Nykyinen sähkömarkkinalaki vaikeuttaa kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden uusiutuvan energian investointeja. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sähköenergian siirtoa tonttirajojen yli ilman verkkoyhtiöitä edes naapurusten yhteisellä suostumuksella. Tämä rajoittaa esimerkiksi aurinkopaneelien asentamista muulle kuin omalle tontille, vaikka naapurissa olisi tarjolla tyhjää alaa. Esimerkin kaltainen sähkönsiirron rajoitus koskee myös esimerkiksi taajamissa sijaitsevien teollisuuskiinteistöjen tyhjien kattopinta-alojen hyödyntämistä aurinkopaneeleiden käyttöön.  

Tonttien välisen sähkönsiirron toinen haaste on, että kaksi tai useampi kotitaloutta tai maatilaa eivät voi toteuttaa yhteisomisteisia pieniä energiainvestointeja yhdessä tonttirajojen takia. Kotitalouskokoluokan energiahankkeet, kuten biokaasulaitokset, ovat arvokkaita investointeja, ja kynnys vastuun kantamiseen yksin on suuri. Yhteisinvestointien mahdollistaminen voisi helpottaa myös haastavassa tilanteessa olevien maatalousyrittäjien elinkeinorakenteen laajentamista energiantuotantoon. Suomessa jää ruoantuotannon sivutuotteena syntyvää peltobiomassaa, esimerkiksi lantaa, olkea ja kesantonurmea, hyödyntämättä vähintään 10 TWh:n energiantuotantopotentiaalin verran vuosittain. Peltobiomassoja hyödyntäviin biokaasulaitoksiin panostaminen mahdollistaisi myös biopolttoaineen tuotannon käytön kestävästi liikenteen tarpeisiin, ja lisäksi maaseudulla hajautetusti tuotettu biopolttoaine helpottaisi jakeluverkon kansallista laajentamista.  

Energiantuotanto tulee hajautumaan lähitulevaisuudessa entistä  enemmän ja nojaamaan kotitalouksien omaan pientuotantoon. Tämä vähentää riippuvuutta valtakunnan verkosta. Hajautettu pientuotanto on myös merkittävä huoltovarmuustekijä.