Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteessa ehdotetaan työtulovähennyksen korottamista Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien sekä vapaan metsästysoikeuden piirissä olevien Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella. Pohjoiset alueet tulisi nähdä Suomessa samalla tavalla voimavarana kuin Norjassa. Norjassa Finnmarkin ja Nord-Tromsin maakunnissa on 3,5 % alhaisempi valtion tuloverotus, joka on johtanut alueiden kehittymiseen ja elinvoimaistumiseen.
Suomessa tulee toteuttaa kokeilulaki korotetusta työtulovähennyksestä Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien sekä vapaan metsästysoikeuden piirissä olevien Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella. Kyseisillä alueilla työtulovähennystä saisi maksimissaan tuhat euroa enemmän kuin muualla Suomessa. Kokeilun ulottamista myös saaristokuntiin voidaan pohtia.
Kyseisissä maakunnissa on jatkuva työvoima- ja osaajapula. Erityisesti sairaanhoitajien ja lääkäreiden rekrytointi on ollut kyseisillä alueilla haastavaa. Lisäksi suuri pula on matkailu- ja ravintola-alan työntekijöistä. Esimerkiksi Lapissa vuonna 2016 rekisteröitiin 2,6 miljoonaa yöpymistä ja kasvua edellisvuoteen oli huikeat 13,1 %. Mikäli sama tahti jatkuu, jo ainoastaan Lapissa on kymmenen vuoden kuluttua yli 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä ja uusia työpaikkoja pelkästään matkailusektorilla 23 000. Työvoima- ja osaajapula on siis todellinen.
Korotettu työtulovähennys helpottaisi edellä mainittujen maakuntien ja kuntien työvoima- ja osaajapulaa. Lisäksi näissä maakunnissa valtion tarjoamiin palveluihin on lähtökohtaisesti pidempi matka ja palveluja on heikommin saatavilla. Ihmiset siis maksaisivat veroa suhteessa saataviin palveluihin.
Kokeilulaki säädettäisiin viidelle vuodelle, jonka aikana voidaan seurata alueiden kehitystä ja työtulovähennyksen enimmäismäärän noston vaikutuksia. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan eriytetty työtulovähennys kolmelle mainitulle maakunnalle heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa yhteensä noin 115 miljoonalla eurolla. Tästä kuntien osuus on noin 70 miljoonaa euroa, valtion osuus noin 40 miljoonaa euroa ja kirkollisverojen osuus noin 4 miljoonaa euroa. Aloitteessa ehdotetaan, että valtio kompensoisi menetykset kunnille ja kirkolle, ja näin ollen valtion osuus olisi 115 miljoonaa euroa. Palkansaajan nettotulo kasvaisi Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa keskimäärin noin 70 eurolla kuussa. Mediaanituloisen, noin 3 000 euroa kuussa tienaavan kuukausittainen nettotulo nousee 81 eurolla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,