Viimeksi julkaistu 25.1.2023 16.03

Välikysymys VK 7/2022 vp 
Petteri Orpo kok ym. 
 
Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta

Eduskunnalle

2010-luvulla julkisen talouden velkaantumiskehitystä selitti erityisesti hidas kasvu ja työllisyys. Pääministeri Juha Sipilän porvarihallitus tasapainotti julkisen talouden lähes kokonaan kautensa aikana kasvutoimilla ja säästöillä. Valtiovarainministeriö suositti jo edellisiä eduskuntavaaleja edeltävässä virkamiespuheenvuorossaan vuonna 2019, että julkisen talouden vahvistamista olisi jatkettu kahdella miljardilla eurolla. Tämä ei estänyt hallitusta lisäämästä pysyvästi menoja heti vaalikauden alusta alkaen. 

Pääministeri Antti Rinteen ja pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallitusten vastuuton velkapolitiikka on vaarantanut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuuden. Rinteen-Marinin hallituksen velkasaldo on nousemassa jopa 40 miljardiin euroon. Hallitus on lisännyt vuosittaisia pysyviä menoja miljardeilla euroilla. Hallitus on ensimmäinen valtiontalouden menokehykset rikkonut hallitus.  

Velkaantuminen jatkuu lähes 10 miljardin euron vuosivauhtia, koska hallitus ei ole tehnyt julkista taloutta vahvistavia päätöksiä. Hallitus on hoitanut kaikki eteen tulleet kriisit ja sisäiset ongelmansa velkarahalla eikä ole kyennyt asettamaan julkisia menoja tärkeysjärjestykseen. Oppositiosta on toistuvasti esitetty julkisen talouden asteittaista tasapainottamista. Hallitus on kärsinyt miljardisokeudesta ja vähätellyt opposition esityksiä.  

Korkomenojen kasvu tekee julkisen talouden velkaongelmasta akuutin. Valtiovarainministeriön uudessa laskelmassa valtion korkomenot kasvavat aiemmin arvioidusta 1,5 miljardista peräti 2,6 miljardiin euroon. Korkoihin menevä summa vastaa kokoluokaltaan sisäministeriön koko hallinnonalan budjettia, johon sisältyy mm. poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, hätäkeskusten ja Maahanmuuttoviraston menot. 

Valtiokonttorin mukaan korkomenot ovat nousemassa vain viidessä vuodessa peräti neljään miljardiin euroon. Summa vastaa oikeusministeriön, sisäministeriön, tasavallan presidentin, valtioneuvoston kanslian ja eduskunnan menoja yhteensä. 

Julkisen talouden jatkuva velkaantuminen johtuu hallituksen menoja kasvattavista päätöksistä ja kyvyttömyydestä tehdä taloutta vahvistavia uudistuksia. Hallitus on lisännyt menoja miljardeilla euroilla koronakriisin hoidon ja turvallisuuden vahvistamisen lisäksi myös muihin menokohteisiin aivan vaalikauden alusta lähtien. Kun kriisit ovat pakottaneet lisäämään menoja, hallitus ei ole kyennyt karsimaan samalla vähemmän tärkeistä menoista. 

Suomalaiset kamppailevat nousevien hintojen ja korkojen kanssa. IMF:n mukaan velkaelvytys on osaltaan kiihdyttänyt inflaatiota, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Nopea inflaatio on pakottanut Euroopan keskuspankin nostamaan korkoja, mikä näkyy suomalaisten asuntovelallisten korkomenojen kasvuna. 

Hallitusta on varoitettu velkaantumisen vaaroista. Vaalikauden aikana valtiovarainministeriö on toistuvasti huomauttanut julkisen talouden mittavasta rakenteellisesta alijäämästä. Hallituksen asettaman Vihriälän työryhmän keskeinen suositus oli, että elvytyksen jälkeen julkista taloutta tulee vahvistaa tulevien kriisien varalle.  

Nopeasta velkaantumisesta ovat huomauttaneet myös Suomen Pankki, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä lukuisa joukko muita talousasiantuntijoita. 

Hallitus on pettänyt lupauksensa 

Rinteen-Marinin hallitus sitoutui ohjelmassaan tietopohjaiseen päätöksentekoon. Talouspolitiikassa hallitus ei ole kuitenkaan noudattanut asiantuntijoiden suosituksia. Jopa hallituksen nimeämä talouspolitiikan arviointineuvosto on julkisuudessa tuskastunut siihen, ettei hallitus kuuntele suosituksia. 

Hallitus lupasi ohjelmassaan vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, ettei julkinen talous ajaudu kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen. Hallitus lupasi, ettei se elä tulevien sukupolvien kustannuksella. 

Hallitus lupasi ohjelmassaan seurata taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Hallituksen julkisen talouden kestävyystiekartan tilannekuva on kuitenkin vuodelta 2021, vaikka Venäjän hyökkäyssota on ratkaisevasti heikentänyt sekä julkisen talouden että talouskasvun näkymää. 

Hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyyden kasvu on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta. Hallitus tavoitteli työllisyyspäätöksiä, joiden julkista taloutta vahvistava vaikutus on kaksi miljardia euroa. VTV:n mukaan hallitus ei ole pääsemässä itse asettamaansa tavoitteeseen. Työllisyysaste on noussut, mutta ei hallituksen ansiosta. Hallituksen tärkeimmät työllisyyspäätökset vaikuttavat vasta vuosien viiveellä. Työvoimapalveluiden siirtoa kuntiin ei ole vielä toteutettu, ja työttömyysputki poistuu vuodesta 2023 alkaen asteittain vuosien siirtymäajan jälkeen. Kaiken lisäksi VTV:n mukaan työllisyyspäätökset pahimmillaan heikentävät julkista taloutta yli 130 miljoonalla eurolla. 

Hallitus lupasi, että hallitusohjelmaa ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa ja hallituksen julkiselle taloudelle asettama tavoite huomioon ottaen. Hallitus sitoutui tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Hallitus on pettänyt räikeästi nämä lupaukset. 

Suomi tarvitsee kasvua ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia 

Hallitus ei voi vedota keinojen puutteeseen. Asiantuntijat ovat jo vuosikausia suositelleet rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistaisivat talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta. Myös oppositio on vaatinut hallitusta edistämään niiden toteuttamista. Hallituksen teot ovat kuitenkin puuttuneet. 

Työnteon kannustinloukkujen purkaminen edellyttää ansiotuloverotuksen keventämistä ja uudistuksia sosiaaliturvaan. Ansiotuloverotusta on kevennettävä oikeudenmukaisesti kaikissa tuloluokissa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi välttämättömistä keinoista lisätä kannustimia palata työelämään. Työttömyysturvan nousua on jarrutettava palkkatason nousua hitaammaksi, jotta työn vastaanottamisen kannustimet eivät heikkene. 

Työllisyyden vahvistaminen edellyttää uudistuksia myös työmarkkinoilla, kuten aidon ja reilun paikallisen sopimisen edistämistä kaikilla työpaikoilla. Hallitus lupasi edistää vaalikauden aikana paikallista sopimista, mutta mitään ei tapahtunut. Hallitus jätti itsensä työmarkkinajärjestöjen panttivangiksi. 

Suomen merkittävin kasvun este on työvoimapula. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä laskee, joten väestökehitys vain vaikeuttaa tilannetta. Työvoimapula ei ratkea ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälistä rekrytointia. Keinoja tähän ovat mm. työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen sekä työperäisen maahanmuuton vastuun keskittäminen yksiin käsiin.  

Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen  

Suomi ansaitsee hallituksen, joka kykenee vastuulliseen talouspolitiikkaan ja julkisen talouden ongelmien korjaamiseen. Siksi oppositio on koko vaalikauden vaatinut hallitukselta ryhtiliikettä taloudenhoidossa. Hallitus on ryhtynyt kartoittamaan menoja vasta sen jälkeen, kun vaalikauden kymmenien velkamiljardien talousarviot on jo hyväksytty. 

Hallitus on epäonnistunut asettamiensa talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus tai menoleikkaus. Hallitus on vastuuttomalla velkapolitiikallaan vaarantanut julkisen talouden kestävyyden ja pettänyt tulevat sukupolvet. 

Oppositio katsoo, että velkaantumisen ja veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Suomen kokonaisveroaste on korkea kilpailijamaihimme verrattuna. Suomalaiset kamppailevat nousevien hintojen ja korkojen kanssa. Verotusta ei ole enää varaa kiristää. Suomi tarvitsee talouskasvua, pohjoismaisen työllisyysasteen sekä vastuullista menojen priorisointia. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miksi hallitus on pettänyt keskeisen lupauksensa olla elämättä tulevien sukupolvien kustannuksella, 
miksi hallitus on luovuttanut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta uhkaavan velkaantumiskehityksen pysäyttämisessä, 
miksi hallitus ei ole tehnyt päätöksiä riittävistä uudistuksista, joilla saavutettaisiin hallituksen itse asettamat tavoitteet työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamisesta, 
miksi hallitus on kasvattanut koronakriisiin ja Venäjän hyökkäyssotaan liittymättömiä menoja miljardeilla euroilla, vaikka julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen, 
miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeistä menoista tilanteessa, jossa koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat edellyttäneet uusia julkisia menoja ja 
miksi hallitus ei ole noudattanut valtiovarainministeriön, talouspolitiikan arviointineuvoston, Suomen Pankin, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja lukuisien muiden asiantuntijoiden suosituksia julkisen talouden tasapainottamisesta? 
Helsingissä 24.1.2023 
Petteri Orpo kok 
 
Kai Mykkänen kok 
 
Sari Essayah kd 
 
Harry Harkimo liik 
 
Heikki Autto kok 
 
Markku Eestilä kok 
 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Timo Heinonen kok  
 
Antti Häkkänen kok 
 
Kalle Jokinen kok 
 
Atte Kaleva kok 
 
Pia Kauma kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Terhi Koulumies kok 
 
Mia Laiho kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Sari Multala kok 
 
Jaana Pelkonen kok 
 
Paula Risikko kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Sari Sarkomaa kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Ville Valkonen kok 
 
Elina Valtonen kok 
 
Heikki Vestman kok 
 
Sofia Vikman kok 
 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 
Ben Zyskowicz kok 
 
Antero Laukkanen kd 
 
Päivi Räsänen kd 
 
Sari Tanus kd 
 
Peter Östman kd