Yhteistoiminnan työpaikoilla on tarkoitus edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Yhteistoiminnasta säädetty lainsäädäntö tukee osiltaan jatkuvan vuoropuhelun syntymistä henkilöstön ja työnantajan välillä. Työpaikoilla tapahtuvaan yhteistoiminnan kehittämiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä. Työntekijät tarvitsevat yhtiöiden hallintoon omat edustajansa. Tämä edistäisi asioiden käsittelyä yhdessä sekä tarjoaisi henkilöstölle mahdollisuuden päätöksentekovaiheessa ottaa kantaa asioihin, joilla usein on suoraan vaikutusta yrityksen tai yhteisön työntekijöihin. Keskustelukulttuurista muodostuu näin rakentavampaa, kun muutostilanteisiin voivat kaikki osapuolet reagoida ennakoiden. 

Suomessa henkilöstöedustus perustuu lähtökohtaisesti sopimukseen yrityksen kanssa, Ruotsissa lainsäädäntöön. Suomen pitäisikin ottaa oppia työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelusta Ruotsista. Ottamalla henkilöstö vahvemmin mukaan yrityksen päätöksentekoon ja parantamalla henkilöstön mahdollisuuksia saada tietoja yrityksen tilanteesta voidaan edistää hyviä työmarkkinasuhteita ja hyvin todennäköisesti ehkäistä työpaikan muutostilanteisiin liittyviä lakkoja.  

Tällä lakialoitteella on tarkoitus muuttaa yhteistoimintalakia niin, että henkilöstön edustus yhtiöiden hallinnossa paranee, kun yrityksen henkilöstön määrä laskee 150:stä 25:een. Työntekijät ovat yrityksen voimavara, jonka osaamista ja tietotaitoa tulee hyödyntää paremmin yrityksen toiminnan suunnittelussa. Työpaikan vuoropuhelun ja toiminnan kehittämiseksi tällä on positiivinen vaikutus.