Viimeksi julkaistu 9.5.2021 20.37

Valiokunnan lausunto StVL 12/2018 vp HE 16/2017 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Hallintovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE 16/2017 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava hallintovaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos Ilpo Helismaa 
    sisäministeriö
  • erityisasiantuntija Lasse Ilkka 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos Anne Koskela 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • johtaja Teemu Lehti 
    Hätäkeskuslaitos
  • johtaja Kimmo Kohvakka 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • Turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen 
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • ensihoitopäällikkö Kari Porthan 
    Helsingin kaupungin pelastuslaitos
  • pelastuskomentaja Simo Weckstén 
    Helsingin kaupungin pelastuslaitos
  • apulaisylilääkäri Kaius Kaartinen 
    Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
  • johtajaylilääkäri Eija Vaula 
    Satakunnan sairaanhoitopiiri
  • pelastuspäällikkö Juha Virto 
    Varsinais-Suomen pelastuslaitos
  • toimitusjohtaja Sirpa Rantanen 
    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos
  • hallituksen jäsen Sanna Kauppinen 
    Suomen Ensihoitoalan Liitto ry
  • hallituksen jäsen Erik Lydén 
    Suomen Ensihoitoalan Liitto ry
  • asiamies Jari Koivuluoma 
    Suomen Palomiesliitto SPAL ry
  • puheenjohtaja Tero Vainio 
    Suomen Sairaankuljetusliitto ry
  • hallituksen jäsen, yrittäjä Jan-Ove Paul 
    Suomen Sairaankuljetusliitto ry

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

  • Pelastusopisto
  • Helsingin kaupungin pelastuslaitos

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Lakiehdotuksen tarkoituksena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Ehdotetun lain tavoitteena on erityisesti pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa. Lain tavoitteena on myös säilyttää pelastustoimen mahdollisuudet tuottaa ensihoito- ja ensivastepalveluita sen mukaan kuin siitä sovitaan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 

Lakiehdotuksen mukaan pelastustoimen järjestämisestä vastaa maakunta ja pelastustoimen palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos. Palvelujen tuottamisessa voidaan nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia ja muita yhteisöjä. Maakunnan liikelaitoksesta säädetään ehdotetussa maakuntalaissa (HE 15/2017 vp) ja pelastustoimen sisällöstä uudistettavassa pelastuslaissa (HE 18/2018 vp). Molemmat lakiehdotukset ovat parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. 

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että pelastustoimi ja ensihoitopalvelut toteutetaan 18 maakunnassa, jolloin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen synergiaedut voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun toteuttamisessa sekä varautumisessa suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Ensihoitopalvelut ovat jatkossakin osa terveydenhuollon toimintaa ja olennainen osa kiireellisen hoidon palveluketjua. 

Valiokunta korostaa, että ensihoitopalvelu on maakunnan lakisääteinen tehtävä, joka kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ensihoitopalvelun järjestäjänä ovat nykyisin sairaanhoitopiirit ja tulevaisuudessa maakunnat. Ensihoitopalvelun järjestämisestä ja tuottamisesta sekä sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on terveydenhuoltolain 39 §:n mukaan järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Valiokunta pitää tärkeänä ensihoidon ja kotona annettavien palvelujen keskinäisen yhteistyön kehittämistä esimerkiksi ikääntyneiden turvallisen kotona asumisen tukemiseksi. 

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen valmistelemat tavoitteet ajasta, jossa väestö tavoitetaan, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä otetaan huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet sekä erityisvastuualueen resurssit. 

Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi palvelutasopäätöksessä päättää ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 

Ensihoitopalvelusta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (340/2011) säädetään muun muassa ensivasteyksiköissä ja ensihoidon yksiköissä henkilöstöltä vaadittavasta koulutuksesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossakin turvataan ensihoidon henkilöstön riittävä terveydenhuollon osaaminen. 

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi voimassa olevan lain mukaan järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palveluntuottajalta. 

Pelastuslaitosten tehtävävolyymista noin 70—80 prosenttia kohdistuu ensihoitotoimintaan. Valiokunta toteaa, että pelastustoimi on merkittävä ensihoitopalvelun tuottaja ja on tärkeää, että lainsäädäntö mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös uusissa palvelurakenteissa. Pelastuslaitosten hoitaessa ensihoitotehtäviä ja ensihoitopalveluun kuuluvia ensivastetehtäviä voidaan hyödyntää yhteiskunnan resursseja mahdollisimman tehokkaasti sekä normaalitilanteissa että häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa.  

Sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan tuleva maakunta päättää lähtökohtaisesti itse sisäisestä liikelaitosrakenteestaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta hallituksen esitykseen sisältyvän nimenomaisen säännöksen (järjestämislain 22 §:n 1 mom.) mukaan kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettaviksi. Koska ensihoito on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuuluu sen tuotanto lain nojalla maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle liikelaitokselle. Valiokunta on parhaillaan perustuslakivaliokunnan arvioitavana olevassa mietintöluonnoksessaan ehdottanut järjestämislakiehdotuksen 22 §:n täsmentämistä siten, että siitä käy selkeästi ilmi maakunnan sote-liikelaitoksen voivan hankkia maakunnan muilta liikelaitoksilta omaa toimintaansa täydentäviä palveluja. Maakunnan päätöksen mukaisesti ensihoitopalvelujen tuotannossa voidaan näin ollen hyödyntää myös pelastustoimen liikelaitoksen tuotantoa, vaikka ensihoidon tuotantovastuu on lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksella. 

Ehdotetun maakuntalain 8 §:n mukaan maakunta voi, jollei lailla toisin säädetä, tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Säännös mahdollistaa siten ensihoidossa nykyisen kaltaisen monituottajamallin, jossa palveluja hankitaan myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ensihoidon osalta järjestämislakiehdotuksen 22 §:n 2 momentti rajaa kuitenkin palvelujen tuotannosta pois kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tytäryhteisöt ja määräysvallassa olevat säätiöt. Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyisen kaltainen mahdollisuus hyödyntää ensihoidossa yksityistä palvelutuotantoa mahdollistetaan myös tulevassa sote- ja maakuntarakenteessa. 

Maakuntarakennetta varten valmistellaan muutoksia myös muuhun lainsäädäntöön, mukaan lukien ensihoitopalvelua koskeva terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta. Terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskevat muutosehdotukset ovat samanaikaisesti eduskunnan käsiteltävinä (HE 311/2018 vp). Muutosten on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön kanssa. 

Hallituksen esityksessä HE 18/2018 vp ehdotetaan kumottavaksi pelastuslain 55 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan sisäministeriö voi hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Momentissa tarkoitetulla oppilaitoksella on käytännössä tarkoitettu Helsingin kaupungin pelastuskoulua. Pelastustoimen peruskoulutus on jatkossa pelastuslain ja Pelastusopistolain mukaisesti Pelastusopiston tehtävä koko maassa. Esityksen perusteluissa todetaan, että Helsingin pelastuskoulun nykyisin toteuttama yhteistyö perustason ensihoitopätevyyden tuottamisessa pelastajakoulutuksen yhteydessä (pelastajakoulutukseen integroitu lähihoitajakoulutus pelastajaksi valmistumisen jälkeen) pyritään turvaamaan maakunnallisen pelastuslaitoksen ja terveydenhuolto-oppilaitosten tiiviillä ja nykyistä vastaavalla yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin huoli uudistuksen vaikutuksista pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten tarvitsemien palomiesten saatavuuteen. Koulutuksessa huomioon otettavia pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ovat muun muassa lentokentän, voimalaitosten ja metro- ja muun raideliikenteen mahdolliset onnettomuudet sekä valtionhallinnon ja lähetystöjen turvallisuusjärjestelyt. Valiokunta pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet otetaan huomioon ensihoidon ja pelastustoimen järjestämisessä sekä koulutuksen uudistuksessa ja kehittämisessä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,

että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 14.2.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Krista Kiuru sd 
 
varapuheenjohtaja 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
 
jäsen 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
jäsen 
Arja Juvonen ps 
 
jäsen 
Niilo Keränen kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd (osittain) 
 
jäsen 
Jaana Laitinen-Pesola kok 
 
jäsen 
Anne Louhelainen sin 
 
jäsen 
Ulla Parviainen kesk 
 
jäsen 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
jäsen 
Pekka Puska kesk 
 
jäsen 
Sari Raassina kok 
 
jäsen 
Veronica Rehn-Kivi r (osittain) 
 
jäsen 
Vesa-Matti Saarakkala sin 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Martti Talja kesk 
 
varajäsen 
Satu Taavitsainen sd (osittain) 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Harri Sintonen 
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Jätämme eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon pelastustoimen järjestämisestä, sillä katsomme, että asioiden käsittelyjärjestys on väärä. Jättämällä lausuntonsa pelastustoimen järjestämislakiin tässä vaiheessa, kun ns. sote-maku -lait (mm. HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi ja sitä täydentävä HE 57/2017 vp Hallituksen esitys maakuntien rahoitusta koskevien ja eräiden muiden säännösten osalta) ovat edelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavana, sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa kantaa yksittäiseen asiaan, pelastustoimen järjestämiseen ilman käsitystä tehtäväkokonaisuudesta ja sen rahoituksesta. Valiokunta ei ole vielä ottanut lopullista kantaa maakuntien perustamiseen ja niille annettaviin tehtäviin ja tehtävien rahoitukseen. 

Katsomme, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi tullut sote-maku -lakien mietintövaliokun-tana ensin esittää selkeästi kantansa rakenteeseen ja rahoitukseen ja vasta tämän jälkeen ottaa kantaa yksittäisiin esityksiin. Myöskään perustuslakivaliokunta ei ole vielä ottanut lopullista kantaa edellä mainittuihin asioihin ja eri esitysten keskinäisiin riippuvuussuhteisiin. Tästä syystä katsomme, että valiokunnan ei olisi pitänyt antaa lausuntoa vielä tässä vaiheessa. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 14.2.2019
Anneli Kiljunen sd 
 
Kristiina Salonen sd 
 
Krista Kiuru sd 
 
Satu Taavitsainen sd 
 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
Veronica Rehn-Kivi 
 
Outi Alanko-Kahiluoto vihr 
 
Arja Juvonen ps