Suomi allekirjoitti Schengenin liittymissopimuksen joulukuussa 1996. Schengenin säännöstöä alettiin soveltaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 25.3.2001. Käytännössä Schengenin sopimus tarkoittaa, että ihmiset voivat ylittää Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden väliset rajat ilman tarkastuksia sekä maarajoilla, lentokentillä että satamien kautta. Schengenin sopimuksessa määritellään myös ns. ensimmäisen turvapaikkamaan periaate. Tämä periaate tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa ensimmäisestä Geneven pakolaissopimusta noudattavasta maasta, jossa hänellä on mahdollisuus ottaa yhteyttä viranomaisiin.  

Dublin-asetuksen avulla määritellään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Dublin-asetuksen mukaan pakolaisen on haettava turvapaikkaa siitä EU-maasta, johon hän ensimmäisenä saapuu. Dublin-asetuksen mukaisesti turvapaikanhakija voidaan käännyttää toiseen Dublin-valtioon, jos tällä on kyseiseen maahan perhesiteitä, oleskelulupa tai viisumi — tai jos hänet on rekisteröity maassa joko sormenjälkineen Eurodac-tietokantaan luvattoman rajanylityksen yhteydessä tai turvapaikanhakijaksi hakemuksen jättämisen yhteydessä.  

Vuoden 2019 tammikuusta syyskuun loppuun saakka Suomesta on hakenut kansainvälistä suojelua 5 739 henkilöä. Vain 242 tapausta on jätetty tutkimatta Dublin-asetuksen perusteella. Suomessa Schengen-sopimus, Dublin-asetus ja niiden valvonta eivät toteudu täysimääräisesti. Maahanmuuttovirastolta ja Rajavartiolaitokselta saamiemme tietojen mukaan turvapaikanhakijoita on saapunut tänäkin vuonna Schengen-alueen sisäisillä lennoilla. Suomeen kohdistuvan laittoman maahantulon kannalta olennaisin reitti EU-alueelle on itäisen Välimeren reitti, jonka kautta saapuvat henkilöt jatkavat väärien asiakirjojen avulla manner-Kreikasta Schengen-alueen sisäisillä lennoilla. Kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä eniten havaittu kansalaisuus on ollut turkkilaiset. 

Suomen Euroopan unionin puheenjohtajakauden ohjelmassa ajetaan EU:n laajuista, riittävillä taloudellisilla kannustimilla tehostettua uudelleensijoittamisohjelmaa, joka osoittaisi solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin on merkittävästi tulijoita. 

Viime viikonloppuna Kreikka on aloittanut laajamittaisen operaation turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi maan saaristosta mantereelle. Saariston vastaanottokapasiteetin täyttyminen ja mantereen helpommat kulkuyhteydet eteenpäin tarkoittavat sitä, että Suomessakin alun perin Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden osuus saattaa korostua entisestään.