Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat aikamme suurimpia kriisejä. Vaikka sitoumuksia ja vaikuttavia toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi tehdään niin Suomessa, EU:ssa kuin kansainvälisestikin, ihmisen aiheuttama laajamittainen ympäristön tuhoaminen jatkuu edelleen. Niin kauan kuin vakavaa ja laajamittaista ympäristön tuhoamista ei ole kansainvälisesti kriminalisoitu, sitä on vaikea pysäyttää.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä valmistelee konkreettista ehdotusta laajamittaisen ympäristötuhon kriminalisoimiseksi kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC). Ecocide- eli ympäristötuholaki kriminalisoisi kansainvälisesti laajamittaisen, vakavan ja systemaattisen ympäristötuhon aiheuttamisen. Nykyisin ICC:ssä on jo Rooman perussäännön mukaisesti kriminalisoitu kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja aggressiorikokset. Tarkoituksena olisi lisätä luonnonsurma niiden rinnalle. Tämä voitaisiin asiantuntijoiden ehdotuksen mukaan tehdä lisäämällä Rooman perussääntöön viides rikoslaki eli niin sanottu Ecocide- eli ympäristötuholaki. ICC:n jäsenvaltio voi ehdottaa aloitetta ICC:ssä vuonna 2022, ja laki voisi tulla voimaan seuraavien 3—4 vuoden aikana.
Ympäristötuholaki kattaisi maapallolle, meri- ja jokijärjestelmille, kasvillisuudelle ja eläimistölle aiheutuneiden ekosysteemien välittömät vahingot sekä niistä aiheutuvat vaikutukset ilmastoon ja myös ihmisyhteisöihin, kuten alkuperäiskansoihin. Vastuuseen voisi joutua valtioiden tai yritysten ylin johto. Laki estäisi esimerkiksi hallituksia myöntämästä lainvastaisia lupia, pankkeja antamasta lainaa, sijoittajia tukemasta ja vakuutusyhtiöitä takaamasta ympäristötuhoon johtavia toimia.
Tällä hetkellä ei ole olemassa kansainvälistä oikeudellisesti sitovaa velvollisuutta huolehtia maapallon elinkelpoisuudesta. Esimerkiksi teollisuuden ympäristötuhoja ei voida rajoittaa kansainvälisellä tasolla tehokkaasti. Käytössä olevat keinot, kuten Pariisin sopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, perustuvat vapaaehtoisuuteen. Kansallisen lainsäädännön tarjoama suoja ympäristölle on rajallinen ja vaihtelee maittain.
Europarlamentti on kehottanut jäsenvaltioita tukemaan aloitetta. Monet maat ovat jo suhtautuneet myönteisesti aloitteeseen. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on antanut tukensa lakialoitteelle, ja aloitetta käsitellään Belgian, Ruotsin ja Espanjan parlamenteissa. Ahvenanmaan Hållbart Initiativ ja Ruotsin Vihreät ovat tehneet asiasta aloitteen Pohjoismaiden neuvostossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: