Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi rikoslain (39/1889) 17 lukuun uusi säännös ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta. Säännöksen mukaan se, joka käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa ensihoidollisessa tehtävässä toimivaa henkilöä kohtaan, on tuomittava ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslakiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi säännös mainitun rikoksen lievemmästä tekomuodosta. Säännöksen mukaan, jos ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ehdotettava sääntely vastaa sisällöltään rikoslain 16 luvun 1 §:n säännöstä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja 2 §:n säännöstä virkamiehen vastustamisesta.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Myös ensivastetoiminta on edellä mainituissa tapauksissa osa ensihoitopalvelua. Ensivastetehtäviä suorittavat käytännössä pelastuslaitokset sekä sopimuspalokuntalaiset.
Ehdotettavassa laissa hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia sekä yksityisen sairaankuljetuspalvelun tehtäviä tekevän henkilöstön toiminta rinnastettaisiin ensihoitotoimintaan silloin, kun siirron suorittavat ensihoitajat ja siirto tapahtuu ambulanssilla. Lisäksi pelastuslain mukaisten yleisötapahtumien tapahtumapäivystystä tekevät ensihoitajat luettaisiin ehdotettavan lain piiriin.
Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu ja siihen liittyvä sairaanhoito ovat osa terveydenhuoltoa.
Ensihoidossa sattuu vuosittain ainakin useita satoja uhka- ja väkivaltatilanteita. Myös ensivastetehtävissä väkivallan tai sen uhan kohtaamisen riski on merkittävä. Ns. hälytyskelpoisia ja ensivastetehtäviin osallistuvia sopimuspalokuntalaisia on Suomessa noin 14 000 henkilöä.
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston seuraamien tietojen mukaan väkivallan uhka on lisääntynyt viime vuosina. Tarkkaa kokonaiskuvaa ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta ei ole, sillä lukuisten läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta. Ensihoitoalan Liitto toteutti kyselyn, jonka tulokset julkaistiin 12.2.2018. Vastaajia oli 377, joista yli 90 % kertoi kokeneen työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Joka neljäs eli 25 % oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.
Ensihoitajat suorittavat julkista tehtävää ja auttavat välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä. Rikoslaissa ei ole erikseen kriminalisoitu ensihoitajia kohtaan suunnattua väkivaltaa, vaan näissä tapauksissa on kyse rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta pahoinpitelystä. Käytäntö asettaa ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilöstön eriarvoiseen asemaan monen muun julkista tehtävää suorittavan toimijan kanssa, ja annetut tuomiot näistä pahoinpitelyistä ovat olleet yleensä sakkoa. Rikoslaissa säädetään kuitenkin erikseen esimerkiksi myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, josta on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Suomen oikeusjärjestyksessä on katsottu, ettei ensihoitotehtävissä käytetä julkista valtaa. Tulkinta on sama, vaikka ensihoitajana toimisi pelastuslaitoksen viranhaltija. Näin ollen ensihoitajan pahoinpitelijää ei tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Ensihoitajia kohtaan tehtyihin väkivallantekoihin liitettävä sama rangaistusuhka kuin virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa antaisi yhteiskunnassamme voimakkaan viestin siitä, että ensihoitajiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtaudutaan vakavasti.
Rikokseen liitetyllä rangaistusasteikolla on myös ennalta ehkäisevä vaikutus. Uudella säännöksellä ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta ja siihen liitetyllä tavallista pahoinpitelyä ankarammalla rangaistusasteikolla olisi lisäksi merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,