2.1
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetut poistot
Yhteisöverovelvolliset yritykset ovat vuonna 2017, joka on viimeisin vuosi, jolta veroilmoitustiedot ovat käytettävissä, investoineet koneisiin ja kalustoon yhteensä noin 15,8 miljardia euroa. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan voi tai halua vähentää verotuksessaan poistojen enimmäismäärää. Poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta johtuen yrityksen on vähennettävä kirjanpidossaan kuluna suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi poistoeron lisäys, mikäli se haluaa tehdä verotuksessa suuremman poiston kuin kirjanpidossa. Tällä saattaa olla huomattavaakin vaikutusta yhtiön tilikauden tulokseen ja oman pääoman määrään sekä voitonjakokelpoisiin varoihin. Suuren poiston vähentäminen verotuksessa pienentää verotettavan tulon lisäksi myös yhtiön nettovarallisuutta, mikä johtaa siihen, että kevyemmin verotettua osinkoa voidaan jakaa yrityksen omistajina oleville luonnollisille henkilöille vähemmän. Osakeyhtiöiden ja ulkomaisten yhteisöjen poistoista noin 77 prosenttia oli sellaisia, joihin oli sovellettu lähes täysimääräistä, yli 22 prosentin poistoastetta. Poistot, joihin oli sovellettu lähes täysimääräistä poistoastetta, olivat keskimäärin 24,7 prosenttia menojäännöksen yhteissummasta. Kaikki poistot yhteen laskien poistot olivat yhteensä noin 18 prosenttia menojäännöksen yhteissummasta.
Jos koneiden, kaluston ja laitteiden poistot voitaisiin vähentää kaksinkertaisina, yhteisöverotuotto pienenisi vuonna 2020 teoriassa enintään noin 770 miljoonaa euroa, jos kaikki investoinnit olisi tehty huojennuksen soveltamisalaan kuuluviin hyödykkeisiin. Yritysten poistokäyttäytymisen lisäksi yhteisöverotuottoon vaikuttaisi olennaisesti se, että käytettyihin hyödykkeisiin tehdyistä investoinneista ei voisi tehdä korotettuja poistoja. Uusia investointeja ja irtaimen käyttöomaisuuden luovutushintoja vertaamalla on karkeasti arvioitu, että kaikista yritysten uusinvestoinneista noin 90 prosenttia on tehty uusiin hyödykkeisiin ja noin kymmenen prosenttia käytettyihin hyödykkeisiin. Siten ehdotetun muutoksen soveltamisalaan kuuluisi noin 90 prosenttia kaikista yritysten kone-, kalusto- ja laiteinvestoinneista. Seuraavissa laskelmissa oletetaan, että yritykset eivät halua, että investointien johdosta yritykselle muodostuisi elinkeinotoiminnan tappiota. Edelleen oletetaan, että ne yritykset, jotka eivät nyt tee maksimisuuruista, poistoasteeltaan korkeintaan 22 prosentin poistoa, eivät tekisi myöskään korotettua poistoa. Lisäksi laskelmissa oletetaan, että näistä yrityksistä 50 prosenttia jättäisi korotetut poistot tekemättä osingonjakoon liittyvistä tai muista syistä. Nämä oletukset huomioiden yhteisöverotuottoa alentava vaikutus olisi vuoden 2020 tasossa noin 170 miljoonaa euroa.
Oikeus korotettuihin poistoihin olisi yhteisöverovelvollisten yritysten lisäksi myös yhtymillä, kuten avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä, elinkeinonharjoittajilla ja maatalouden harjoittajilla, millä on vaikutusta ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Jos yhtymiinkin sovelletaan samoja oletuksia kuin yhteisöverotuottoihin, saadaan näiden verovelvollisten verotuottoja alentavaksi vaikutukseksi vuoden 2020 tasossa yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Oletettavaa on, että näissä verovelvollisryhmissä käytettynä hankitun omaisuuden osuus on suurempi kuin yhteisöverovelvollisten ryhmässä, mikä antaisi aihetta korjata verotuottovaikutusta alaspäin. Toisaalta näissä verovelvollisryhmissä voiton verotukseen liittyvät näkökohdat vaikuttanevat poistokäyttäytymiseen olennaisesti vähemmän kuin yhteisöverovelvollisten ryhmässä, mikä puolestaan antaisi aihetta korottaa verotuottovaikutusta.
Ehdotuksen arvioidaan pienentävän verotuottoja vuonna 2020 yhteensä noin 207 miljoonaa euroa. Vuosina 2021—2023 poistoja voitaisiin tehdä myös omaisuudesta, joka on otettu käyttöön vuonna 2020 tai sen jälkeen, minkä johdosta näinä vuosina verotuottomenetykset olisivat jonkin verran vuotta 2020 suuremmat. Vuonna 2021 verotuottojen arvioidaan pienenevän yhteensä noin 243 miljoonaa euroa, vuonna 2022 yhteensä noin 234 miljoonaa ja vuonna 2024 yhteensä noin 209 miljoonaa euroa. Vuosina 2020—2023 verotuottomenetykset olisivat siten yhteensä noin 893 milj. euroa. Koska kyseessä on verotettavan tulon jaksottamista koskeva muutos, vuosina 2020—2023 realisoituneet verotuottojen menetykset muuntuisivat verotuottojen lisäyksiksi vuodesta 2024 eteenpäin. Vuosina 2024—2027 verotuotot lisääntyisivät yhteensä noin 611 miljoonalla eurolla. Jäljelle jäävät 283 miljoonaa euroa palautuisivat vuodesta 2028 alkaen.
Vaikutukset eri veronsaajille ennen verotuottovaikutusten nettomääräistä kompensaatiota kunnille käyvät ilmi alla olevasta taulukosta.
Taulukko. Esityksen arvioidut vaikutukset verovuosina 2020—2027
Verovuosi | Yhteensä | Yhteisövero, valtion osuus | Yhteisövero, kuntien osuus | Valtion ansio- ja pääomatulovero | Kunnallisvero | Kirkollisvero | Sairausvakuutusmaksut |
2020 | -207 | -117 | -53 | -17 | -17 | -1 | -1 |
2021 | -243 | -137 | -63 | -20 | -20 | -1 | -2 |
2022 | -234 | -132 | -60 | -19 | -20 | -1 | -2 |
2023 | -209 | -118 | -54 | -17 | -18 | -1 | -1 |
2024 | 223 | 126 | 57 | 18 | 19 | 1 | 2 |
2025 | 167 | 95 | 43 | 14 | 14 | 1 | 1 |
2026 | 126 | 71 | 32 | 10 | 11 | 1 | 1 |
2027 | 94 | 53 | 24 | 8 | 8 | 0 | 1 |
Pitkällä aikavälillä määräaikaisissa korotetuissa poistoissa on kyse verotuksen lykkäämisestä ja fiskaalinen vaikutus muodostuukin korkovaikutuksesta. Korkovaikutusta ei tässä ole arvioitu, sillä sen vaikutus ensimmäisten vuosien aikana on pieni verrattuna menetettyyn verotuottoon.
Korotetut poistot alentavat investoinnin tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon ja laitteisiin. Matalan yhteisöveroprosentin ja matalan korkotason arvioidaan heikentävän kannustimen tehoa, koska korotetuista poistoista saatava taloudellinen etu on tällöin pienempi. Korotetuilla poistoilla ei voida myöskään vaikuttaa tappiollisten yritysten investointikannustimiin, koska näillä ei ole verotettavaa tuloa. Lisääntyneiden investointien voidaan arvioida edistävän taloudellista toimintaa ja siten vaikuttavan verotuottoja kasvattavasti. Nämä epäsuorat vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti kvantifioitavissa eikä niitä ole voitu sisällyttää tässä esityksessä esitettyihin taloudellisiin vaikutuksiin.
Korotetut poistot ovat mahdollisia kaikista uusista koneista ja laitteista, joten järjestelmä ei lähtökohtaisesti ohjaa investointeja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Muutoksen odotetaan jossain määrin lisäävän uusia investointeja ja silloin, kun uudet investoinnit parantavat energiatehokkuutta tai edistävät kiertotaloutta, investointien ympäristövaikutusten voidaan arvioida olevan myönteisiä. Kokonaisuutena muutoksen ympäristövaikutuksia ei voida täsmällisesti arvioida, koska käytettävissä ei ole kattavaa tietoa yritysten tulevien vuosien investointipäätöksistä.
Veronhuojennusten soveltamisedellytysten tutkiminen ja huojennuskohteiden erillisseuranta verotuksessa lisäävät työmäärää Verohallinnossa. Lain lyhyehkön soveltamisajan vuoksi hallinnolliset lisäkustannukset jäänevät kuitenkin melko vähäisiksi.
2.2
Veroperustemuutoksen kompensaatio
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti.
Muutokset kunnallisveron tuottoon vuosina 2020—2027 kompensoitaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnallisverotulojen kompensaatiosta on tarkoitus antaa erilliset esitykset.
Yhteisöveron verotulomuutokset kompensoitaisiin kunnille vuosina 2020—2027 yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Esityksessä ehdotetaan, että yhteisöveron tuottoon kohdistuvat veroperustemuutokset kompensoitaisiin verontilityslain 12 §:n mukaisia yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Verontilityslakiin (lisättäisiin uusi 12 f §, jossa säädettäisiin yhteisöveron väliaikaisista jako-osuuksista verovuosille 2020—2027. Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 b §, jossa säädettäisiin verontilityslain muutoksia vastaavista muutoksista.