Väylävirasto julkisti toukokuussa hankkeensa nopeusrajoitusohjeen päivittämisestä. Nopeusrajoitusohjeen perusteella ELY-keskukset määrittelevät nopeusrajoitukset tiekohtaisesti valtion tieverkolla. Väylävirasto oli tarkastellut erilaisia vaihtoehtoja nykyisen nopeusrajoitusohjeen muuttamiseksi, jotta liikenneturvallisuus paranisi. Keskiössä olivat keskivilkkaat tiet (2 500—5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa), joilla oli tarkoitus rajoittaa nopeuksia tien kapeuden perusteella vilkasliikenteisillä keskikaiteettomilla tiejaksoilla kohonneen kohtaamisonnettomuusriskin vuoksi. 

Väylävirasto oli lausuntokierrokselle lähteneessä versiossa arvioinut, että muutoksen kohteena olisi noin 1 800 kilometriä tieverkosta eri puolilla Suomea. Esitystä oli tarkoitus arvioida vielä uudestaan lausuntopalautteen perusteella. Kuitenkin esityksestä nousseen kohun ja väärien väitteidenkin takia Väylävirasto ilmoitti 23.8. peruvansa hankkeen keskusteltuaan sidosryhmien kanssa. Tutkittuun tietoon perustuvasta liikenneturvallisuudesta pääsi tulemaan identiteettipolitiikkaa ennen kuin esitys ehti edes kunnolla muotoutua. Väyläviraston keskeytyspäätöksen jälkeen ministeri Ranne on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa, ettei hallitus laske nopeusrajoituksia vaan laittaa tiet kuntoon. 

Nopeusrajoitusohjeen päivitys oli yksi liikenneturvallisuusstrategian toimista, joilla tavoitellaan Suomessa jo pitkään tavoiteltua EU:n nollavisiota, jonka mukaan kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Orpon hallitus ja liikenne- ja viestintäministeri Ranne ovat korostaneet liikenneturvallisuuden merkitystä. Viimeksi 6.9. Liikenne- ja viestintäfoorumissa ministeri Ranne korosti johtavansa turvallisuusministeriötä ja muistutti Suomen hallituksen tavoitteesta nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050 aivan EU-tavoitteen mukaisesti.  

Liikenneturvallisuus on kehittynyt Suomessa pitkällä aikavälillä positiivisesti. Tästä osoituksena Suomi sai vuonna 2024 eurooppalaisen liikenneturvallisuuspalkinnon pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta tieliikenneturvallisuustyöstä. Iso osa tuota työtä on vuosien 2022—2026 liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteiden toimeenpano. Haasteena oli jo strategiaa laadittaessa positiivisen kehityksen hidastuminen helppojen ja yksinkertaisten ratkaisujen loppuessa. Siksi kysymystä lähestyttiin mahdollisimman laajalla toimenpidevalikoimalla eri toimijoiden kesken.