Viimeksi julkaistu 27.11.2021 14.40

Kirjallinen kysymys KK 411/2017 vp 
Peter Östman kd ym. 
 
Kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen käyttämisestä palestiinalaishallinnon tukemiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Palestiinalainen Mosab Hassan Yousef piti syyskuun lopulla huomiota herättäneen puheenvuoron YK:n ihmisoikeusneuvoston (UN Human Rights Council) kokouksessa. UN Watch -organisaatiota edustanut Mosab Hassan Yousef totesi lyhyessä puheessaan, ettei PLO:lla ole laillista oikeutta edustaa palestiinalaisia ja että PLO on palestiinalaisten suurin vihollinen. Puheessaan hän viittasi PLO:n ja siihen kuuluvan Fatah-puolueen johtaman palestiinalaishallinnon suorittamiin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten poliittisten vastustajien pidättämiseen ja kiduttamiseen. Yousefin mukaan PLO ei edes pyri parantamaan palestiinalaisten elinolosuhteita vaan käyttää konfliktia hyväksi pysyäkseen vallassa. 

Suomen valtio on vuosikymmenten ajan tukenut palestiinalaishallintoa avokätisesti kehitysyhteistyövaroilla. Vuosittainen tuki on ollut yhteensä miljoonia euroja. Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi Suomi rahoittaa kehityshankkeita Maailmanpankin ja eri YK:n rahastojen kautta. Kansainvälisen yhteisön antamat kehitysyhteistyövarat on tarkoitettu palestiinalaisten auttamiseksi ja rauhanprosessin edistämiseksi. Vuosikymmenten aikana on kuitenkin useaan otteeseen noussut esille huolia siitä, että kehitysyhteistyövaroja päätyy vääriin kohteisiin. Epäilykset laajasta korruptiosta ja palestiinalaishallintoon kuuluvan eliitin suosimisesta ovat kaikkien tiedossa. Vuosien varrella on todistettu, että kehitysyhteistyövaroja on käytetty konfliktin syventämiseen ja vihanlietsontaan propagandan ja jopa koulukirjojen avulla.  

Palestiinalaishallintoa hallitseva PLO ja sen poliittinen siipi Fatah käyttää saamiaan avustuksia myös oman valta-asemansa ylläpitämiseen. Palestiinalaisalueilla ei ole pidetty kunnollisia vaaleja pitkään aikaan. PLO:n johtaja ja samalla palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas valittiin tehtäväänsä vuonna 2005, eikä sen jälkeen ole järjestetty uusia presidentinvaaleja. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, millä valtuudella nykyinen palestiinalaishallinto edustaa palestiinalaisia. Voidaan myös kyseenalaistaa nykyisten palestiinalaispäättäjien todellinen halu saavuttaa rauhansopimus Israelin kanssa. Konfliktin ylläpitäminen matalalla intensiteetillä pitää heidät vallassa, ja toisaalta konflikti mahdollistaa kansainvälisen rahallisen tuen jatkumisen. 

Suomen tulee  ottaa nämä seikat huomioon tehdessään päätöksiä kehitysyhteistyöstä palestiinalaisalueilla. Kehitysyhteistyön jatkamisen ja tukien myöntämisen edellytykseksi tulee asettaa, että palestiinalaishallinto  osallistuu  tosissaan rauhanponnisteluihin, lopettaa ihmisoikeusloukkaukset ja ryhtyy toimiin korruption kitkemiseksi sekä demokratian vahvistamiseksi. Vaatimusten toteuttamiselle tulee asettaa selkeät ehdot ja aikataulut. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus käyttää kehitysyhteistyövaroja palestiinalaisalueilla vuonna 2018 ja 
aikooko hallitus asettaa ehtoja palestiinalaishallinnolle tuen jatkamiseksi? 
Helsingissä 5.10.2017 
Peter Östman kd 
 
Sari Essayah kd 
 
Sari Tanus kd 
 
Antero Laukkanen kd 
 
Päivi Räsänen kd