Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koko varhaiskasvatuksen alaa varjostaa puute pätevistä opettajista. Myös lastenhoitajista ja pätevistä sijaisista on pulaa. Varhaiskasvatuksen opettajapula on kytenyt jo pitkään, ja kaksivuotinen esiopetuksen kokeilu tuo henkilöstöpulaan oman lisänsä. Pieni palkka suhteutettuna koulutukseen pituuteen ja vastuuseen ja työn kuormittavuus eivät houkuttele alalle. Lisäksi henkilöstön eläköityminen, alueellinen muuttoliike ja henkilöstörakenteen muutokset vaikuttavat merkittävästi varhaiskasvatuksen opettajien pulaan.
Suomessa on yhteensä yli 3 200 varhaiskasvatuksen toimipaikkaa ja varhaiskasvatuksen piirissä on yhteensä yli 250 000 lasta. Lähes kaikki lapset (99,2 %) käyvät esikoulun. Kaksivuotisessa esiopetuksen kokeilussa on mukana 105 kuntaa.
Uusittu varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvua. Vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus. Suurin osa varhaiskasvatuksen korkeakoulutetuista tulee olemaan varhaiskasvatuksen opettajia. Loput eli yksi kolmasosa olisi lastenhoitajia.
Tällä hetkellä on paikkoja, joissa varhaiskasvatuksen työntekijöistä yli puolet on lastenhoitajia. Myös varhaiskasvatuksen opettajista 30 prosenttia ja lastenhoitajista 16 prosenttia on ei-kelpoisia.
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen otetaan sisään opiskelijoita noin tuhat vuosittain. Silti nykyiset määrät eivät riitä kattamaan tarvetta. Esimerkiksi pelkästään Helsinki tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 2 300 varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia lisää, kun lain vaatimukset tiukentuvat. Elokuun tilastojen mukaan varhaiskasvatuksen opettajia puuttui Helsingissä noin 750 eli yli 30 prosenttia tehtävistä oli hoitamatta tai tehtävää hoitanut ei ollut kelpoinen. Lastenhoitajilla vastaavat luvut ovat 16,2 prosenttia eli 460 hoitajaa.
Muunto- ja täydennyskoulutuksella pyritään pätevöittämään varhaiskasvatuksen opettajia, mutta toistaiseksi sekään ei ole kyennyt vastaamaan opettajapulaan. Kun otetaan huomioon, kuinka heikko saatavuus työvoimalla on jo nyt suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin, toimenpiteillä työvoiman saamiseksi on kiire. Varhaiskasvatuksen laadun ja lasten kannalta on ensisijaisen tärkeää, että henkilöstöä on tarpeeksi ja että se täyttää osaamisvaatimukset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: