Opintotukijärjestelmää uudistettiin 1.8.2017. Sen myötä valtion takaamaa opintolainaa voi nostaa kuukaudessa jopa yli 60 % aiempaa enemmän. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrää pienennettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Tämä on hyödyttänyt taloudellisesti erityisesti yksinasujia. Hyvä puoli on myös se, että asumistukea voi saada nyt myös kesäkuukausilta.  

Kaikilla opiskelijoilla tilanne ei ole kuitenkaan helpottunut. Näihin lukeutuu esimerkiksi sellainen opiskelija, jonka työssäkäyvä asuinkumppani ei osallistu ja jonka ei voi edes olettaa osallistuvan opiskelijan asuin- tai elinkustannuksiin. 

Suomen Pankin tilastojen mukaan elokuussa 2017 opintolainoja nostettiin 143 miljoonan euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämän vuoden aikana opintolainoja on jo nostettu enemmän kuin vuonna 2016 yhteensä. Oletettavasti lainaa joutuvat ottamaan erityisesti ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuuksia saada taloudellista tukea esimerkiksi vanhemmiltaan.  

Runsaan lainanoton sijaan osa opiskelijoista haluaisikin rahoittaa opintojaan tekemällä töitä. Tilastokeskuksen mukaan joka toinen opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa, mutta työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina hieman vähentynyt. Yksi syy tähän kehitykseen ovat työntekoa rajoittavat opintotuen tulorajat, joiden suuruus on 660 euroa jokaista tukikuukautta ja 1 970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohden. Useimmissa tapauksissa opiskelija nostaa yhdeksän kuukautta opintotukea, jolloin vuositulorajaksi työnteon osalta muodostuu 11 850 euroa. Osa-aikaisessakin työssä tämä raja tulee helposti vastaan, jolloin opiskelija saattaa joutua kieltäytymään lisätyöstä sanktioiden pelossa.  

Monella alalla vastavalmistuneilta edellytetään ainakin jonkinlaista aiempaa työkokemusta. Työnteko ei myöskään vääjäämättä hidasta valmistumista, etenkin jos opintopisteiden määrävaatimus lukuvuotta kohden pidetään edelleen ennallaan, vaikka työnteko lisääntyisi.  

Opiskelunaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa, mutta vain Islannissa tulorajat ovat Suomea tiukemmat. Muissa Pohjoismaissa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi enemmän kuin Suomessa: Tanskassa 19 216 euroa, Norjassa 18 089 euroa ja Ruotsissa 18 126 euroa. Norjassa lasten määrä kasvattaa tulorajoja. Islannissakin raja nousee 19 077 euroon, jos opiskelija on työmarkkinoilla puolet kalenterivuodesta.