Työturvallisuuslaki syntyi vuonna 2002 tarpeeseen säännellä rakennustyömaiden monimutkaistuvia aliurakointiin ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä vastuukysymyksiä. Vuonna 2019 aluehallintovirasto tiedotti, että se ryhtyy tulkitsemaan tapahtumalavojen pystytystä ja purkamista rakennustyönä. Tämä ei kuitenkaan johtanut valtakunnalliseen tulkintaan, vaan tapahtumia on voitu tuottaa ilman rakennusalan tarpeisiin syntynyttä sääntelyä ja tulkintaa.  

Kesän ja syksyn 2023 aikana edellä mainittu tulkinta on kuitenkin yleistynyt erityisesti Etelä-Suomessa, ja yhä useammin tapahtumien lavojen ja joskus myös telttojen pystytystä on tulkittu rakentamiseksi. Tämä on tarkoittanut, että pystytystyöhön osallistuvilta ulkomaalaisilta on vaadittu rakennusalan veronumerorekisteriin liittymistä, rakennustyömaakokouksia, pystytystyöalueen rajaamista, omavalvontakäyntejä, tunnistekortteja ja rakennustyömaalla edellytettäviä suojavarusteita. Joskus on haluttu edellyttää jopa rakennusalan koulutusta pystytystyöhön osallistuvilta. 

Nyttemmin tulkinta on laajentumassa myös muuhun tapahtumapystytystoimintaan, vaikka asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia ei ole tapahtunut yli 20 vuoteen. Uudet tulkinnat johtavat esimerkiksi siihen, että kansainvälisen artistin lavaryhmän täytyisi tulla keikkakiertueellaan Suomeen monta päivää aiemmin asioimaan verotoimistossa saadakseen veronumerot. Kiertueiden tiukan aikataulun puitteissa tämä ei välttämättä ole mahdollista. Sama voi koskea myös urheilutapahtumien paviljonkeja tai yritysten messuosastoja pystyttäviä henkilöitä. 

Tapahtumajärjestäjien ympäri Suomen on tällä hetkellä mahdotonta ennakoida, missä ja milloin järjestäjän on noudatettava rakennustyöhön liittyviä velvoitteita. Järjestäjät eivät voi käyttää velvoitteiden mittarina esimerkiksi rakennusluvan tarvetta, sillä aluehallintoviranomainen on todennut, että vaikka kunnan rakennusvalvonta ei lupaa vaatisi, sovelletaan festivaalin pystytykseen kuitenkin valtioneuvoston antamaa asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Huolimatta siitä, että rakennuslupaa ei vaadita ja rakennusvalvonta ei tulkitse festivaalin pystytystä rakentamiseksi, voidaan festivaalin tai konsertin järjestämistä silti kohdella rakennustyömaana. 

Suomessa järjestetään kesä—elokuussa esimerkiksi rytmimusiikkifestivaaleja yli 400. Tämän lisäksi järjestetään monenlaisia muita tapahtumia, joissa on lavoja käytössä. Yleisenä huolena onkin, saavatko kaikki tapahtumajärjestäjät tarvittavat luvat vai joudutaanko tapahtumia perumaan viime hetkellä aluehallintoviraston epäjohdonmukaisten linjausten tai riittämättömien resurssien takia.