Yleistä ja lähtökohdat
(1) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan julkisen talouden tilanne on kokonaisuutena erittäin haastava, mikä edellyttää välttämättä säästötoimenpiteitä myös liikenteen ja viestinnän sektoreilla. Kehysriihessä tehdyillä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan kohdistuvilla uusilla päätöksillä pyritään valtion lisävelkaantumisen pysäyttämiseen ja valtiontalouden vakauttamiseen. Valiokunta pitää perusteltuna, että rahoitusta koskevissa ratkaisussa ja priorisoinneissa painotetaan muun muassa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä koskevia näkökohtia.
(2) Valiokunta katsoo, että julkisen talouden suunnitelman rahoitustaso on haastava erityisesti liikenteen palvelutasoon kohdistuvien odotusten kannalta. Saadun selvityksen mukaan jatkossa liikennealan toimijoiden, kuntien ja toimialan virastojen tulee löytää entistä kustannustehokkaampia toimintatapoja liikenteen järjestämiseen ja esimerkiksi virastojen toimintaan. Valiokunta katsoo, että hyviä ja toimivia käytäntöjä on tarpeen etsiä myös kansainvälisen, ja erityisesti pohjoismaisen, yhteistyön kautta.
(3) Valiokunta toteaa, että jatkossa on tarpeen arvioida kattavasti valtion rahoitusta koskevien päätösten vaikutuksia asetettujen ilmastotavoitteiden toteutumiseen ja näiden tavoitteiden saavuttamisen kokonaiskustannuksiin.
(4) Asiantuntijakuulemisessa on pidetty positiivisina linjauksia raskaan tavaraliikenteen vinjettimaksusta sekä niin sanotun ammattidieselin käyttöönotosta.
Perusväylänpito
(5) Julkisen talouden suunnitelman mukaan perusväylänpidon määräraha kehyskaudella 2025—2028 on vuosittain 1,285 mrd. euroa. Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että perusväylänpidon määrärahataso on korjaustarpeiden ja kustannustason nousun kannalta niukka ja tilanne on siten erittäin haastava perusväylänpidon ja väylien korjausvelan hallinnan näkökulmasta.
(6) Valiokunta pitää positiivisena, että hallitusohjelmassa on linjattu 520 milj. euron rahoituksesta korjausvelan vähentämiseen osana hallituksen määräaikaista investointiohjelmaa, josta on jo osoitettu käytettäväksi vuoden 2024 talousarvioissa 250 milj. euroa. Kehyspäätökseen vielä tässä vaiheessa sisältymättömän 270 milj. euron korjausvelkarahoituksen on arvioitu vähentävän korjausvelan kasvua noin 150 milj. euroa.
(7) Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että maarakennuskustannusindeksin (MAKU-indeksi) 28 %:n nousu vuodesta 2020 maaliskuuhun 2024 vähentää väylänpidon ostovoimaa arviolta sadoilla miljoonilla euroilla. Saadun selvityksen mukaan kustannustason nousu on viime aikoina pysähtynyt, mutta kustannukset eivät kuitenkaan ole ainakaan vielä kääntyneet laskuun.
(8) Väylävirasto on arvioinut, että ehdotetulla rahoitustasolla nykyinen arviolta yli 4,3 mrd. euron korjausvelka kasvaa kehyskauden loppuun eli vuoden 2028 loppuun mennessä yli 5 mrd. euroon.
(9) Valiokunta pitää korjausvelan kasvua erittäin valitettavana ja katsoo, että jatkossa Suomen väyläomaisuuden kunnossa pitämiseen on välttämätöntä löytää ratkaisuja. Valiokunta pitää mm. väyläverkkojen kunnon ja turvallisuuden säilymisen, teollisuuden tarpeiden, ympäristövaikutusten sekä korjausvelan hallinnan kannalta erittäin tärkeänä, että perusväylänpitoon osoitetaan riittävä rahoitus. Valiokunta on erityisen huolissaan alemman asteisen tieverkon kunnon kehittymisestä, koska saadun selvityksen mukaan käytettävissä olevalla perusväylänpidon rahoitustasolla joudutaan keskittymään ennen kaikkea keskeisten väylien päällysteiden kunnossapitoon. Valiokunta painottaa, että alemman asteisella tieverkolla on tärkeä merkitys myös huoltovarmuuden turvaamisen kannalta.
(10) Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että rahoitustaso vuosille 2025—2028 ei vastaa keväällä 2021 valmistuneen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitustasoa ja tavoitteita. Valiokunta pitää keskeisenä, että perusväylänpidossa ja väyläverkon kehittämisessä tavoitellaan ennakoitavaa ja tasaista rahoitustasoa, millä voidaan edesauttaa väyläverkon pitkäjänteistä suunnittelua, markkinoiden toimintaa ja käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisen kustannustehokkuutta.
Kehittämisinvestoinnit
(11) Väyläverkon kehittämisinvestointien määrärahataso on kehyskaudella vuosittain noin 420—303 milj. euroa, laskien kehyskauden loppua kohden. Saadun selvityksen mukaan hallituksen määräaikainen investointiohjelma sisältää merkittävän panostuksen liikenneinfrastruktuuriin, mutta näiden hankkeiden rahoitusta koskevia päätöksiä tehdään vasta vuoden 2024 toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Komission myöntämiä CEF-tukia investointeihin arvioidaan tässä vaiheessa saatavan noin 80 milj. euroa kehyskauden aikana.
(12) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että väyläverkon kehittämisen rahoitustaso hidastaa Väyläviraston laatiman väyläverkon investointiohjelman toteuttamista sekä liikennejärjestelmän saavutettavuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Valiokunta kantaa huolta suunniteltujen investointihankkeiden toteutumisesta ja kiinnittää huomiota siihen, että kehittämishankkeilla on merkitystä myöskin elinkeinoelämän alueellisia investointeja koskevan päätöksenteon kannalta.
(13) Valiokunta painottaa saamansa selvityksen perusteella, että rautateiden kulunvalvontaa koskevan Digirata-hankkeen toteuttamiseen ja rahoitukseen on tarpeen ottaa kantaa jo tämän vuoden aikana. Saadun selvityksen mukaan kyseessä on välttämätön investointi, jossa rataverkon turvalaitteet ja vanhentuva junien kulunvalvontajärjestelmä uudistetaan EU:n vaatimusten mukaisesti.
(14) Valiokunta kantaa myös huolta siitä, että raideyhtiöihin liittyvien investointihankkeiden rahoituksen ja toteutuksen tilanteesta ja aikatauluista ei ole tällä hetkellä saatavilla kattavaa tietoa.
Joukkoliikenne
(15) Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen osoitetaan 107,4 milj. euroa vuodelle 2025, 90,4 milj. euroa vuodelle 2026 sekä 87,4 milj. euroa vuodesta 2027 alkaen. Saadun selvityksen mukaan määrärahatason lasku johtuu määräaikaisten ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksen ja lentoliikenteen ostojen tuen poistumisesta.
(16) Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että rahoitustason alentumisella tulee olemaan selkeitä vaikutuksia kunnille aiheutuviin kustannuksiin ja viimekädessä sillä voi olla vaikutuksia joukkoliikenteen reittien tarjontaan, alueelliseen palvelutasoon ja jopa työvoiman liikkumiseen.
(17) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lentoliikenteen järjestämisen kokonaisuutta ja lentoliikenteen ostojen tuen mahdolliseen poistumiseen liittyviä näkökohtia on tarkoitus arvioida ja selvittää myöhemmin virkatyönä. Valiokunta korostaa lentoliikenteen keskeistä merkitystä eri puolille maata sijoittautuneen elinkeinoelämän tarpeiden sekä maakuntien yleisen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta.
Kyberturvallisuuden varmistaminen
(18) Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin kohdentuu saadun selvityksen mukaan noin 12 %:n tuottavuussäästö. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt suunnitelman valmistelussa vuosille 2025—2028 lisärahoitustarpeena 6 milj. euroa viraston lisääntyneisiin kyberturvallisuutta koskeviin tehtäviin. Viraston kyberturvallisuuskeskuksen toiminta on budjettirahoitteista ja saadun selvityksen mukaan viraston toimintaan kohdistuvien säästöjen arvioidaan näin ollen heikentävän kansallista kyberturvallisuutta.
(19) Valiokunta katsoo, että Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuteen liittyvillä tehtävillä on keskeinen merkitys kansallisen turvallisuuden kannalta. Valiokunta pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että viraston kyberturvallisuutta koskevien tehtävien rahoituksen riittävyydestä huolehditaan myös jatkossa.