1
Ehdotuksen tausta ja tavoite
Komissio antoi 25 päivänä huhtikuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla (KOM (2018) 239 lopullinen).
Lainsäädäntöehdotuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa EU:n sisämarkkinoiden moitteeton toiminta yhtiön koko elinkaaren aikana, kun asioidaan viranomaisten kanssa yhtiön ja sivuliikkeen rekisteröimiseksi ja tietojen ilmoittamiseksi rekisteriin.
Kyse ei ole vain jäsenvaltiokohtaisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta vaan tarkoituksena on mahdollistaa sähköinen menettely rajatylittäen eli myös silloin, kun ilmoituksen tekijä on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä asianomainen rekisteri sijaitsee. Toisin sanoen tietyssä jäsenvaltiossa rekisteröityä yhtiötä tai sivuliikettä koskevan perustamisilmoituksen tai muun rekisteri-ilmoituksen tekemisen tulee olla pääsääntöisesti mahdollista digitaalisesti toisesta jäsenvaltiosta käsin ilman tarvetta ilmoittajan tai tämän edustajan fyysiseen läsnäoloon viranomaisen luona.
Ehdotus myös toteuttaa niin sanottua yhden kerran periaatetta. Kun jäsenvaltiossa rekisteröity yhtiö ilmoittaa rekisterille esimerkiksi toiminimensä muutoksesta, tämän rekisterin tehtävänä on lähettää tieto eteenpäin toiselle rekisterille siihen jäsenvaltioon, jossa yhtiöllä on sivuliike; yhtiön ei siten ole tarpeen lähettää samaa tietoa uudelleen. Niin ikään silloin, kun tieto on ilmoitettu rekisterille, rekisteri toimittaa sen sähköisesti kansalliseen viralliseen julkaisuun sen sijaan, että yhtiön edustaja toimittaisi samat asiakirjat viralliseen julkaisuun.
Lisäksi ehdotuksessa edellytetään maksuttomasti yleisön saatavilla olevan rekisteri-informaation laajentamista avoimuuden ja luottamuksen lisäämiseksi sisämarkkinoilla. Näihin kuuluu muun muassa tieto toimivaltaisen edustajan henkilöllisyydestä.
Ehdotus liittyy sarjaan komission aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa yhteismarkkinoiden toimintaa ja edistää digitalisaatiota EU:ssa (KOM(2015) 550 lopullinen: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille) sekä komission tavoitteena olevaan pääomamarkkinaunionin luomiseen (KOM(2015) 468 lopullinen).
Direktiiviehdotus täydentää EU:n yhtiöoikeudellista säännöstöä, joka on kodifioitu direktiivillä (EU) 2017/1132. Ehdotus on yhdenmukainen EU:n yhtiöoikeuden nykyisten digitaalisten elementtien kanssa ja pohjautuu niihin, erityisesti kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmään (BRIS), joka perustuu direktiivissä 2012/17/EU ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/884 säädettyihin oikeudellisiin velvoitteisiin.
2
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Ehdotuksella muutetaan tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2017/1132. Seuraavassa kuvataan ehdotettujen säännösten keskeinen sisältö.
Direktiivin 1 artiklassa kuvataan muutoksia direktiiviin (EU) 2017/1132.
Ehdotetussa 13 artiklassa säädetään direktiivin soveltamisalasta, joka rajoittuu liitteissä lueteltuihin yhtiömuotoihin.
Ehdotettu 13 a artikla sisältää määritelmät ’sähköisen tunnistamisen menetelmälle’, ’sähköisen tunnistamisen järjestelmälle’ ja yhtiön perustamiskirjan ’mallille’ sekä ’yhtiöiden ja sivuliikkeiden eurooppalaiselle yksilöivällä tunnisteelle (EUID-tunniste)’.
Ehdotettu 13 b artikla sisältää säännöksiä tunnistamismenetelmistä, jotka ovat välttämättömiä yhtiöiden sähköistä rekisteröintiä ja sähköistä ilmoittamista varten. Näiden menettelyjen suorittamisesta vastaavien henkilöiden tunnistaminen on erittäin tärkeää kaupparekisteritietojen luotettavuuden varmistamiseksi ja henkilöllisyyspetosten välttämiseksi. Artiklalla yhtäältä varmistetaan toisessa jäsenvaltiossa käyttöön otettujen e-IDAS-asetuksen mukaisten unionin kansalaisten sähköisten tunnistamismenetelmien pakollinen tunnustaminen ja toisaalta sallitaan jäsenvaltioiden samalla tunnustaa muita tunnistusmenetelmiä. Suojatoimena petoksia vastaan säännöksessä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus edellyttää kyseisten henkilöiden fyysistä läsnäoloa toimivaltaisen viranomaisen luona, mutta vain silloin, kun on perustellut syyt epäilyyn.
Ehdotetussa 13 c artiklassa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että säännökset sähköisestä rekisteröinnistä ja ilmoittamisesta perittävistä maksuista ovat avoimet ja että niitä sovelletaan syrjimättömästi. Rekisterien perimät maksut eivät saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia.
Artikla 13 d selventää, että jos sähköisten menettelyjen päätökseen saattaminen edellyttää maksuja, maksut voidaan suorittaa yli rajojen yhteisesti käytettävissä olevien järjestelmien avulla.
Ehdotetun 13 e artiklan tavoitteena on varmistaa, että niillä, jotka haluavat perustaa yhtiöitä ja sivuliikkeitä sekä harjoittaa niiden toimintaa yli rajojen, on helposti saatavilla kaikki merkitykselliset tiedot yhtiöiden ja sivuliikkeiden rekisteröinnistä ja rekisteri-ilmoitusten tekemisestä. Artikla velvoittaa jäsenvaltioita asettamaan verkossa saataville kattavia tietoja asian kannalta merkityksellisistä yhtiöoikeudellisista menettelyistä, velvoitteista ja muodollisuuksista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot ovat saatavilla ainakin yhdellä sellaisella unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät.
Ehdotetun 13 f artiklan perusteella jäsenvaltiossa on mahdollistettava yhtiöiden sähköinen rekisteröinti. Olennaisinta se, että rekisteröinti voidaan saattaa päätökseen kokonaisuudessaan sähköisesti ilman tarvetta siihen, että hakijan tai hänen edustajansa olisi käytävä henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen tai muun tahon luona. Jäsenvaltiot voivat tehdä poikkeuksen tästä velvoitteesta julkisten osakeyhtiöiden kohdalla, koska niiden perustaminen ja rekisteröinti on monimutkaista. Säännöksessä velvoitetaan jäsenvaltiot vahvistamaan yksityiskohtaiset säännöt sähköiselle rekisteröinnille ja esitetään useita pakollisia ja valinnaisia piirteitä, joita tällaisiin sääntöihin on sisällyttävä. Yhtiöiden sähköisen rekisteröinnin päätökseen saattamisen yleiseksi enimmäisajaksi vahvistetaan viisi työpäivää.
Artiklassa 13 g vaaditaan jäsenvaltioita asettamaan verkossa saataville yhtiöiden perustamiskirjojen malleja, joita voidaan käyttää liitteen II A soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden sähköisessä rekisteröinnissä. Malleja saadaan asettaa myös sellaisille liitteen II tarkoittamille yhtiöille, jotka eivät kuulu liitteen II A soveltamisalaan. Mallien sisällöstä ja niiden todentamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Artikla velvoittaa jäsenvaltioita myös varmistamaan, että tällaiset mallit ovat saatavilla ainakin yhdellä sellaisella unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät.
Ehdotettu 13 h artikla asettaa oikeudellisen perustan, jonka nojalla jäsenvaltio voi pyytää muilta jäsenvaltioilta tietoja liiketoimintakiellossa olevista johtajista. Kukin jäsenvaltio voi säännösten perusteella tarkistaa muilta jäsenvaltioilta, onko yhtiön johtajaksi rekisteröitävä henkilö asetettu liiketoimintakieltoon toisessa jäsenvaltiossa sikäläisen lainsäädännön perusteella. Säännöksessä velvoitetaan muut jäsenvaltiot antamaan tällaiset tiedot pyynnöstä. Jäsenvaltio saa kieltää sellaisen henkilön nimittämisen yhtiön tai sivuliikkeen johtajaksi, joka on asetettu liiketoimintakieltoon toisessa jäsenvaltiossa.
Artikla 13 i velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan täysin sähköiset ratkaisut tarvittavien tietojen toimittamiseksi rekisteriin yhtiön koko elinkaaren ajan samaan tapaan kuin yhtiön sähköisessä rekisteröinnissä.
Ehdotetut 16 artikla ja 16 a artikla korvaavat direktiivin (EU) 2017/1132 nykyisen 16 artiklan. Alkuperäinen 16 artikla jaettiin tekstin yksinkertaistamiseksi. Lisäksi määritelmä ilmaisulle ’sähköisessä muodossa’ poistetaan, sillä ehdotetut sähköisiä menettelyjä koskevat uudet säännöt tekevät siitä tarpeettoman.
Tietojen ja asiakirjojen julkistaminen toteutetaan merkitsemällä ne kaupparekisteriin ja asettamalla ne julkisesti saataville rekisterissä. Tämä merkitsee sitä, että kolmannet osapuolet voivat käyttää rekisterissä olevia tietoja ja että ei ole tarpeen toteuttaa muita toimia, varsinkaan julkaista samoja tietoja kansallisessa virallisessa julkaisussa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säilyttää yritystietojen julkaisemisen kansallisessa virallisessa julkaisussa, mutta siinä tapauksessa rekisterin olisi lähetettävä tiedot kansalliseen viralliseen julkaisuun (eikä yhtiön). Tämän uuden säännöksen tarkoituksena on tukea ”yhden kerran periaatetta”, jonka mukaan yhtiöiden ei tulisi joutua toimittamaan samoja tietoja kahdesti eri viranomaisille.
Tässä artiklassa myös vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että rekisterit tallentavat kaikki toimivaltaiselle viranomaiselle yhtiön tai sivuliikkeen rekisteröinnin tai niitä koskevien rekisteri-ilmoitusten yhteydessä toimitetut tiedot ja asiakirjat koneellisesti luettavassa ja haut mahdollistavassa muodossa tai jäsenneltynä datana. Jäsenvaltioilla on viisi vuotta aikaa varmistaa tämän vaatimuksen täysimääräinen täyttäminen. Yritystietojen säilyttäminen jäsennellyssä muodossa helpottaa tietojen hakemista ja vaihtamista toisten järjestelmien kanssa.
Ehdotettu 16 a artikla sisältää säännöksiä, jotka koskevat kolmansien osapuolten pääsyä yritystietoihin. Muutoksella otetaan käyttöön jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa, että hakija voi saada rekisteristä luottamuspalveluilla varmennettuja sähköisiä rekisteriotteita.
Artiklaa 18 direktiivissä (EU) 2017/1132 muutetaan siten, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus antaa rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta saataville muita kuin kodifioidun direktiivin liitteessä II lueteltuja yhtiömuotoja koskevien tietojen ja asiakirjojen sähköisiä jäljennöksiä.
Viimeksi mainitun direktiivin artikla 19 korvataan. Uudessa säännöksessä lisätään niitä tietoja, jotka jäsenvaltioiden on asetettava saataville maksutta. Laajennettuun luetteloon sisältyvät nyt muun muassa yrityksen aiemmat nimet (jos sellaisia on), sen verkkosivusto (jos olemassa), oikeudellinen asema ja tarkoitus (jos saatavilla rekisterissä kansallisen lainsäädännön mukaisesti). Artiklan tavoitteena on antaa maksutta saataville enemmän yritystietoja. Näin lisätään avoimuutta ja luottamusta sisämarkkinoihin.
Artiklaa 22 mainitussa direktiivissä muutetaan siten, että siinä mahdollistetaan rekisterien yhteenliittämisjärjestelmän ja siihen liittyvän eurooppalaisen keskusjärjestelmän kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden lisäksi myös komissio tai muut unionin toimielimet, elimet, toimistot tai virastot voivat perustaa valinnaisia yhteyspisteitä voidakseen hoitaa tehtävänsä tai noudattaa EU:n lainsäädännön säännöksiä.
Direktiivin 24 artiklaa muutetaan mukauttamalla kaupparekistereiden yhteenliittämistä koskevien täytäntöönpanosäädösten oikeusperusta muutoksiin, joita nyt ehdotetaan direktiiviin. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä myös tiettyä direktiivin mukaista tietojenvaihtoa koskevista teknisistä eritelmistä.
Ehdotetulla 28 a artiklalla otetaan käyttöön sivuliikkeiden sähköinen rekisteröinti samalla tavalla kuin yhtiöiden kohdalla.
Artikla 28 b puolestaan mahdollistaa sivuliikkeitä koskevan sähköisen ilmoittamisen samaan tapaan kuin yhtiössä.
Ehdotettu 28 c artikla velvoittaa kutakin jäsenvaltiota ilmoittamaan muille jäsenvaltioille – kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmän kautta – sellaisen sivuliikkeen lopettamisesta, joka on rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa yhtiö on rekisteröity.
Ehdotetussa 30 a artiklassa vaaditaan sitä jäsenvaltiota, jossa yhtiö on rekisteröity, ilmoittamaan sille jäsenvaltiolle, jossa sivuliike on rekisteröity, rekisterien yhteenliittämisjärjestelmän kautta muutoksista tietyissä yritystiedoissa, kuten muutoksista yhtiön nimessä tai rekisteröidyssä osoitteessa. Tämän säännöksen tavoitteena on myös panna yhden kerran periaate täytäntöön rajatylittävissä tilanteissa.
Ehdotukseen sisältyy lisäksi joitakin välttämättömiä teknisiä mukautuksia direktiiviin (EU) 2017/1132.
Direktiivin 43 artikla poistetaan. Tämä kodifioidun direktiivin artikla (lähtöisin direktiivin 89/666/ETY 17 artiklasta) koskee neuvoston direktiivin 78/660/ETY (ns. neljäs yhtiöoikeudellinen direktiivi; tilinpäätösdirektiivi) 52 artiklalla perustettua yhteyskomiteaa. Tilinpäätösdirektiivi on korvattu uudella direktiivillä 2013/34/EU27, ei ole oikeusperustaa tälle komitealle, minkä vuoksi komiteaa ei enää ole.
Muutettu 161 artikla sisältää päivitetyn viittauksen sovellettaviin tietosuojaa koskeviin sääntöihin eli asetukseen (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), jolla kumotaan direktiivi 95/46/EY.
Muutettu 162 a artikla koskee valtaa antaa delegoituja säädöksiä jäsenvaltioiden yhtiömuotoja koskevien luettelojen (liitteet I, II ja II A) pitämiseksi ajan tasalla. Komissio hyväksyy delegoidulla säädöksellä muutoksen näihin liitteisiin, kun se saa tällaisia tietoja jäsenvaltioista.
Ehdotuksen 2 artikla sisältää säännökset direktiivin saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.
Ehdotuksen 3 artiklassa kuvaillaan direktiivin soveltamisen alkamisen jälkeistä raportointia ja direktiivin uudelleentarkastelua.