Arvion lähtökohdat
(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia. Esityksen tarkoituksena on valmistella sellaista sääntelyä, joka turvaa kustannustehokkaan postinjakelun muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa perinteisten postilähetysten määrät vähenevät jatkuvasti. Esityksellä pyritään keventämään ja joustavoittamaan postilain mukaista yleispalveluvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä, jotta postipalveluja voidaan tulevaisuudessa toteuttaa tehokkaasti kuluttajien tarpeet huomioiden. Lisäksi esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja tarkentaa ongelmallisiksi havaittuja säädöksiä tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi.
(2) Esityksessä postilakiin ehdotetaan lisättäväksi myös sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta koskeva keskeinen sääntely. Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua, ja näin osaltaan varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus, tukea uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.
(3) Hallituksen esitys on valtiosääntöoikeudellisesti merkityksellinen erityisesti yleispalveluun kuuluvan keräilyn ja jakelun osalta (ks. PeVL 2/2017 vp). Esitykseen sisältyy verraten laajat säätämisjärjestysperustelut, joissa käsitellään muun muassa yleispalvelun luonnetta julkisena hallintotehtävänä perustuslain 124 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunta voi pääosin yhtyä hallituksen esityksessä esitettyyn.
Siirtyminen kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun
(4) Esityksessä ehdotetaan, että nykyisestä postilain 17 §:n mukaisesta yleispalvelun viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. Esityksellä pyritään hallituksen esityksen perustelujen (s. 33) mukaan keventämään ja joustavoittamaan postilain mukaista yleispalveluvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä, jotta postipalveluja voidaan tulevaisuudessa toteuttaa tehokkaasti kuluttajien tarpeet huomioiden. Ehdotetun kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun siirtymisen tavoitteena on parantaa yleispalvelun tarjoajan toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa kirjeiden määrä on digitalisaation seurauksena merkittävästi vähentynyt. Esityksellä pyritään lisäksi täsmentämään yleispalvelun tarjoajan postilain nojalla hoitamia julkisia hallintotehtäviä koskevaa sääntelyä.
(5) Perustuslakivaliokunta on katsonut sittemmin postilailla korvattua postipalvelulakia arvioidessaan postipalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisen olevan yksilön viestintään liittyvien oikeuksien ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää (PeVL 28/2000 vp, s. 2). Ehdotettu kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun siirtymistä koskeva sääntely on merkityksellistä perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden ja perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvan kannalta.
(6) Perustuslakivaliokunta korostaa tältä osin, ettei pelkästään kustannusnäkökohtia voida lähtökohtaisesti pitää riittävänä perusteena viestintään liittyvien oikeuksien ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisten peruspalvelujen olennaiselle karsimiselle. Valiokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esityksessä on tuotu esiin muita painavia perusteita ehdotetulle siirtymälle kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun, kuten ennen kaikkea se, että digitaalisten ratkaisujen syrjäyttäessä paperiset postilähetykset julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluissa sekä ihmisten välisessä viestinnässä ei kirjelähetyksiä jatkossa enää riitä jaettavaksi viitenä päivänä viikossa (s. 77). Valtioneuvoston on kuitenkin seurattava tarkoin, minkälaisia vaikutuksia jakelupäivien rajoittamisella on yksilöiden viestinnällisiin oikeuksiin ja yleisemmin yhteiskunnan toimivuuteen.
Tiedoksiantomenettely
(7) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tiedoksiantomenettelyä koskevaa postilain 21 §:n 1 momenttia siten, että yleispalvelun tarjoajan velvollisuus huolehtia laissa säädetyn postitse toteutettavan tiedoksiantomenettelyn käytettävissä olosta erotetaan omaksi momentikseen. Lisäksi ehdotetaan, että pykälän 1 momentin mukaan postitse toimitettavien tiedoksiantojen on oltava perillä viimeistään laissa säädetyn tiedoksiantomenettelyn määräajan mukaisesti. Säännösten tarkoituksena voidaan katsoa olevan osaltaan turvata tiedoksiantomenettelyn toimivuus, joka on valtiosääntöisesti merkityksellistä perustuslain 21 §:ssä turvatun oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeiden kannalta.
(8) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tiedoksiannon toteuttamismenettelylle ei määritellä määräaikaa nyt ehdotetussa tai muussakaan lainsäädännössä. Edellä kuvattu säädettäväksi ehdotettu säännös, joka edellyttäisi "tiedoksiantomenettelyn määräajan" noudattamista, jää näin sisällöltään tyhjäksi. Liikenne- ja viestintävaliokunnan on syytä tarkastella sääntelyä.
Yleispalvelun toimitusehdot
(9) Yleispalvelun toimitusehdoista on postilain 41 §:n 2 momentin mukaan käytävä ilmi muun muassa postipalvelun käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet, postipalvelun käyttäjän oikeussuojakeinot ja postipalvelun käyttäjän mahdollisuus antaa toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi riidanalaiset tapaukset. Myös maksujen määräämismenettely sekä postipalvelun käyttäjältä vaadittavien vakuuksien tai muiden maksutakuiden perusteet määriteltäisiin käyttöehdoissa.
(10) Toimitusehtojen määrittely kuuluu yksinomaan yleispalvelun tarjoajan toimivaltaan, ja niiden yksipuoliselle määrittelylle ja muuttamiselle ei esitetä säädännäisiä rajoituksia. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöstä olisi syytä täydentää esimerkiksi siten, että toimitusehtoihin ei saa sisältyä postipalvelun käyttäjän kannalta kohtuuttomia ehtoja tai rajoituksia.