Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Leväkasvustot rantautuvat Suomenlahden rannoille joka vuosi yhä aiemmin kesäkauden alkaessa. Vuosikymmenten aikana jatkuneet päästöt, kuten ravinnekuormat, haitalliset aineet ja roskaantuminen, ovat tehneet Itämerestä yhden saastuneimmista merialueista koko maailmassa. Myrkylliset sinilevälautat ovat rehevöitymisestä vain yksi esimerkki.
Ylimääräisiä ravinteita leviää Itämereen muun muassa pelloilta valuvien lannoitteiden, yhdyskuntien jätevesien ja ilmasta tulevan laskeuman mukana. Erityisesti maataloudesta aiheutuva rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Euroopan komissio on huomauttanut Suomea maatalouden fosforikuormituksista.
Yhtenä vaihtoehtona maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi on esitetty peltojen kipsitystä ja kalkitusta. Viime eduskuntakaudella hallitus käynnistikin hankkeen, jossa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä. Nämä toimet ovat kuitenkin vain hetkellistä laastarointia, sillä käsittely on uusittava aina säännöllisin väliajoin.
Pysyviä tuloksia saavutetaan vain toimimalla laaja-alaisesti ja maiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Itämeren alueen ravinnekuormitusta lisäävät päästömäärät jakautuvat eri tavoin eri maiden välillä. Suuria kuormittajia ovat erityisesti Venäjä ja Puola, jotka likaavat myös Suomen ja Ruotsin vesialueita. Tällä tavoin suuret kuormittajamaat siirtävät osan haitoista toisille ja säästävät itse puhdistuskustannuksissa.
Suomessa maatalouden ravinnekuormituksen hallinta kuuluu osittain ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Asia liittyy myös nyt valmisteilla olevan tulevan rahoituskauden yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) valmisteluun. Komissio on ehdottanut, että 40 % maatalouspolitiikkaa ohjaavasta CAP-rahoituksen kokonaisuudesta pitäisi suunnata ilmastotavoitteita ja luonnonsuojelua edistäviin toimiin.
Myös hallitusohjelmassa on haluttu "varmistaa riittävät resurssit Itämeri-strategian päivittämiseksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja Itämeren suojelusuunnitelman päivittämiseksi Suomen HELCOM-puheenjohtajuuden aikana".
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: