua.
SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Komissio on antanut tiedonannon valtiontuen käsitteestä (Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01)). Tiedonannossa selvennetään eri tekijöitä, jotka muodostavat valtion-tuen käsitteen: yrityksen olemassaolo, toimenpiteen johtuminen valtiosta, toimenpiteen rahoittaminen valtion varoista, edun myöntäminen, toimenpiteen valikoivuus ja sen vaikutus kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Myös veroedut voidaan katsoa valtiontuiksi, sillä luopuminen tuloista, jotka muutoin olisi maksettu valtiolle, merkitsee valtion varojen siirtoa. Tiedonannon mukaan valtiontukiarvioinnissa yleisestä verojärjestelmästä poikkeavia toimenpiteitä on arvioitava muun muassa toimenpiteen aineellisen valikoivuuden perusteella. Yritysten tavanomaisia kustannuksia lieventävien toimenpiteiden aineellista valikoivuutta arvioidaan kolmivaiheisen analyysin avulla. Ensin on selvitettävä viitejärjestelmä ja sen jälkeen se, muodostaako toimenpide poikkeuksen viitejärjestelmästä. Lähtökohtaisesti poikkeus viitejärjestelmästä on valtiontukea. Jos poikkeustoimenpide kuitenkin on perusteltavissa viitejärjestelmän luonteella ja yleisellä rakenteella, toimenpidettä ei pidetä valikoivana. Verotoimenpiteet, jotka ovat kaikkien jäsenvaltion alueella toimivien taloudellisten toimijoiden saatavilla, ovat periaatteessa luonteeltaan yleisiä toimenpiteitä. Tällöin ne ovat yhtäläisin perustein kaikkien yritysten saatavilla eikä niiden soveltamisalaa ole rajoitettu.
Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 211 artiklan 1 kohdan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artiklaa. Asetuksen 211 artiklan vuonna 2020 lisätyn 3 kohdan mukaan poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta kansallisiin verotuksellisiin toimenpiteisiin, joiden nojalla jäsenvaltiot päättävät poiketa yleisistä verosäännöistä sallimalla viljelijöihin sovellettavan tuloverokannan laskemisen monivuotisen kauden perusteella veropohjan tasoittamiseksi useamman vuoden ajalle.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että tasausvarauksen euromäärän enimmäismäärä, joka nykyisin on 13 500 euroa, korotetaan 25 000 euroon. Varauksen prosenttiperusteista enimmäismäärää tai varauksen käyttöaikaa ei ehdoteta muutettavaksi.
Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi ajankohtaa, jolloin vaatimus tasausvarauksen käyttämisestä on esitettävä. Verovelvollinen voisi vähentää veroilmoituksessaan ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemänsä varauksen.
Varauksen enimmäismäärää on korotettu edellisen kerran vuonna 2001, jolloin markkamääräistä enimmäismäärää korotettiin 40 000 markasta 80 000 markkaan ja prosenttiperusteista määrää 30 prosentista 40 prosenttiin. Myös varauksen käyttöaikaa pidennettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Vuoden 2001 lopussa sääntelyyn tehtiin euron käyttöönotosta aiheutuneet muutokset. Kun otetaan huomioon edellisestä muutoksesta kulunut aika, enimmäismäärän tarkistusta voidaan pitää perusteltuna. Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan vastata myös maatilatalouden rakennekehitykseen, joka on kasvattanut tilakokoa.
Nyt ehdotettavaa tasausvarauksen enimmäismäärän korottamista ehdotettiin vastaavalla tavalla korotettavaksi myös vuonna 2018 hallituksen esityksellä eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain 10 a §:n muuttamisesta (HE 319/2018 vp). Tuolloin maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 211 artiklaan ei vielä sisältynyt siinä nykyisin olevaa 3 kohtaa, joka sallii valtiontukisääntelyn estämättä viljelijöihin sovellettavan tuloverokannan laskemisen monivuotisen kauden perusteella veropohjan tasoittamiseksi useamman vuoden ajalle. Aiotusta tasausvarauksen korotuksesta neuvoteltiin tuolloin Euroopan komission kanssa, mutta komissio ei tuolloin pitänyt korotusta valtiontukisääntelyn mukaisena. Nykyisin edellä mainitun asetuksen 211 artiklan 3 kohta nimenomaisesti mahdollistaa maataloudenharjoittajien verotettavan tulon siirtämisen verovuodelta toiselle, joten valtiontukisääntely ei enää aseta esteitä ehdotetulle tasausvarauksen korottamiselle.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu perustuen vuoden 2021 maatalouden harjoittajien verotusaineistoon. Vaikutusarviolaskelma on tehty vertaamalla tasausvarauksen enimmäismäärän noston vaikutusta tilanteeseen, jossa tasausvarauksen enimmäismäärä pysyisi nykyisen suuruisena. Alkuvuosina verovaikutus aiheutuu pääosin korkeammista uusista varauksista sekä ansiotuloveron progressiosta. Laskelmissa on oletettu, että ne maatalousyrittäjät, jotka tekevät uutta varausta nykyisen enimmäismäärän verran, pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon uutta tasausvarausta, kun varauksen enimmäismäärää kasvatetaan. Lisäksi oletetaan, että nykyisen enimmäisrajan ylittävästä uudesta varauksesta käytetään investointeihin yksi neljäsosa ja että tasausvaraus, jota ei käytetä investointeihin, tuloutetaan viimeisenä mahdollisena eli kolmantena vuonna.
Tasausvarauksen enimmäismäärän korotus kohdistuisi niihin maatiloihin, joiden puhdas tulo on riittävän suuri nykyisen enimmäismääräisen tasausvarauksen tekemiseen. Muille tiloille enimmäismäärän nostolla ei olisi vaikutusta. Kun noin 45 000 aktiivitilan puhdas tulo oli verovuonna 2021 keskimäärin noin 20 000 euroa, kohdistuisi tasausvarauksen enimmäismäärän nosto arviolta 3 800 tilaan, joiden puhtaan tulon keskiarvo on noin 85 000 euroa.
Tasausvarauksen enimmäismäärän korotuksen arvioidaan pienentävän verotuloja vuosina 2024–2026 noin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2027 muutoksen arvioidaan pienentävän verotuloja noin kolme miljoonaa euroa. Vuodesta 2027 alkaen korotettua tasausvarausta aletaan tulouttaa takaisin verotukseen, mutta siltä osin kuin varausta on käytetty investointeihin, se palautuu hitaammin poistojärjestelmän kautta, aiheuttaen jonkin verran verotuottojen menetyksiä myös jatkovuosina. Vuosina 2024–2026 valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin yhdeksällä miljoonalla eurolla, kuntien verotulojen noin kolmella miljoonalla eurolla ja seurakuntien verotulojen noin miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin kahdella miljoonalla eurolla ja kuntien verotulojen noin miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 muutoksella ei arvioida olevan merkitystä seurakuntien verotuloihin. Kansaneläkelaitoksen verotuloihin muutoksella ei arvioida olevan merkitystä.
4.2.1
Vaikutuksen viranomaisten toimintaan
Muutosehdotuksella olisi vain vähäisiä vaikutuksia Verohallinnon toimintoihin, kuten asiakas- ja virkailijaohjeistukseen ja tietojärjestelmiin.
4.2.2
Verotuottovaikutuksen kompensaatio
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoitaisiin kunnille.
5
Lausuntopalaute
Lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta ovat antaneet Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Svenska lantbrukspro-ducenternas centralförbund SLC r.f., Verohallinto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Ålands landskapsregering ja professori Pekka Nykänen.
Tasausvarauksen euromääräisen enimmäismäärän korottamista kannatettiin laajasti. Kaksi lausunnonantajaa katsoi, että euromääräinen enimmäismäärä tulisi poistaa kokonaan.
Tasausvarausta koskevaan ehdotukseen ei ole tehty muutoksia annettujen lausuntojen johdosta. Lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen sisältynyt ehdotus maatalouden vuokra-tulojen verottamisesta pääomatulona on poistettu esityksestä lausunnoissa esitettyjen lisäselvitystarpeiden johdosta, ja asiasta tullaan antamaan erillinen hallituksen esitys myöhemmin.