(1) Hallituksen esityksen tarkoituksena on tehdä niin sanotusta ECRIS-TCN-asetuksesta (asetus (EU) 2019/816 niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja) johtuvat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkoituksena on antaa asetusta täydentävän direktiivin (EU) 2019/884 täytäntöönpanolainsäädäntö. ECRIS-TCN-sääntelyn tarkoituksena on luoda keskitetty EU-tasoinen tietojärjestelmä, johon tehtävien hakujen avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa muita jäsenvaltioita, joilla on kolmansien maiden kansalaisten rikosrekisteritietoja.
(2) Järjestelmä sisältää jäsenvaltioissa tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja mukaan lukien sormenjälkitietoja. Voimassa oleva ECRIS-yhteistyö on koskenut erityisesti jäsenvaltioiden kansalaisia. Jatkossa ECRIS-TCN-järjestelmään tehty haku ilmoittaa, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaista koskevia rikosrekisteritietoja.
(3) Hallituksen esityksessä keskeiset muutokset ehdotetaan tehtäviksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että pakkokeinolakiin otetaan uusi säännös (9 luvun 3 a §), joka mahdollistaa kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottamisen lainvoimaisen tuomion jälkeen, jos hänet on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen eikä sormenjälkiä ole otettu jo esitutkinnassa.
(4) Perustuslakivaliokunta on käsitellyt ECRIS-TCN-asetusehdotusta (ks. PeVL 32/2017 vp, PeVL 53/2017 vp ja PeVL 46/2018 vp). Valiokunta on käsitellyt myös asiakokonaisuuteen liittynyttä alkuperäistä direktiiviehdotusta (PeVL 13/2016 vp, PeVL 29/2016 vp, PeVL 32/2017 vp, PeVL 53/2017 vp ja PeVL 46/2018 vp), jossa oli ehdotettu, että kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava tietojärjestelmä olisi hajautettu jäsenvaltioihin, kuten ECRIS-puitepäätökseen perustuva järjestelmä.
(5) Perustuslakivaliokunnan mukaan on ollut selvää, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin lainsäädäntö on ensisijaista suhteessa kansallisiin säännöksiin oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 13 ja PeVL 20/2017 vp, s. 6), eikä suomalaisessa lainsäädännössä tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (PeVL 15/2018 vp, s. 49, PeVL 14/2018 vp, s. 13, PeVL 26/2017 vp, s. 42). Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei kuitenkaan kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim. PeVL 12/2019 vp, PeVL 31/2017 vp). Lakivaliokunnan on syytä varmistua ehdotetun sääntelyn yhteensopivuudesta EU-oikeuden kanssa.
(6) Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. PeVL 25/2005 vp). Perustuslakivaliokunta on painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 1/2018 vp, s. 3, PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4).
(7) Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esitys edustaa hyvää lainvalmistelutapaa. Valiokunta kiinnittää tältä kannalta erityistä huomiota säätämisjärjestysperusteluihin sisällytettyyn erilliseen jaksoon kansallisen liikkumavaran käytöstä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
(8) Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely on merkityksellistä erityisesti perustuslain 7 §:ssä turvatun henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden sekä 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.
(9) Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksilla on hyväksyttävä pääosin EU-oikeuteen palautuva peruste. Ehdotettuja säännöksiä on arvioitu pääsääntöisesti asianmukaisesti säätämisjärjestysperusteluissa. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista.
(10) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota lakiehdotuksessa tietosuojavaltuutetulle osoitettaviin tehtäviin. Valiokunta on kiinnittänyt jo aiemmin valtioneuvoston huomiota perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen keskeiseen merkitykseen tietosuojaperusoikeuden toteutumisen kannalta ja pitää edelleen tärkeänä, että valvontaviranomaiselle osoitetaan riittävät resurssit tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen (ks. esim. PeVL 40/2021 vp, kappale 39).