Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti lokakuussa järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin. Indeksi mittaa sukupuolten tasa-arvon tilaa kuudella eri alueella: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. 

Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Suomen pisteet kuitenkin laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa. Molemmissa pistemäärä on Suomen huonoin koko mittaushistorian (alkoi v. 2005) aikana. 

Poliittisen ja taloudellisen vallan osalta naisten osuus eduskunnassa ja hallituksessa sekä Suomen Pankin johtotehtävissä on laskenut. Koko EU:n tasolla sukupuolten tasa-arvo päätöksenteossa saa kaikista mitattavista aloista matalimmat pisteet. 

Ajankäytön tasa-arvo puolestaan on heikentynyt peräti 12 EU-maassa, myös Suomessa. Naiset käyttävät edelleen selkeästi miehiä enemmän aikaa kotitöihin sekä lasten ja muiden läheisten palkattomaan hoivaan. Tämä sukupuolten välinen ero ei ole kaventunut vaan päinvastoin kasvanut, mikä kertoo työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista erityisesti naisten elämässä. 

Tasa-arvoindeksissä arvioitiin myös ensimmäistä kertaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivaltaa on indikaattorien mukaan Suomessa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomi on saanut naisiin kohdistuvasta väkivallasta useita huomautuksia YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevältä CEDAW-komitealta. 

Sukupuolten tasa-arvoon on vielä matkaa niin EU:ssa kuin Suomessakin. Vuonna 2015 tasa-arvoindeksin kokonaislukema EU:ssa oli 66,2, kun luku 100 kuvaa täydellistä tasa-arvoa. Suomen pisteluku oli 72,7, joten tasa-arvoisimmatkin maat ovat edelleen kaukana indeksin 100 pisteen tavoitteesta.