Viimeksi julkaistu 27.11.2021 16.52

Kirjallinen kysymys KK 593/2020 vp 
Sari Sarkomaa kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys koronavirusinfektion pitkittyneistä oireista kärsivien diagnosoinnista, tukemisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä koronan pitkäaikaisvaikutuksien tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Sadat ihmiset ovat vedonneet päättäjiin, sillä koronan jälkioireet ovat vieneet työkyvyn kuukausiksi. Noin 400 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jonka mukaan koronaviruksen pitkäaikaisvaikutusten lääketieteellistä ja taloudellista tutkimusta pitäisi lisätä Suomessa. Vetoomuksessa päättäjiä pyydetään ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suurempi lukumäärä. Lisäksi vetoomuksessa pyydetään huomioimaan koronapotilaiden kuukausiksi tai mahdollisesti pysyvästi alentunut toiminta- ja työkyky. 

Pitkittyneitä oireita ovat esimerkiksi hengenahdistus, raajojen tunnottomuus, lihaskrampit, kuiva yskä ja yleinen heikko olo. Lisäksi pitkittyneistä oireista kärsivät ovat raportoineet sydän- ja verisuoni-, hermosto-, iho-, hengitys- ja ruoansulatuselinten oireista sekä aivotoiminnan häiriöistä. Jälkioireet olisi pitänyt ottaa huomioon jo pandemian alkuvaiheessa. Apua kaipaavat ensimmäisen aallon sairastuneet, jotka eivät ole toipuneet vielä toisen aallon kynnykselläkään. Pitkittyneistä oireista kärsivistä ei myöskään ole olemassa rekisteriä.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronaviruksen pitkittyneistä oireista kärsiviä voi olla Suomessa satoja. Suuri osa oireista jää kuitenkin pimentoon, sillä tautia ei ehkä ole todennettu testillä tai ihmiset ovat sairastaneet taudin lievempänä kotonaan.  

Useassa maassa kuten Suomessa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa ovat oirehtivat tehneet keskuudessaan kyselyitä pitkittyneestä oirekuvasta. Tulokset ovat olleet samankaltaisia: Positiivisen ja negatiivisen testituloksen saaneiden ja testaamattomien sairastuneiden välillä ei ole eroa oirekuvassa. Onkin huomion arvoista, että Covid-19 on uusi sairaus ja sen testauskapasiteetti on riittämätön. Laajasti käytössä olevan PCR-testin on todettu antavan valitettavan paljon vääriä negatiivisia tuloksia. Näin ollen sairastuneiden tai pitkittyneestä oirekuvasta kärsivien määrästä ei ole varmuutta Suomessa tai maailmalla. On kuitenkin syytä uskoa, että jopa 6 kk kestäneistä Covid-19-oireista kärsivien ihmisten osuus sairastuneista on merkittävä.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronaviruksen lääketieteellisten ja taloudellisten pitkäaikaisvaikutusten tutkimuksen lisäämiseksi,  
mihin toimiin hallitus ryhtyy koronaviruksen kattavamman diagnosoinnin ja testauskapasiteetin varmistamiseksi,  
miten hallitus varmistaa pitkäaikaisista oireista kärsivien potilaiden määrätietoisen hoidon ja kuntoutuksen ja  
mihin toimiin hallitus ryhtyy koronan pitkäaikaisista oireista kärsivien potilaiden tukemiseksi ja riittävien tukipalveluiden tarjoamiseksi?  
Helsingissä 13.8.2020 
Sari Sarkomaa kok 
 
Terhi Koulumies kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Anna-Kaisa Ikonen kok