6.1
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettu laki
2 §.Sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että jatkossa sotilaallisena koulutuksena ei enää pidettäisi Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilaan henkilökohtaiseen aseistukseen kuuluvilla välineillä annettavaa ampumakoulutusta. Pykälää täydentäisi 20 §:ään ja 20 a §:ään esitettävät hyväksyttävien ampuma-aseiden kaliiperia koskevat rajoitukset. Muutos mahdollistaisi Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen niin sanottujen käsiaseampumatarvikkeiden ja käsiaseiden käyttämisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestämässä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Pykälässä ilmaisu ”Puolustusvoimiin kuuluville joukoille ja” esitetään muutettavaksi muotoon ”Puolustusvoimiin kuuluville joukoille sekä”. Muutoksen tarkoituksena on selventää säännöksen kirjoitusasua siten, että Puolustusvoimiin kuuluville joukoille annettava koulutus olisi aina sotilaallista koulutusta. Pykälässä ilmaisu Puolustusvoimien ampumatarvikkeilla ja räjähteillä esitetään muutettavaksi muotoon Puolustusvoimien ampumatarvikkeilla sekä räjähteillä. Tarkoituksena on, että räjähteillä annettava koulutus olisi aina sotilaallista koulutusta. Jo voimassa olevan lain mukaan Puolustusvoimien räjähteillä annettava koulutus on sotilaallista koulutusta. Nyt säännöksessä rajattaisiin selkeästi myös siviiliräjähteiden käyttäminen sotilaalliseksi koulutukseksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä ei ole ollut sen toiminnan perusteella mahdollista hankkia koulutustaan varten siviiliräjähteitä, joten muutosta voidaan tässä mielessä pitää teknisenä, vaikka muutos onkin aineellisoikeudellinen.
19 §. Puolustusvoimien järjestämien vapaaehtoisten harjoitusten erityistehtävät. Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ampumakoulutuksen antaminen varusmiespalvelusta suorittamattomille tai ei enää reserviin kuuluville henkilöille Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Pykälän voimassa oleva sanamuoto ei ole kieltänyt ampumakoulutuksen antamista, mutta Puolustusvoimissa kyseisen pykälän ei ole katsottu mahdollistavan ampumakoulutuksen antamista kyseisille henkilöille.
20 §. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen. Pykälän 2 momentin 5 kohta esitetään kumottavaksi. Kyseisen kohdan perusteella on voimassa olevan lain mukaan ollut kiellettyä järjestää taisteluammuntoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Taisteluammuntojen järjestämistä koskeva kielto on otettu lakiin perustuslakivaliokunnan lausunnon 52/2006 vp ja puolustusvaliokunnan mietinnön 3/2006 vp perusteella. Taisteluammuntojen käsite on kuitenkin jäänyt jokseenkin avoimeksi. Taisteluammuntojen käsitteen on katsottu lain toimeenpanossa käsittävän sellaisten ammuntojen järjestämisen, jotka Puolustusvoimissa toimeenpantaisiin taisteluammuntojen varomääräyksiä noudattaen. Tämä tulkinta rajaa taisteluammuntoihin paljon myös sellaisia ammuntoja, joita on mahdollista järjestää yksityisten, kuten ampumaseurojen, toimesta. Tällaisia ammuntoja ovat monet toiminnallisen ammunnan lajit, kuten sovellettu reserviläisammunta (SRA). Kun tällaisia ammuntoja on mahdollista järjestää yksityisten palveluntarjoajien toimesta, ei kyseistä rajausta voitane pitää julkisoikeudellisen toimijan osalta asianmukaisena. Tästä johtuen taisteluammuntoja koskeva kielto pyritään korvaamaan tarkkarajaisilla aineellisilla säännöksillä, jotka rajoittavat esimerkiksi ammunnassa käytettävien aseiden kaliiperia tai maalien ja ampujan etäisyyttä.
Pykälän 2 momentin 6 kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdan tai 9 §:n 5 b kohdan mukaisella ampuma-aseella käytettäessä .338/8,6 millimetrin kaliiperista patruunaa pienempikaliiperista patruunaa sallittaisiin.
Pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 7 kohta, jonka perusteella sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisella ampuma-aseella käytettäessä enintään 12 kaliiperista patruunaa sallittaisiin.
Pykälän 2 momentin 5 kohta esitetään kumottavaksi. Kohdan perusteella Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ei ole voimassa olevan lain perusteella ollut sallittua järjestää taisteluammuntana. Taisteluammunnan käsite ei ole ollut lainsäädännöltä edellytettävällä tavalla yksiselitteinen ja tarkkarajainen. Käsite esitetään korvattavaksi sotilaallisia valmiuksia palvelevaa ampumakoulutusta koskevilla aineellisoikeudellisilla rajoituksilla, jotka esitetään otettavaksi tämän lain 20 a §:ään. Momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 8 kohta, jonka perusteella sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4 – 7 tai 10 kohdan mukaisella ampuma-aseella käytettäessä enintään 9 millimetrin kaliiperista patruunaa, sallittaisiin.
Pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 9 kohta. Kohtaan sisällytettäisiin kielto käyttää sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ampuma-aselain (1/1998) 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen vaarallisia patruunoita ja ammuksia sekä valojuovapatruunoita. Kyseisten ampumatarvikkeiden käytölle ei tässä tilanteessa ole tarvetta ja niiden käyttämiseen sisältyy tavallisiin ampumatarvikkeisiin nähden suurempia turvallisuusriskejä. Lisäksi valojuovapatruunoiden käytössä on kohonnut maastopalon riski, eikä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ampumakoulutusta ole tarkoitus tässä vaiheessa antaa pimeällä, jolloin valojuovapatruunoista on suurin hyöty esimerkiksi tulen keskittämisen harjoittelussa.
Samalla perusteella esitetään myös pykälän 3 momentin osalta poistettavaksi Puolustusvoimien ampuma-aseita koskeva ammuntakielto. Momenttiin esitetään lisättäväksi myös nimenomainen lupa käyttää pykälän tarkoittamassa koulutuksessa harjoitusampumatarvikkeita. Näitä harjoitusampumatarvikkeita ovat niin kutsutut Puolustusvoimien paukkupatruunat (JVA 0325), ilmatorjuntakonekiväärin paukkupatruunat (JVA 0454) ja kevyen kranaatinheittimen latausharjoitusammus (JVA 1338 mukaan luettuna ajopanos JVA 1339). Sarjatulen ampumasta koskeva kielto ei koske Puolustusvoimien paukkupatruunoilla annettavaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Puolustusvoimien simulaattoreiden käyttäminen kyseisessä koulutustoiminnassa edellyttää paukkupatruunoiden käyttämistä, minkä lisäksi tehokkaan kalustokoulutuksen antaminen edellyttää ilmatorjuntakonekiväärin paukkupatruunan ja kevyen kranaatinheittimen latausharjoitusammuksen käytön sallimista sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Momentissa oleva käsitellä-sana esitetään korvattavaksi käyttää-sanalla. Muutos on tekninen. Momenttiin esitetään lisättäväksi Rajavartiolaitoksen ampuma-aseita koskeva maininta ja myös Rajavartiolaitoksen toimeenpanema valvonta.
Pykälän 4 momenttiin esitetään otettavaksi Puolustusvoimien määräyksenantovaltuutta koskeva uusi säännös. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa Puolustusvoimille antaa sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöä koskevia määräyksiä. Tällä määräyksenantotoimivallalla mahdollistettaisiin erityisesti Pääesikunnan kyky keskitetysti vaikuttaa kaikkeen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöön. Kyseisellä muutoksella voitaisiin varmistaa kyseisen koulutuksen mahdollisimman hyvä puolustusvoimallinen tehokkuus ja vaikuttavuus. Edelleen turvallisuusvaatimuksia koskevalla määräyksenantovaltuudella varmistettaisiin sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen mahdollisimman korkea turvallisuus.
20a §.Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva ampumakoulutus. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys saisi antaa koulutusta yksilön taitojen kehittämisen lisäksi enintään kolmen henkilön muodostaman partion taitojen kehittämiseksi. Kyseinen muutos edistää erityisesti tarkka-ampujataistelijapartion toiminnan kouluttamista, jossa tarkkuuskivääriä käyttävän tarkka-ampujan toimintaa tukee ja suojaa yksi tai kaksi partion jäsentä yleensä rynnäkkökiväärillä. Partion ammuntaa ei voida pitää niin vaativana, etteikö se Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen asettamin rajoituksin olisi mahdollista toteuttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Erityisesti kolmen ampujan muodostaman partion ammunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ammunnan suunnittelussa ampuma-aselain valvottua käyttöä koskevien säännösten noudattamiseen, mikäli ammunta toimeenpannaan käyttämällä sellaisia ampuma-aseita, joihin sovelletaan ampuma-aselain säännöksiä. Momenttiin esitetään myös lisättäväksi, että koulutus voi sisältää teknisen, taktisen ja tilanteenmukaisen ampumataidon kehittämistä. Tekninen ampumataidon kehittäminen pitäisi sisällään kaikenlaisen aseen käytännön käsittelytaidon kehittämistä ampumasuoritukseen liittyen. Taktisen ampumataidon kehittämisen pitäisi sisällään esimerkiksi eri etäisyyksillä olevien maalien valintaa sekä maalien vaarallisuusarvion laatimista koskevien taitojen kehittämistä. Tilanteenmukaisen ampumataidon kehittäminen pitäisi sisällään edellä kuvattujen ammunnan osien sitomista harjoitteen taustatilanteeseen, joka voidaan esimerkiksi kuvata ennen ammuttavan rastin alkamista. Tällöin voitaisiin kuvata esimerkiksi vihollistilanteen vaikutus ampumasuorituksen toteuttamiseen.
Momentista esitetään muutettavaksi lisäksi siten, että siitä poistetaan taisteluammuntaa koskeva kielto edellä 20 §:n osalta esitetyin perusteluin. Edelleen momentissa oleva valtioneuvostolle osoitettu asetuksenantovaltuus esitettään muutettavaksi Puolustusvoimien määräyksenantovaltuudeksi. Ammuntojen kehittäminen katsotaan tehokkaammaksi toteuttaa Puolustusvoimien suoran määräyksenantovallan alla Puolustusvoimien omien ammuntojen kehittämistä koskevien menettelyiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tältä osin on huomattava, että määräyksenantovaltuus kohdistuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestämään toimintaan. Ammuntojen turvallisuutta ja valvontaa koskevan määräyksenantovaltuuden uutta muotoilua voidaan pitää luonteeltaan teknisenä uudistuksena.
Pykälän 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa olisi mahdollisuus antaa koulutusta Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseilla ja patruunoilla, joiden kaliiperi on ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 2 tai 3 kohdan tai 9 §:n 5 b kohdan mukaisella ampuma-aseella enintään .338/8,6 millimetriä, ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisella ampuma-aseella enintään 12 ja ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4 – 7 tai 10 kohdan mukaisella ampuma-aseella enintään 9 millimetriä. Rajavartiolaitoksen osalta tämä säännös pitää sisällään sekä Rajavartiolaitoksen omistamat, että sen hallussa olevat Puolustusvoimien omistamat ampuma-aseet. Näiden aseiden toimintatapaa ei laintasoisilla säännöksillä olisi tarkoitus rajoittaa. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden käyttäminen kyseisessä koulutuksessa. Vaikka kyseiset aseet sisältävät myös sarjatulitoiminnon, olisi koulutuksen antaminen sarjatulella kiellettyä. Momenttiin sisältyisi Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle määräyksenantovaltuus, jonka nojalla kyseiset viranomaiset antaisivat tarkempia määräyksiä omien ampuma-aseidensa ja patruunoidensa käytöstä tässä koulutuksessa. Momentista esitetään poistettavaksi teknisenä muutoksena ampuma-aselain säädösnumero. Säädösnumero esitetään siirrettäväksi esitettyyn 20 §:ään, koska kyseisessä pykälässä mainittaisiin ampuma-aselaki ensimmäisen kerran tässä säädöksessä.
Pykälän 3 momentista esitetään muutettavaksi siten, että momentista poistetaan maininta ammunnan tapahtumisesta ammunnan johtajan ennalta osoittamilta ampumapaikoilta ennalta määriteltyihin maaleihin. Kyseiset rajoitukset ovat liittyneen taisteluammuntojen rajaamiseen ampumakoulutuksen ulkopuolelle, sillä vapaata liikettä ja maalien valintaa koskevat ammunnat on katsottu Puolustusvoimien ampumaohjelmistossa kuuluvan taisteluammuntojen varomääräyksillä ammuttaviin ammuntoihin. Kyseisten säännösten poistaminen liittyy tässä esityksessä esitettävään taisteluammuntojen käsitteen korvaamiseen ja uudelleenmäärittelyyn siten, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa voitaisiin jatkossa ampua enemmän sellaisia ammuntoja, joita on mahdollista ampua esimerkiksi yksityisissä ampumayhdistyksissä. Tietyissä rajoissa tapahtuvan ampujan vapaan liikehdinnän ja maalinvalinnan salliminen on perusteltua nousujohteisen ampumakoulutuksen järjestämisessä, eikä sen voida katsoa kohtuuttomasti vaarantavan koulutukseen osallistuvien ja ulkopuolisten turvallisuutta huolellisesti suunnitellussa ja järjestetyssä ampumakoulutuksessa.
Momenttiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampuma-aseita olisi sallittua käyttää ampumakoulutuksessa ainoastaan Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen alueella tai aluksella. Kyseinen rajoitus olisi näin yhdenmukainen ampuma-aselain 17 §:n 4 a kohtaan esitettävän muutoksen kanssa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi näin ollen antaa voimassa olevan lain mukaisella tavalla pykälässä tarkoitettua koulutusta yksityisillä ampumaradoilla muilla kuin Puolustusvoimien omistamilla aseilla.
Pykälän 4 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että kiväärityyppisillä aseilla annettavan koulutuksen pisin ampumaetäisyys muutettaisiin yhdestä kilometristä kahteen. Kyseinen muutos mahdollistaa erityisesti tarkka-ampumakoulutuksen kehittämisen kokeneempien ampujien osalta. Momenttia esitetään muutettavaksi myös siten, että mikäli koulutusta annetaan ainoastaan Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampuma-aseilla, voitaisi ammunnan johtajan koulutettavana ja valvonnassa olla enintään 40 kurssilaista. Kerrallaan ampuvien kurssilaisten määrää määritettäessä yksittäisellä kurssilla, tulee huomioon ottaa myös ampumaratojen säännöt. Voimassa olevassa laissa oleva 30 ampujan rajaus perustuu ensisijaisesti ampuma-aselain valvottua käyttöä koskevien säännösten rajoituksiin. Koska ampuma-aselakia ei esitettävän ampuma-aselain 17 §:n muutoksen nojalla sovellettaisi Puolustusvoimien ampuma-aseilla annettavaan ampumakoulutukseen, ei kyseinen valvottua käyttöä koskeva säännöstö rajoittaisi koulutettavien määrää. Lisääntynyt koulutettavien määrä tulisi huomioida Puolustusvoimien ammuntojen turvallisuusmääräyksissä ammunnoissa edellytettävän avustavan henkilöstön eli niin kutsutun varohenkilöstön määrässä.
Pykälän 5 momenttiin esitetään lisättäväksi viittaus siihen, mitä tässä laissa säädetään Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden käyttämisestä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa. Lisäys liittyy esityksen tavoitteeseen mahdollistaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden käyttäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa.
20 b §.Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnan johtajien hyväksyminen. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että näyttökokeen sisällöstä määrättäisiin jatkossa Puolustusvoimien määräyksellä, eikä näyttökokeesta säädettäisi enää valtioneuvoston asetuksella. Näyttökokeen tarkan sisällön määrittämistä valtioneuvoston asetuksella ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska teknisten muutosten tekeminen Puolustusvoimien kehitystyön perusteella hidastuu säädösvalmisteluprosessin johdosta. Valtioneuvoston asetusta on myös pidettävä säädöshierarkkisesti liian korkeana tasona, kun otetaan huomioon näyttökokeen sisällön varsin tekninen ja yksityiskohtainen luonne.
20 c §. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama koulutus ulkomailla. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että momentissa erotellaan selkeästi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ulkomailla järjestämä koulutus ja toisaalta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimesta ulkomailla järjestettävään koulutukseen tapahtuva kurssilaisten, kouluttajien ja muiden osallistujien lähettäminen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi siis ensinnäkin järjestää 20 §:ssä ja 20 a §:ssä säädettyä koulutusta ulkomailla. Tällöin koulutuksen suunnittelu, toimeenpano, kurssilaisia koskeva hallinto ja kurssilaisten valitseminen tapahtuisi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimesta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia soveltaen. Näin esimerkiksi kurssilaisten hyväksyminen kurssille olisi Puolustusvoimien valvonnassa. Voimassa olevaan lakiin verrattuna uutta olisi tältä osin 20 a §:ssä säädetyn ampumakoulutuksen järjestämisen mahdollistaminen ulkomailla.
Uutena säännöksenä esitetään, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi lähettää kurssilaisia, kouluttajia ja vastaavia toimijoita muiden valtioiden asevoimien ja ulkomaisten julkisoikeudellisten organisaatioiden järjestämiin harjoituksiin ja sotilastaitokilpailuihin. Tässä vastaavilla toimijoilla tarkoitettaisiin esimerkiksi sotilastaitokilpailuihin lähetettäviä tuomareita ja varohenkilöitä ja julkisoikeudellisella organisaatiolla esimerkiksi Pohjois-Atlantin puolustusliittoa (NATO). Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi siis tarjota oman ilmoittautumisjärjestelmänsä kautta mahdollisuuden osallistua ulkomailla järjestettävään koulutukseen. Tällöin Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei vastaisi kurssin suunnittelusta ja toimeenpanosta, vaan se toimisi käytännössä eräänlaisena matkanjärjestäjänä ja yhdyspisteenä ulkomaisen organisaation ja yhdistyksen ilmoittautumisjärjestelmän kautta ilmoittautuvan henkilön välillä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on jo aiemmin pyrkinyt edistämään vapaaehtoisten mahdollisuuksia toimia erityisesti kouluttajina esimerkiksi Viron Kaitseliitin harjoituksissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on myös jo aiemmin pyrkinyt edistämään vapaaehtoisten osallistumista kansainvälisiin sotilastaitokilpailuihin. Nyt esitettävän lainsäädännön tarkoituksena on vahvistaa ja virallistaa näitä menettelyjä sekä tuoda tämä kansainvälinen sotilaskoulutustoiminta kokonaisuudessaan Puolustusvoimien ulkomailla tapahtuvan harjoitustoiminnan suunnittelun piiriin.
Tämän toimintamuodon osalta on syytä huomata vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 35 §:n 2 momentin säännös vakuutusturvan järjestämisestä, joka kattaa myös 20 c §:n mukaisen toiminnan kokonaisuudessaan. Edelleen puolustusministeriön on syytä arvioida huolellisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustusta koskevassa suunnittelussaan ja maksuperustelain mukaisia maksuperusteita koskevassa säädösvalmistelussaan 20 c §:n mukaisesta toiminnasta johtuvien matkakustannuksien korvattavuus valtionavustuksella ja toisaalta kyseiseen toimintaan osallistuvan henkilön maksuvelvollisuus, jottei valtionavustusta käytettäisi kohtuuttomasti ulkomaille suuntautuvien matkakulujen kattamiseen.
Edellytyksenä momentin kuvaaman kansainvälisen toiminnan toimeenpanolle olisi voimassa olevan lain mukaisesti, että koulutukseen tai sotilastaitokilpailuun osallistuminen tai kouluttajana toimiminen edistäisi toimintaan osallistuvan reserviläisen osaamista. Säännöstä esitetään täydennettäväksi siten, että osallistumisen tulisi kehittää nimenomaisesti reserviläisen sotilaallista osaamista. Lisäystä pidetään tarpeellisena koska kyse on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnasta, johon rahoitus tulee puolustushallinnosta. Muilta osin pykälään esitettävät muutokset ovat teknisiä.
Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti. Momenttiin esitettävän säännöksen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseita ei olisi sallittua käyttää 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa. Momentin tarkoituksena olisi varmistaa, ettei kyseisiä aseita vietäisi ulkomaille. Momentissa esitetään mahdollistettavaksi, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ulkomailla järjestämässä koulutustoiminnassa voitaisiin käyttää kohdevaltion eli sen valtion, jonka alueella koulutus tai toiminta järjestetään, asevoimien tai kansainvälisen organisaation ampuma-aseita, patruunoita ja aseen osia. Vastaavasti kyseisiä aseita voitaisiin käyttää niissä harjoituksissa ja sotilastaitokilpailuissa, joihin Maanpuolustuskoulutusyhdistys lähettäisi kurssilaisia, kouluttajia tai muita vastaavia toimijoita. Aseiden käsittely tapahtuisi kohdevaltion lainsäädännön mukaisesti. Koulutuksen järjestämisen ja siihen sekä muuhun momentin tarkoittamaan toimintaan osallistumisen edellytyksenä käytännössä on, että niissä voidaan käyttää ampuma-aseita, patruunoita ja aseen osia. Esitetty sääntely mahdollistaisi ampuma-aseiden käyttämisen kohdevaltion asettamissa rajoissa. Kyseisellä sääntelyllä myös varmistettaisiin kohdevaltion suvereniteetin ja lainkäyttövallan ulottuvuuden kunnioittaminen. Se millä aseilla ja miten koulutusta olisi kussakin tilanteessa tarkoitus antaa on mahdollista käydä läpi ja kontrolloida 2 momentin mukaisen hyväksymisprosessin aikana.
22 g §.Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tuki Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että siinä mahdollistettaisiin myös Rajavartiolaitokselle mahdollisuus antaa tukea Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Pykälän 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että ensimmäisessä lauseessa oleva käsittelyä varten –muotoilu esitetään muutettavaksi käytettäväksi siten, kuin tässä laissa tarkemmin säädetään –muotoon. Kyseisen lain sisäisen viittaussäännöksen kohteena on erityisesti 20 §:n ja 20 a §:n säännökset Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden käytöstä. Kyseisen muotoilun tarkoituksena on tiivistää säädöstekstiä. Rajavartiolaitoksen hallussa on sekä Puolustusvoimien että Rajavartiolaitoksen omistamia ampuma-aseita, aseen osia ja patruunoita. Rajavartiolaitos saisi antaa tässä laissa säädettyyn koulutukseen sekä sen itse omistamia, että Puolustusvoimien omistamia ampuma-aseita, aseenosia ja patruunoita. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen luovuttamia patruunoita olisi sallittua käyttää vain näiden viranomaisten koulutukseen luovuttamissa ampuma-aseissa. Patruunoiden käyttäminen kurssilaisten omissa aseissa ei olisi sallittua, koska Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen patruunat eivät ole CIP-testattuja. Momentista esitetään poistettavaksi Puolustusvoimien aseilla ampumista koskeva kielto. Momenttiin esitetään lisättäväksi ammunnan tapahtuminen vaihtoehtoisesti Rajavartiolaitoksen valvonnassa. Kyseinen säännös tulisi sovellettavaksi Rajavartiolaitoksen valvomassa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa.
Pykälään esitettään lisättäväksi uusi 6 momentti, joka sisältäisi velvoitteen pitää kirjaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutukseen annettavista patruunoista. Näin voidaan varmistua siitä, että ne patruunat, joita ei ole koulutuksessa kulutettu, palautuvat takaisin Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle.