12.
Euroryhmä, ECOFIN 22.-23.5.2017
Eurooppa-neuvoston ja EUn neuvostojen kokouksetEUN 37/2017 vpValtiovarainministeriön muistio 17.5.2017 (A 12)
Valiokunnassa oli kuultavana:
avustajinaan:yksikön päällikkö, finanssineuvos Pekka Morénfinanssineuvos Susanna Ikonenerityisasiantuntija Leena Ainefinanssisihteeri Milla Kourivaltiovarainministeriö
•Kreikan EVM-ohjelman toisen väliarvion hyväksyminen ja velkahuojennukset (E 137/2014 vp)
Ministeri Orpo esitteli asian. Todettiin, että valiokunta on antanut asiasta vaitiolomääräyksen.Puheenvuoron käyttivät ed. Arhinmäki, Tuppurainen, Karimäki, Harakka, Niikko, Essayah, Ala-Nissilä, Vartiainen, Turunen, Kari ja Jalonen. Ministeri Orpo sekä finanssineuvos Morén vastasivat puheenvuoroihin.
Todettiin, että puheenjohtajan ehdotus lausumaksi on "Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan".
Keskustelun aikana ed. Tuppurainen ed. Harakan kannattamana ehdotti, että valiokunta hyväksyy seuraavan eduskunnan kannan:"Suomi katsoo, että edellytyksenä väliarvion ja siihen liittyvän lainaerän maksamiselle on, että euroryhmä tai euroryhmän työryhmän voivat todeta väliarviota koskevan dokumentaation perusteella ohjelman etenevän sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Suomen tavoitteena ovat sosialidemokraattien 13.8.2015 esittämän vastalauseen peruslinjaukset : 1. Suomen hallitus on sitoutunut edistämään euroalueen vakautta ja osallistumaan rakentavasti euroryhmän päätöksentekoon yhteisymmärrystä etsien. Yhdessä sovittujen ratkaisujen tavoitteena on euroalueen (myös Kreikan) ja ennen kaikkea Suomen kannalta kestävä, taloudellisesti vastuullinen, sosiaalisesti yhdenvertainen ja oikeudenmukainen lopputulos. 2. Suomi toteaa, että aikaisemmat lainaohjelmat ovat epäonnistuneet tavoitteissaan. Suomen hallitus suhtautuu epäilevästi Kreikan kolmannen lainaohjelman onnistumisen edellytyksiin. Suomi edellyttää lainaohjelmaan merkittäviä parannuksia. - Jotta uusia ohjelmia ei enää tarvittaisi on tavoitteena oltava Kreikan velkakestävyyden ja valtiontalouden tasapainon pysyvä paraneminen talouskasvulla, jota tukevat työttömyyden lieveneminen, taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen ja maan kasvava houkuttavuus ulkomaisille investoinneille. Tämä edellyttää ohjelmasta huomattavasti aikaisempaa määrätietoisempaa panostusta talouskasvuun, investointeihin ja työllisyyteen. Samalla tuetaan yhteiskunnan vakautta, korjataan aikaisempien ohjelmien aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja kansalaisten oma-aloitteista vaatimusta paremmasta hallinnosta. Esitetty velkaohjelma ei riittävällä tavalla tue Kreikan talouden kasvua, työllisyyttä ja investointeja. - Kreikan tulee täysin sitoutua tarpeellisiin uudistustoimiin ja omilla toimillaan palauttaa muiden euromaiden luottamus päätöksentekoonsa ja sitoumustensa uskottavuuteen. Kreikan hallitukselta edellytetään kykyä ja halua rakenteellisiin uudistuksiin, ennen kaikkea poliittisen suosikkijärjestelmän, veronkierron ja -välttelyn sekä korruption kitkemiseen. - Kaikkien ratkaisujen tulee pitää sisällään riittävät Kreikan omat toimet maan palauttamiseksi kasvun ja työllisyyden uralle ja näitä toimia eurooppalaisen yhteisön tulee tukea. - Suomi ei hyväksy Kreikan lainaohjelman nykyisten ehtojen lisähuojennuksia. Euroalueen maat ovat jo vuosina 2011 ja 2012 tehneet merkittäviä helpotuksia Kreikan lainaehtoihin, jotka edesauttavat Kreikan paluuta velkakirjamarkkinoille. Jos lainaohjelman ehtojen huojentamista harkittaisiin, nousisi väistämättä esiin myös kysymys jäsenvaltioiden tasavertaisesta kohtelusta. - Suomen saatavat tulee kaikissa järjestelyissä varmistaa. Tämä edellyttää, että EVM:n lainojen ensisijaisuusasema ja takaisinmaksu on turvattu. - Suomi edellyttää ratkaisuja, joilla turvataan IMF:n osallistuminen rahoitukseen ja sen asiantuntemuksen hyödyntäminen. - Suomen on kaikissa oloissa pidettävä kiinni itselleen vuoden 2011 vakuusjärjestelyn kautta neuvotelluista saatavista".
Ed. Karimäki ehdotti ed. Karin kannattamana, että valiokunta hyväksyy seuraavan eduskunnan kannan: "Suomen neuvottelijoiden tavoitteena tulee olla euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja tulevaisuuden turvaaminen.Kreikan kärjistyvä humanitaarinen kriisi on torjuttava, ihmisten on saatava elämisen perusedellytykset koko EU:ssa. Se on eurooppalaisuuden ja yhteisten arvojen ytimessä. Siihen nojaa koko Euroopan unionin oikeutus. Suomen kokonaisvastuiden ei tarvitse lisääntyä Kreikan nykyisessä kriisissä. Pitkällä aikajänteellä ei kuitenkaan pidä olla kynnyskysymys, etteikö kriisinratkaisumekanismin kapasiteettia voisi kasvattaa, mikäli euroalueen vakauden turvaaminen sitä edellyttäisi. Viimeiset vuodet Kreikan kriisiä on hoidettu niin, että pankit pelastettiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan 75% hyödystä EU:n ja muiden velkojien alkuperäisestä operaatiosta meni kansainvälisille pankeille. Eniten hyötyjiä oli Saksasta. Normaalissa markkinataloudessa pankit ja sijoittajat olisivat kantaneet riskit. Kreikan leikkaukset ovat olleet kovia, ja valtaosan niistä ovat kantaneet jo valmiiksi pienituloiset ihmiset ja työttömäksi joutuneet. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että Kreikassa onjatkettava rakenteellisia uudistuksia, jotka laajentavat veropohjaa sekä kitkevät harmaata taloutta, veronkiertoa ja korruptiota. Myös esimerkiksi Kreikan eläkejärjestelmäreformia on jatkettava siten, ettei eläkeiän nosto kosketa vain nyt nuorta sukupolvea. Kreikan hallituksella tulee silti olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiset reformit takaavat parhaiten kasvun edellytyksiä. Iso osa Kreikan valtion talouden ongelmista ja iso osa velkamäärästä on peräisin kotoperäisistä ongelmista. Mutta merkittävä osa on kuitenkin peräisin finanssikriisin eurooppalaisten pankkien pelastusoperaatiosta. Tämä on muistettava, kun kohtuullisen kompromissin ehtoja pohditaan. Kriisimaiden tukiohjelmia tai laina-aikojen ehtoja voidaan järjestellä sillä edellytyksellä, että kriisimaat toteuttavat taloutta tervehdyttäviä uudistuksia ja mikäli toimenpiteet nähdään koko euroalueen ja Suomen talouden kannalta turvallisimpana vaihtoehtona. Kriisimaiden tukiohjelmat toteutetaan niin, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Lähtökohtana on, että tukimekanismien kautta myönnetyt lainat maksetaan takaisin. Kreikan hallitukselle on annettava tilaa valita talouspoliittiset keinonsa kriisistä nousemiseen joustavammin, mutta samalla siltä on vaadittava aitoa sitoutumista riittäviin rakenneuudistuksiin. Kreikka on asetettava vastuuseen uskottavasta taloudenpidosta. Edellytämme, että neuvotteluissa haetaan kompromissiratkaisua Suomen ja Euroopan etujen turvaamiseksi, joka parhaalla mahdollisella tavalla turvaa saatavamme sekä euroalueen rahaliiton vakauden ja on kohtuullinen Kreikalle mahdollistaen maalle tulevaisuuden kasvun näkymät osana yhteistä rahaliittoa. Tältä pohjalta Suomi voi hyväksyä, että Kreikan kanssa pyritään neuvottelutulokseen velkahuojennuksista".
Ed. Arhinmäki ehdotti, että valiokunta hyväksyy seuraavan eduskunnan kannan: "a)Väliarvion hyväksyminen Suomi katsoo, että edellytyksenä väliarvion ja siihen liittyvän lainaerän maksamiselle on, että euroryhmä tai euroryhmän työryhmä voivat todeta väliarviota koskevan dokumentaation perusteella ohjelman etenevän sovittujen tavoitteiden mukaisesti. b)Mahdolliset velkahuojennukset Suomi katsoo, että Kreikan velanmaksukyvyn parantaminen ja talouden pitkän tähtäimen kehitysmahdollisuuksien turvaaminen edellyttävät pidemmälle meneviä velkahuojennuksia kuin mitä niin sanotut instituutiot ovat aiemmin olleet valmiita hyväksymään. Eurohuippukokouksen 12.7.2015 linjaus siitä, että velan nimellisarvon leikkaukset eivät ole mahdollisia, tulisi nostaa uudelleen kriittisen keskustelun kohteeksi ja tarkastella linjauksen perusteita Kreikan toteutuneen ja odotettavan talouskehityksen valossa. Myös korkohuojennuksia on arvioitava ensisijaisesti siitä näkökulmasta, että niiden avulla Kreikan edellytyksiä kehittää talouttaan pitkäjänteisesti kohennetaan, mikä saattaa edellyttää korkokaton vuoksi maksamatta jäämien korkojen mitätöintiä. Maksuerien tasoittaminen velkaohjelman keskeisenä toimintaperiaatteena on kannatettava. c)IMF:n osallistuminen Suomi tavoittelee ratkaisuja, joilla varmistetaan IMF:n asiantuntemuksen hyödyntäminen ja mahdollistetaan sen liittyminen ohjelman rahoitukseen. Suomi tiedostaa, että IMF:n mukaan tulo voi edellyttää lainaehtojen huojentamista tavalla, joka poikkeaa siitä, mihin instituutiot ovat aiemmin olleet valmiita.Ratkaisuja pohdittaessa, on syytä ottaa huomioon myös se, että IMF:n lainojen ehdot ovat erittäin epäedulliset Kreikalle. Kreikka maksaa IMF:lle nykyiset lainansa takaisin vuoteen 2024 mennessä."Ehdotus raukesi kannattamattomana.
Ed. Essayah ehdotti, että valiokunta hyväksyy seuraavan eduskunnan kannan: "1)Suomi esittää, että mikäli euroryhmä tai euroryhmän työryhmä voivat todeta väliarviossa sovittujen tavoitteiden mukaisesti toteutuneen ohjelman perusteella toisen väliarvion mahdollistaman lainaerän maksamisen, sen sijaan tulisi tulouttaa Kreikalle kuuluvia SMP/ANFA-tuottoja sitä mukaa kun niitä kertyy tuloutettavaksi. 2)Suomi ei hyväksy Kreikan lainaohjelman ehtojen lisähuojennuksia.3)Suomen on varmistettava vuoden 2011 vakuusjärjestelyn saatavat.4) IMF:n osallistuminen ei saa vaarantaa vakuusjärjestelyjä eikä kasvattaa Suomen vastuita."Ehdotus raukesi kannattamattomana.
Ed. Myller, Pylväs, Suutari, Haavisto, Eerola, Löfström, Raassina ja Turunen merkittiin poistuneen.
Äänestettäessä puheenjohtajan ehdotusta vastaan ed. Tuppuraisen ehdotus hävisi äänin 13 - 5 - 3 tyhjää, ja ed. Karimäen ehdotus hävisi äänin 13 - 3 - 5 tyhjää.
Valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK 49/2017 vp: Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan.
ECOFIN-neuvosto;
3.Kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismi (U 64/2016 vp)
Ministeri esitteli asian, josta ei muutoin käytetty puheenvuoroa.
Valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK 50/2017 vp: Valiokunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan.
Ed. Zyskowicz, Jalonen, Gustafsson, Niikko ja Vartiainen merkittiin poistuneen.
Merkittiin, että kokous ei enää ollut päätösvaltainen.
Ministeri Orpo esitteli euroryhmän sekä neuvoston kokouksen muut asiat. Puheenvuoron käyttivät ed. Arhinmäki, Tuppurainen, Essayah ja Harakka. Ministeri Orpo sekä erityisasiantuntija Aine vastasivat puheenvuoroihin.
2.A-kohtien luettelon hyväksymien
4.(mahd.) Yhteinen yritysveropohja (CCTB (U 65/2016 vp)
Valiokunta käsitteli asiaa EU-neuvoston (Euroryhmä, ECOFIN 22.-23.5.2017) asialistalla.
6.A-kohtien luettelon hyväksyminen
7.Pääomien liikkeet
EFC-raportti pääomien liikkeestä ja maksuvapaudesta, sekä komission raportti pääomien liikkeiden kansallisista esteistä
8.Eurooppalainen ohjausjakso 2017
Makrotalouden epätasapainojen menettely: syvä-analyysit
9.G20-valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien 20.4. kokouksen ja IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokousten seuranta
•Taloustilanne ja inflaatiokehitys euroalueella – komission kevätennuste
•Espanja – suullinen informointi ohjelman jälkeisen 7. valvontakäynnin tuloksista
Valiokunta käsitteli asiaa EU-neuvoston (Euroryhmä, ECOFIN 22.-23.5.2017) asialistalla.
Valiokunta merkitsi selvityksen saaduksi.
14.
Euroopan unionin neuvoston kokous 22.-23.5.2017 (Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto)
Eurooppa-neuvoston ja EUn neuvostojen kokouksetEUN 38/2017 vpOpetus- ja kulttuuriministeriön muistio 16.5.2017 (A 14)
Liiteasiakirja EDK-2017-AK-125943Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin muuttamiseksi, neuvoston yleisnäkemys
Valiokunnassa olivat kuultavina:
- ministeri Sanni Grahn-Laasonen
- ministeri Sampo Terho
avustajinaan:kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkeläkulttuuriasiainneuvos Satu HeikkinenEU-koordinaattori Henrik Rusoopetus- ja kulttuuriministeriö
Ministeri Grahn-Laasonen esitteli toimialaansa kuuluvat neuvoston kokouksen asiat. Valiokunnan jäsenillä ei ollut ministeriltä kysyttävää ja ministeri sai luvan poistua.Ministeri Terho esitteli toimialaansa kuuluvat neuvoston kokouksen asiat, joista käytettiin puheenvuoroja seuraavasti.
2.(mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen
Muut kuin lainsäädäntöasiat
3.(mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen
4.Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön roolista sellaisten keskeisten elämäntaitojen kehittämisen tukemisessa, jotka helpottavat nuorten onnistunutta siirtymistä aikuisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämään
5.Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön strategisista näkymistä vuoden 2018 jälkeiselle kaudelle
6.Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi jäsennellystä vuoropuhelusta ja nuorten kanssa käytävän vuoropuhelun tulevasta kehittämisestä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön politiikkojen puitteissa vuoden 2018 jälkeen
7.Euroopan tulevaisuuden rakentaminen – nuorten kuunteleminen ja tukeminen
8.Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) ja päätöksen N:o 2241/2004/EY kumoamiseksi (ensimmäinen käsittely)
Muut kuin lainsäädäntöasiat
9.Ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta (E 84/2016 vp)
Valiokunta käsitteli asiaa EU-neuvoston (koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 22.-23.5.2017) asialistalla.
10.Oppijoiden ääni kuuluviin: miten järjestelmiämme tulisi parantaa ja uudenaikaistaa, jotta kaikki saisivat korkealaatuista koulutusta
11.a)Erasmus+ -ohjelma yhdistänyt eurooppalaisia jo 30 vuotta
b)Koulutusta käsittelevä huippukokous
c)Julkisen kuulemisen käynnistäminen komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi sosiaalisen osallisuuden ja yhteisten arvojen edistämisestä virallisen oppimisen ja epävirallisen oppimisen avulla
d)Toinen avoimia oppimisresursseja käsittelevä maailmankongressi
e)Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma
AUDIOVISUAALIALA/KULTTUURI
12.Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (U 50/2016 vp)
Valiokunta käsitteli asiaa EU-neuvoston (koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 22.-23.5.2017) asialistalla.
Todettiin perustuslain 50 §:n 3 momenttiin viitaten, että valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntö on määräyksenä voimassa, kunnes valiokunta on ottanut kantaa pyyntöön.
Jatkettiin 5 §:ssä keskeytetyn asian käsittelyä.
Puheenvuoron käyttivät varapuheenjohtaja Elo sekä ed. Tuppurainen, Arhinmäki ja Essayah. Ministeri Terho ja kulttuuriasiainneuvos Mäkelä vastasivat puheenvuoroihin.
Muut kuin lainsäädäntöasiat
13.Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin
Puheenvuoron käyttivät ed. Essayah ja Arhinmäki. Ministeri Terho sekä kulttuuriasiainneuvos Heikkinen vastasivat puheenvuoroihin.
Muut kuin lainsäädäntöasiat
14.Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiksi urheilusta sosiaalista osallisuutta edistävänä vapaaehtoistyön alana
15.Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta
16.Urheilumedia ja sen rooli sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa
17.a)Euroopan kulttuuripääkaupungit vuodeksi 2021
b)Kulttuuriomaisuuden suojelu, kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan torjunta, EU:n tuontijärjestely
c)Tehokas ja tasapainoinen täytäntöönpanojärjestelmä tekijänoikeuden kaupallisten rikkomusten torjumiseksi audiovisuaali- ja kulttuurialalla digitaalisten sisämarkkinoiden väliarvioinnin yhteydessä
d)Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Montreal, 17.–18. toukokuuta 2017)
e)Pariisin pyyntö järjestää vuoden 2024 kesäolympialaiset ja paralympialaiset
f)Tekonurmikenttien kumirouhe
Audiovisuaaliala/kulttuuri ja urheilu
g)Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma
Valiokunta merkitsi selvityksen saaduksi.
19.
Muut asiat
Tapaamisia:
-SuV:n, TaV:n ja TrV:n tapaaminen komissaari Biénkowskan kanssa to 8.6.2017 klo 13.15-14.00, kab. Tervaleppä (osall.SuV: pj. Virolainen, vpj. Tuppurainen, ed. Ala-Nissilä (+TrV vpj.), ed. Arhinmäki, ed. Harakka, ed. Kulmuni (+TaV), ed. Feldt-Ranta (+TrV), ed. Haavisto)
Matkoja:
- COSAC-kokous su 28.- ti 30.5.2017, Malta (pj. Virolainen, vpj. Tuppurainen, ed. Ala-Nissilä, ed. Louhelainen, ed. Karimäki, ed. Vartiainen)
- SuV:n valtuuskunnan matka Tallinnaan ti 13.6.2017 (pj. Virolainen, ed. Anttila, ed. Harakka, ed. Louhelainen, ed. Pirttilahti)
Seminaari:
-UPI-SuV -yhteisseminaari to 28.9.2017 klo 10-12, Pikkuparlamentin auditorio