Yli puoli miljoonaa suomalaista joutui viime vuonna ulosottoon. Monet perheet eri puolilla Suomea ovat ajautuneet kalliiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja korkeiden asumiskustannusten takia taloudelliseen ahdinkoon, mistä on seurannut ensin velkaantuminen, sitten maksuhäiriömerkintöjä ja lopulta ulosottoon joutuminen.
Ulosottoon joutumisen taustalla on monta syy-yhteyttä. Yhteistä ulosotossa eläville pienituloisille ihmisille on kuitenkin se, että ulosottoon joutuminen ei kosketa vain velallista itseään, vaan on raastava kokemus sekä velalliselle että hänen perheelleen.
Inhimillisten kärsimysten ja yhteiskunnalle koituvien kokonaiskustannusten minimoimiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että ulosottolainsäädäntö on ajantasaista ja vastaa nykytilannetta yhteiskunnassamme. Perusedellytys on myös se, että ulosottoviranomaiset antavat asiakkailleen oikeaa tietoa ja huomioivat lain ulosoton asiakkaalle turvaamat oikeudet. Ulosottokäytäntöjen on lisäksi oltava yhteneväisiä kaikkialla Suomessa, jotta ulosottoon joutuneet eivät joudu eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikkakunnastaan riippuen.
Edellä mainittuihin lain- ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutumiseen on kansalaisten voitava luottaa. Ulosoton lainsäädännöstä huolimatta on käynyt ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole aina saaneet lain mukaista kohtelua vedotessaan oikeuteensa ulosoton suojaosuudesta.
Esimerkiksi ulosottoon joutuneella henkilöllä, joka on saanut osa-aikaista työtä osaksi kuukauden päiviä, ulosoton suojaosuus 22,41 euroa on laskettu vain näiltä työpäiviltä eikä 30 päivän ajalta. Näin on toimittu, vaikka ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n 1 momentissa yksiselitteisesti lausutaan: "Suojaosuus lasketaan kuukaudessa aina 30 päivältä." Samoin henkilön työskennellessä esimerkiksi 10 päivänä kuukaudessa ei viikonloppuja ole huomioitu suojaosuudessa, mutta henkilön työskennellessä koko kuukauden ajan on viikonloput laskettu suoja-osuuteen.
Henkilön saadessa palkkaa esimerkiksi 100 euroa päivässä 10 päivänä kuukaudessa hänen suojaosuutensa on 22,41 euroa 10 päivältä eli 224,10 euroa. Loput vie vouti, vaikka lain mukaan suojaosuus lasketaan aina 30 päivältä, eli 30 x 22,41 euroa tekee 672,30 euroa, joka olisi pitänyt jäädä käteen. Sen sijaan, kun toinen on osa-aikatyössä koko kuukauden 21,5 päivää saaden saman summan kuin edellinen, hänelle jää käteen suojaosuutta koko kuukauden ajalta eli 30 x 22,41 euroa eli 672,30 euroa.
On ehdottoman tärkeää, etteivät mahdollisesti virheelliset ulosottokäytännöt lisää ulosottoon joutuneen taloudellista ahdinkoa ja pahenna köyhyyttä sekä heikennä kannustavuutta ottaa vastaan työtä. Ensiarvoista on, että ulosottoon joutuneille kerrotaan oikeita tietoja ulosottomaksujen määräytymisestä ja toimeenpanosta ja että ulosottokäytännöt ovat selkeitä ja lainmukaisia kaikkialla Suomessa.