Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansainvälinen adoptio perustuu lapsen edun turvaamiseen. YK:n lapsen oikeuksien julistus määrittelee, että lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
Kansainvälinen adoptio toteutuu tilanteissa, joissa adoptioon vapautuneelle lapselle ei ole löydetty ensisijaisesti uutta adoptio- tai sijaiskotia hänen synnyinmaastaan. Osa lapsista on kasvanut syntymäperheessään jonkin aikaa ja osa on ollut sijaisperheissä, mutta valtaosa on ollut syntymästään asti laitosmuotoisessa hoidossa. Monilla kansainväliseen adoptioon päätyvistä lapsista on siis taustallaan yksi tai useampi hylkäämiskokemus.
Suomessa on tällä hetkellä useita perheitä, joiden osalta kansainvälinen adoptio on viivästynyt kohtuuttomasti COVID-19-kriisin vuoksi. Vuonna 2020 vain pieni osa suunnitelluista kansainvälisistä adoptioista on toteutunut. Adoptio-organisaatiot eivät ole pystyneet toteuttamaan adoptiolasten hakumatkoja maaliskuun jälkeen. Parhaillaan esimerkiksi Thaimaassa, Kiinassa ja Filippiineillä odottaa joukko lapsia, joiden alkuperäinen Suomeen saapuminen on siirtynyt kuukausilla. Osassa näitä tapauksia adoptioperhettä koskevat matkustusrajoitukset estävät lapsen haun. Osassa maita Suomen konsulaatit ovat kiinni eikä tarpeellisia matkustusasiakirjoja ole voitu toimittaa. Kiinan osalta taas paikalliset organisaatiot vastaavat huonosti yksityisten henkilöiden tai organisaatioiden yhteydenottoihin.
Kyseessä on ennen kaikkea inhimillinen tragedia. Suomalaiset perheet ovat odottaneet epätietoisuuden vallassa kuukausien ajan eikä tilanteen etenemisestä ole toistaiseksi tietoa. Samaan aikaan lapset voivat kärsiä terveydenhuollon, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin puutteesta, mikä aiheuttaa odottavissa perheissä huolta ja hätää. Vanhemmat eivät pääse hakemaan lapsia luokseen.
Tilanne on jatkunut jo kuukausia, eikä ratkaisusta ole vielä tietoa. Osa lapsista tietää odottavansa vanhempiaan saapuvaksi, mutta kukaan ei osaa sanoa, miten pitkään siinä menee. Heikossa asemassa oleville lapsille ja heidän perheilleen pitkittynyt odotusaika on kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: