VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 7 marraskuuta 2023 ehdotuksen (COM (2023) 702 final) jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevan Euroopan neuvoston direktiivin 92/106/EY sekä sähköisistä kuljetustiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056 muuttamisesta. Ehdotus on osa niin sanottua EU:n vihreää rahtipakettia (COM (2023) 440), jonka sisältämien aloitteiden tavoitteena on lisätä tavaraliikenteen tehokkuutta ja auttaa alaa saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmassa asetettu tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä. Tämä valtioneuvoston kirjelmä käsittelee vain tavaroiden intermodaalikuljetusten tukikehystä ja ulkoisten kustannusten säästöjen laskemista koskevaa ehdotusta.
Ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena on helpottaa rautatie-, lähimerenkulku- ja sisävesiliikenteen osuuden lisäämistä tavaraliikenteessä sekä vähentää tavaraliikenteen ulkoisia kustannuksia ja energiankulutusta. Ehdotuksella pyritään parantamaan nykyistä yhdistettyjen kuljetusten tukikehystä laajentamalla sitä muun muassa tarkistamalla tukikelpoisuusehtoja siten, että ne kytkeytyvät paremmin asetettuihin politiikkatavoitteisiin sekä lisäämällä tukitoimien valinnanvaraa ja tasoa.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää yleisesti kannatettavana rautatie-, lähimerenkulku- ja sisävesiliikenteen osuuden kasvattamiseen tähtääviä toimenpiteitä EU:n alueella, kuitenkin niin että kansalliset olosuhteet ja huoltovarmuuden turvaaminen huomioidaan riittävällä tavalla.
Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta vaikeaselkoisena ja pyrkii siihen, että neuvotteluiden aikana ehdotuksen sisältöä selvennetään esimerkiksi soveltamisalan suhteen.
Valtioneuvosto näkee, että intermodaalikuljetusten tukitoimien kehittäminen on liikenteen päästöjen vähentämiseksi yleisesti ottaen kannatettavaa. Jäsenvaltiolle tulee jättää kansallista liikkumavaraa, kuinka tukitoimenpiteet toteutetaan resurssitehokkaasti jäsenvaltion alueella. Myös Suomen yleiset tavoitteet valtiontukien osalta tulee huomioida ja erityisesti varmistaa, ettei tukitoimilla vääristetä markkinoiden toimivuutta.
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että jäsenvaltioon kohdistuvaan yhdistettyjen kuljetusten kokonaiskustannusten vähennystavoitteeseen annetaan riittävä määräaika.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, ettei ehdotus kasvata merkittävästi yrityksille ja viranomaisille koituvaa hallinnollista taakkaa. Tavarankuljetuksiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen nähdään hyödyllisenä erityisesti elinkeinoelämän kannalta.
Valtioneuvosto toteaa, että ehdotuksessa komissiolle siirretään toimivaltaa antaa delegoituja säädöksiä sekä täytäntöönpanosäädöksiä. Vaikka ne ovatkin luonteeltaan pääosin teknisiä, niin ehdotuksen käsittelyn aikana pyritään varmistamaan, että kansalliset olosuhteet huomioidaan riittävällä tavalla.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n vihreän rahtipaketin lainsäädäntöaloitteita tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja arvioidaan niiden kokonaisvaikutuksia.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1) Valiokunta pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja kannatettavana. Ehdotuksen tavoitteet ovat kannatettavia varsinkin päästöjen vähentämisen osalta, ja niihin on hyvä pyrkiä.
(2) Valtioneuvoston näkemyksen tavoin valiokunta katsoo, että ehdotusta on välttämätöntä selventää esimerkiksi soveltamisalan ja suhteellisen hinnan laskentamenetelmien suhteen. Ehdotus ei saa johtaa lisääntyvään hallinnolliseen taakkaan eikä markkinahäiriöihin. Valiokunta pitää huolestuttavana, että tukitoimilla saatetaan vääristää markkinoiden toimivuutta. Esimerkiksi kannattavat Merenkurkun laivaliikennettä hyödyntävät intermodaalikuljetukset vaikuttavat ehdotuksen mukaan saavan jatkossa tukia. Ehdotuksen ei myöskään pidä johtaa logistiikkakustannusten nousuun eikä Suomen logistisen kilpailukyvyn heikentymiseen.
(3) Lisäksi kansalliset olosuhteet on huomioitava ja huoltovarmuus on turvattava. Suomen raiteille on vaikeaa ellei lähes mahdotonta lisätä tavarankuljetuksia, ellei raideverkkoa kehitetä lisäämällä kaksiraiteisia osuuksia ja kohtaamispaikkoja. On myös pidettävä huolta siitä, että intermodaalikuljetuksia koskevat säännöt eivät vaikuta mitta- ja massadirektiivin mukaisiin pohjoismaisiin mittoihin ja massoihin eivätkä niiden puitteissa tehtäviin pohjoismaisiin kuljetuksiin.
(4) Sisävesiliikenteen osuuden kasvattaminen Suomessa ei ole helppoa nykyisellä infrastruktuurilla, jossa kaksi sisävesisatamaa on TEN-T-verkossa. Valiokunta pitää tämän vuoksi tarpeellisena, että sisävesiliikenteen kehittämistä arvioidaan perusteellisesti kansallisesti 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.