Viimeksi julkaistu 6.11.2024 15.21

Valiokunnan lausunto HaVL 20/2024 vp HE 120/2024 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja valmiuslain muuttamisesta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja valmiuslain muuttamisesta (HE 120/2024 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • johtava asiantuntija Ville Heinonen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • erityisasiantuntija Riku Hurme 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Kirsi Hyttinen 
    valtiovarainministeriö
  • budjettineuvos Armi Liinamaa 
    valtiovarainministeriö
  • johtava juristi Tarja Krakau 
    Suomen Kuntaliitto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • Helsingin kaupunki
  • Ammattiliitto Pro ry
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
  • STTK ry
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Työttömien Keskusjärjestö ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Palkkatuki kunnille ja kuntayhtymille

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia vuoden 2025 alusta voimaan tulevan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) palkkatuen myöntämistä koskevaan sääntelyyn. Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseen tarkoitettu tuki, jonka työvoimaviranomainen voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuella tuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille parantamalla hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuella edistetään myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Palkkatukea voidaan nykyisin myöntää muun muassa kunnalle, kuntayhtymälle ja hyvinvointialueelle.  

Palkkatuen myöntämistä kunnalle ja kuntayhtymälle ehdotetaan rajattavaksi niin, että niille voidaan jatkossa myöntää palkkatukea ainoastaan alentuneesti työkykyisen henkilön tai 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamiseen. Sen sijaan palkkatuen myöntäminen ammatillisen osaamisen parantamiseen ei enää olisi mahdollista. Helsingin kaupungille tukea voitaisiin edelleen myöntää myös tähän tarkoitukseen siltä osin kuin henkilö työllistyisi sellaisiin tehtäviin, joista muualla Suomessa vastaa hyvinvointialue, sillä palkkatuen myöntämiseen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille ei ehdoteta muutoksia. 

Ehdotettu muutos perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan työllisyysmäärärahoja alennetaan 37 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen osana julkisen talouden säästötoimenpiteitä. Tarkoituksena on, että kuntien tehtävät vähenevät säästöä vastaavasti. Hallitus uudistaa hallitusohjelman mukaan palkkatukea ja kohdistaa sitä erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Palkkatuen kohdentumista yksityiselle sektorille on edistetty jo aiemmilla lainsäädännön muutoksilla.  

Palkkatuella tuetussa työssä vuonna 2023 olleista 44 prosenttia työskenteli yrityksissä, noin 30 prosenttia kolmannella sektorilla, 24 prosenttia kunnissa ja kuntayhtymissä sekä noin kaksi prosenttia hyvinvointialueilla. Palkkatukea maksettiin vuonna 2023 yrityksille ja kolmannen sektorin työnantajille yhteensä noin 155,5 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin työnantajille noin 78 miljoonaa euroa, mistä valtaosa kunnille. Suurin osa palkkatuesta myönnetään ammatillisen osaamisen parantamiseen. Kunnille ja kuntayhtymille maksetaan tällä perusteella palkkatukea arviolta 35 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on 10—20 miljoonaa euroa aiempaa vähemmän. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että palkkatuen vaikuttavuudesta tehtyjen selvitysten mukaan palkkatuen vaikuttavuus on heikointa, kun tuki on myönnetty julkiselle sektorille. 

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta valtiolta kunnille. Työvoimapalveluiden järjestäminen on kuntien uusi valtionosuustehtävä, ja työllisyysmäärärahat siirtyvät muutoksen myötä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 37 miljoonan euron vähennys vuodesta 2025 alkaen. Palkkatukeen ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän työvoimapalveluiden järjestämisen kustannuksia 35-53 miljoonaa euroa vuodessa. Saadun selvityksen mukaan kuntien kustannukset pienenevät ainakin siirtymävaiheessa peruspalvelujen valtionosuuksiin tehtävää säästöä vähemmän, joten vuoden 2025 osalta vähennys ei vastaa muutoksista aiheutuvaa kustannussäästöä.  

Valiokunta toteaa, että työvoimapalveluiden järjestämiseen ja resursointiin liittyy kunnan harkintavaltaa, eikä työnhakijalla pääsääntöisesti ole subjektiivista oikeutta tiettyyn palveluun. Työvoimapalveluita tulee kuitenkin järjestää työnhakijoiden palvelutarpeiden mukaisesti. Kun työttömälle työnhakijalle ei enää jatkossa voida tarjota palkkatuettua työtä kunnassa tai kuntayhtymässä, voi muiden työvoimapalveluiden kysyntä lisääntyä, jolloin kuntien kustannukset eivät vähene oletetusti. Jos taas palkkatuettua työvoimaa on käytetty kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen tai kunnat ovat muutoin paikanneet palkkatuetulla työllä pysyvää työvoimatarvetta ja kunta joutuu palkkaamaan palkkatuetun työvoiman tilalle työvoimaa myös ilman palkkatukea, eivät kuntien kustannukset vähene myöskään tältä osin oletetusti. Työvoimapalveluiden järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavat näin ollen työnhakijoiden palvelutarpeet ja kuntien päätökset siitä, järjestetäänkö kuntasektorille myönnetyn palkkatuen tilalle muita työvoimapalveluja sekä miten eri palveluja lopulta resursoidaan. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, etteivät kuntien tehtävät välttämättä vähene kustannussäästöjä vastaavasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien työvoimaviranomaisilla on säästöistä huolimatta käytössään riittävä keinovalikoima työllisyyden edistämiseen. Lisäksi on tärkeää, että säästötavoitteet voidaan saavuttaa puuttumatta mahdollisuuteen myöntää palkkatukea erityisen heikossa työmarkkina-asemassa oleville.  

Valmiuslakiin ehdotetut muutokset

Valmiuslakiin (1552/2011) ehdotetaan tehtäviksi työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta johtuvat viranomaisten tehtäviä ja työvelvollisuusrekisteriä koskevat muutokset. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Hallintovaliokunta kuitenkin toteaa, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on syytä vielä varmistua siitä, ovatko ehdotetut yhteisrekisterinpitäjien vastuunjakoa ja viranomaisten tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset riittävän selkeitä. 

Valiokunta toteaa tässäkin yhteydessä, että suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti kykyyn ylläpitää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa olosuhteissa. Tämän toteutumiseksi on huolehdittava myös siitä, että kuntien ja hyvinvointialueiden varautumisen ja resilienssin kehittämiseen on riittävät edellytykset (ks. myös HaVL 16/2024 vp).  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Hallintovaliokunta esittää,

että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 6.11.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mauri Peltokangas ps 
 
varapuheenjohtaja 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
jäsen 
Alviina Alametsä vihr 
 
jäsen 
Petri Honkonen kesk 
 
jäsen 
Juha Hänninen kok 
 
jäsen 
Christoffer Ingo 
 
jäsen 
Mari Kaunistola kok 
 
jäsen 
Anna Kontula vas 
 
jäsen 
Rami Lehtinen ps 
 
jäsen 
Mira Nieminen ps 
 
jäsen 
Saku Nikkanen sd 
 
jäsen 
Eemeli Peltonen sd 
 
jäsen 
Paula Werning sd 
 
jäsen 
Joakim Vigelius ps 
 
jäsen 
Ben Zyskowicz kok 
 
varajäsen 
Mika Riipi kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Henri Helo 
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Pääministeri Orpon hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla muutetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia sekä valmiuslakia. Valmiuslain muutos on lähtökohtaisesti kannatettava valiokunnan lausunnossa esitetyin perustein ja huomioin, mutta työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muutokseen liittyy useita epäkohtia, eikä esitystä siten allekirjoittaneiden mielestä voi pitää kannatettavana. 

Hallituksen esityksen mukaan työvoimaviranomainen voisi jatkossa myöntää palkkatukea kunnalle tai kuntayhtymälle ainoastaan alentuneesti työkykyisen henkilön tai 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamiseen. Palkkatuen myöntäminen kunnalle tai kuntayhtymälle ammatillisen osaamisen parantamiseen ei olisi enää jatkossa mahdollista. Työvoimaviranomainen voisi kuitenkin myöntää palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen Helsingin kaupungille siltä osin kuin työllistettävä henkilö työllistyisi sellaisiin tehtäviin, joista muualla Suomessa vastaa hyvinvointialue. Palkkatukea voitaisiin myöntää edelleen myös hyvinvointiyhtymälle.  

Esityksen perustelujen mukaan palkkatukeen ehdotettavilla muutoksilla toteutetaan pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa linjattua 37 miljoonan euron työllisyysmäärärahojen leikkausta vastaava muutos kuntien tehtäviin. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan lakiehdotuksessa on kuitenkin kysymys yksinomaan palkkatuen rahoitukseen kohdistuvasta leikkauksessa, eikä kysymys ole esimerkiksi normien purkamiseksi tehdyistä muutoksista. Tavoitteena ei selvästikään ole vähentää kuntien tehtäviä, vaan puhtaasti leikata kuntien työllisyysmäärärahoja. 

Hallintovaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan esityksellä ei vähennetä kuntien tehtäviä. Sen sijaan muutoksilla vähennettäisiin merkittävällä tavalla kuntien mahdollisuutta edistää etenkin pitkään työttömänä olleiden työllisyyttä. Työvoimapalveluiden järjestämislain (380/ 2023) 4 § 2 momentin perusteella julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen perustuu asiakkaiden palvelutarpeeseen ja asiakkaalle tulee tarjota palveluja, jotka parhaiten turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta ja edistävät työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Jos työvoimaviranomainen ei jatkossa pystyisi enää tarjoamaan palkkatuettua työtä kunnassa, vaikka se olisikin henkilöasiakkaan palvelutarve huomioiden parhaiten hänelle sopiva palvelu, tulee työvoimaviranomaisen tarjota sen sijasta vähemmän palvelutarpeeseen vastaavaa palvelua. Esitys kohtelee tässä muodossa työnantajia eriarvoisesti, kun kuntien mahdollisuuteen käyttää palkkatukea kohdistetaan esitetyn kaltaisia rajauksia. 

Esityksessä todetaan, että osa kunnille myönnettävistä palkkatuista tullaan myöntämään yksityiselle sektorille. Kun tukea myönnetään kuntien sijasta yksityiselle sektorille, eivät työvoimaviranomaisen tehtävät kuitenkaan vähene. Työvoimaviranomaisen toiminta vain vaikeutuu ja asiakkaiden palveluvalikoima kaventuu ehdotetulla esityksellä.  

On kuitenkin hyvä, että hallituksen säästötoimenpide ei kohdistu yli 60-vuotiaisiin ja osatyökykyisiin, joilla on jatkossakin mahdollisuuksia kartuttaa eläkekertymää työllistymällä palkkatuettuun työhön kuntiin. Ikäsyrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla on jo paljon erillistä tietoa, ja yli 60-vuotiaiden on suhteellisesti vaikeampi työllistyä avoimille työmarkkinoille verrattuna nuorempiin. 

Esitetyllä muutoksella poistetaan siis kuntien keinovalikoimasta niiden käytössä tällä hetkellä olevia palveluita. Hallituksen ajamaa muutosta kannatettavampaa olisi lausuntopalautteen perusteella vaihtoehtoisesti se, että leikkaus tehtäisiin ilman vastaavaa lainsäädäntömuutosta, joilla rajoitetaan kuntien keinovalikoimaan. TE-uudistuksen toteutuminen vuoden 2025 alusta asettaa kunnat jo nyt haasteelliseen asemaan, sillä rahoituksen kustannusneutraalius ei ole monien asiantuntijatahojen mukaan toteutumassa. Työllisyysmäärärahojen leikkaus heikentää tilannetta entisestään, kun leikkauksella vaikeutetaan tulevien työvoimaviranomaisten mahdollisuuksia edistää työllisyyttä.  

Enemmistö lausunnonantajista on suhtautunut lakimuutokseen kielteisesti. Kunnalla on aiemmin ollut merkittävä rooli sosiaalisessa työllistämisessä. Kunnat ovat työllistäneet palkkatuen avulla esimerkiksi vaikeimmin työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä yksityistä sektoria enemmän. Jatkossa kannustava rahoitusmalli tulee ohjaamaan kuntia vaikuttavampaan työllisyyspolitiikkaan ja siksi ei ole perusteltua, että niiden keinovalikoimaa tai resursseja vaikuttavan työllisyyspolitiikan tekemiseen heikennetään aikana, jolloin työllisyystilanne on jo lähtökohtaisesti heikko. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että 1. lakiehdotus hylätään ja  että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan lausunnon mukaisesti. 
Helsingissä 6.11.2024
Eemeli Peltonen sd 
 
Saku Nikkanen sd 
 
Paula Werning sd 
 
Alviina Alametsä vihr 
 
Anna Kontula vas