Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Toimeentulotukiasiakkaalle tulee toimeentulotukilain 14 e §:n mukaan järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosionomin kanssa ja perustoimeentulotuen myöntämisen osalta ensi vuoden alusta Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta, kuntayhtymältä tai perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kansaneläkelaitokselta.
Tietooni on tullut, etteivät kaikki kunnat ja kuntayhtymät ole lainkaan rekisteröineet asiakkaiden pyyntöjä saada keskustella, eikä näin ollen lain noudattamista ole seurattu ja valvottu kunnissa. On tullut myös esille, että lain määräajan seurantaa ei Kelassa nähdä tarpeellisena.
Kansalaiset kokevat sosiaalityöntekijöiden osallistuvan liian vähän toimeentulotuen tilannekohtaiseen harkintaan, jolloin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteen kokonaisuutta ei oteta huomioon. Toimeentulotuki on kansalaisten viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoinen elämä. Sosiaalityö toimeentulotukea hakevien ihmisten kanssa ei ole vain etuuden laskennallista myöntämistä, vaan sillä on merkitystä yhteiskunnallisen eheyden ylläpitäjänä, syrjäytymisen estäjänä ja ongelmien ennaltaehkäisijänä.
Sosiaalityössä vaaditaan kokonaisnäkemystä asiakkaan elämäntilanteesta ja monipuolista ammatillista osaamista. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on aineellisen avun antamisen lisäksi auttaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia parantamaan elämänsä hallintaa ja käyttämään voimavarojaan ongelmien voittamisessa. Tämän voi tehdä vain keskustelemalla ja kohtaamalla ihmisiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: