Valiokunta merkitsi asian tiedoksi. 

Valiokunta hyväksyi kannanoton: Sivistysvaliokunta toteaa, että trilogineuvottelut ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM (2016)593 final) ovat olleet vireillä 2.10.2018 lukien, jolloin Suomen neuvotteluasema ja realistiset mahdollisuudet vaikuttaa vielä neuvoteltavana oleviin ratkaisuvaihtoehtoihin ovat valiokunnan arvion mukaan olleet rajoitetut. Valiokunta toteaa, että eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien kannalta olisi ollut asianmukaista, että eduskuntaa olisi informoitu asiasta heti sen jälkeen, kun EU-parlamentti hyväksyi näkemyksensä direktiivistä 15.9.2018 mutta viimeistään ennen trilogineuvottelujen alkamista. Sivistysvaliokunta on aiemmassa lausunnossaan asiasta (SiVL 5/2017 vp) korostanut silloin käsiteltävänä olevien ehdotusten keskeneräisyyttä ja tarvetta tarkentaa niitä merkittäviltä osin. Käsiteltävänä olevassa U-jatkokirjelmässä on painokkaasti esitetty, että tarvittavia tarkennuksia ei kaikilta osin ole saatu. Sivistysvaliokunta korostaa nyt, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti hyväksyttävät ja selkeät toimintamallit, joilla tekijänoikeudet selkeästi ja tehokkaasti turvaten mahdollistetaan laajasti digitaalisten palvelujen ja sisältöjen käyttö myös rajat ylittävissä tilanteissa ja uudenlaisten palvelujen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi edelleen tässäkin vaiheessa pyrkii mahdollisuuksien rajoissa vaikuttamaan siihen, että jos direktiiviehdotus hyväksytään, syntyvästä ratkaisusta käy mahdollisimman selkeästi ilmi kansallisen liikkumavaran laajuus ja että siinä selkeästi mahdollistetaan kehittyneiden ja toimivien kansallisten sopimuspohjaisten toimintamallien käyttö jatkossakin.Sivistysvaliokunta korostaa, että kaikessa tekijänoikeuden kehittymisessä ja erityisesti uusien lähioikeuksien perustamisessa keskeistä tulee olla se, että ehdotettu uusi oikeus vastaa yleistä oikeudenmukaisuutta. Tässä tarkastelussa on otettava huomioon myös muiden tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksien turvaaminen ja uuden oikeuden käytännön vaikutus muun muassa sananvapauteen. Mikäli nämä näkökohdat turvataan sivistysvaliokunta voi kannattaa artiklassa 11 ehdotettua uutta lehtijulkaisujen kustantajille säädettävää oikeutta.Sivistysvaliokunta korostaa kuitenkin, että artiklassa 12 säädettäväksi ehdotettu kustantajien oikeus korvaukseen ei saa miltään osin vaikuttaa kielteisesti kansallisiin kopiointi- ja lainauskorvauskäytäntöihimme. Suomessa on katsottu, että yksityisen kopioinnin hyvityksen saamiskelpoisuus ei ole sopimuksilla siirrettävissä. Ehdotusta ei saa säätää jäsenmaita pakottavassa muodossa siten, että se heikentää perusteettomasti nykyisten korvauksen saajien taloudellista asemaa. Sivistysvaliokunta pitää edelleen erittäin perusteltuna sitä, että direktiivin valmistelussa komissio on arvioinut erilaisten välittäjiksi katsottujen palveluiden rooleja ja etsinyt keinoja, joilla oikeudenhaltijat saisivat osansa palveluista kertyvistä tuloista. Valiokunta painottaa tältä osin direktiiviehdotuksen hyväksyttävyyden arvioinnin kannalta sen sisältämien oikeudellisten ja muiden rajausten selkeyttä ja toimivuutta, ehdotuksessa vaadittujen toimien tehokkuutta ja esitetyn vastuun oikeasuhtaisuutta kaikkien osapuolten osalta sekä palvelujen tarjoajille ehdotuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten määrän kohtuullisuutta. Ehdotuksen suhde sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Näiden edellytysten ja näkökohtien toteutuessa riittävässä määrin sivistysvaliokunta voi kannattaa artiklassa 13 tavoiteltua asiantilaa, että varmistetaan tekijänoikeuden haltijoiden kohtuullinen korvaus tekijänoikeudenalaisen materiaalin käytöstä.Muutoin sivistysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan.