Vaikutukset kuntatasolla

Perussuomalaiset yhtyy asiantuntijalausunnoista ilmeneviin näkemyksiin, joiden mukaan taloudelliset vaikutukset koko kuntasektorille tulevat olemaan valtiovarainministeriön arviota suuremmat. Lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa kuvattu ennuste verotulojen kehityksestä vaikuttaa liian optimistiselta. Mikäli lomautusten ja irtisanomisten seurauksena veropohja kehittyy heikommin kuin julkisen talouden suunnitelmassa on arvioitu, vaikuttaa tämä heikentävästi myös kuntien rahoituspohjaan kunnallisverotuottojen laskiessa.  

Samoin perussuomalaiset yhtyy näkemykseen siitä, että menot tulevat jaksottumaan pidemmälle aikajaksolle kuin vuosille 2020 ja 2021. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menoissa koronan vaikutukset ovat pitkäkestoisempia ja mitä pidempään rajoitustoimet jatkuvat, sitä suuremmiksi kasvavat välilliset kustannukset, koska ennaltaehkäiseviä ja kiireettömiä palveluja on vähennetty ja toisaalta rajoitusten aikana ihmiset eivät hakeudu sosiaali- ja terveyspalveluihin koronatartunnan pelossa, vaikka terveydentila tai hyvinvointi sitä vaatisi. Kustannuksia syntyy sekä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa että erikoissairaanhoidossa.  

Lisäksi kuntien taloutta heikentää asiakasmaksutuottojen lasku, kun kiireettömät palvelut on siirretty myöhempään ajankohtaan. Vastaavaa säästöä muun muassa palkka- ja toimitilakuluissa ei kuitenkaan saavuteta, koska koronavirustilanne on lisännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta "tyhjäkäyntiä", mutta vastaavat palvelut joudutaan tarjoamaan myöhemmin ja jonoja joudutaan mahdollisesti purkamaan ylitöinä tai ostopalveluina, mistä seuraa lisäkustannuksia. Kuntien työpaikka- ja asukasrakenteet tai taloudellinen lähtötilanne ennen koronakriisiä eivät myöskään ole yhtenäisiä, ja koronakriisin kustannukset kunnille vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon kunnissa on koronatapauksia, ja vastaavasti tulojen menetys vaihtelee sen mukaan, kuinka voimakkaasti lomautukset ja irtisanomiset kuhunkin kuntaan kohdistuvat. Moni kunta onkin kriisituen tarpeessa, ja kriisituen jakamisessa tulisi huomioida erityisesti koronakriisistä kullekin kunnalle aiheutuneet, työttömyydestä ja lomautuksista aiheutuneet verotulojen menetykset. 

Vaikutukset Kelaan

Kela on tuonut lausunnossaan esille huolensa siitä, että perustoimeentulotuella voidaan myös joutua paikkaamaan muita etuuksia, joiden hakemuksia ei ehditä käsitellä hakemusmäärän aiheuttaman ruuhkan vuoksi, tai jos esimerkiksi terveysperusteisten etuuksien käsittelyssä tarvittavien lääkärinlausuntojen saamisessa syntyy pitkiä viiveitä. Perustoimeentulotukeen voi siis lyhyellä aikavälillä kohdistua ylimääräistä painetta.  

Perussuomalaiset pitää todennäköisenä, että näin tulee tapahtumaan, ja katsoo, että tilanteeseen tulee varautua ennalta ja se tulee huomioida Kelan resursoinnissa. Kelan lausunnossaan esittämä näkemys siitä, että liikkumavaran tulisi olla noin 5 % toimintakulujen valtionosuudesta, on perusteltu erityisesti huomioiden julkisen talouden suunnitelman perusteena oleva, varsin optimistinen ennuste rajoitusten kestosta ja niiden vaikutuksista julkiselle taloudelle. 

Perussuomalaiset yhtyy myös Kelan näkemykseen siitä, että etuuskäsittelyä tulee uudistaa sekä prosesseja että järjestelmiä kehittämällä, ja tähän on osoitettava riittävä rahoitus, kuten myös Kelalle osoitettavista uusista tehtävistä aiheutuviin toimintakuluihin. Palveluiden automatisointi ja järjestelmien uudistaminen vähentävät etuuskäsittelijöiden manuaalista työtä ja nopeuttavat siten hakemusten käsittelyaikoja. 

Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus

Perussuomalaiset katsoo, että vanhuspalveluiden sitova henkilöstömitoitus tulee toteuttaa viipymättä eikä koronakriisistä aiheutuva säästöpaine saa näkyä ikäihmisten aseman heikentymisenä entisestään. Perussuomalaiset huomauttaa, ettei henkilöstömitoituksen toteuttamista voida sitoa tiettyihin yksittäisiin, korvamerkittyihin säästöihin, joiden toteutuminen on epävarmaa. Erityisesti lääkekorvausten osalta korvattavien lääkkeiden määrän supistaminen, korvausprosenttien lasku tai omavastuurajojen nosto eivät tule ratkaisuina kyseeseen, koska säästöt kohdistuisivat monissa tapauksissa vähävaraisiin, vanhoihin tai pitkäaikaissairaisiin henkilöihin, joiden toimeentulo on muutenkin tiukalla. Apteekkariliiton esittämä apteekkitalouden kokonaisuudistus sekä sen kautta mahdollisesti saavutettavat säästöt tulee tutkia huolellisesti. 

Suunnitelma yksityisten lääkäripalveluiden kelakorvausten poistamisesta tai merkittävästä laskemisesta tulee perua, koska tällä muutoksella olisi merkittävää haittaa kyseisten palveluiden saatavuudelle ja se aiheuttaisi kuntatoimijoille merkittävän riskin kustannusten noususta, ja siten saavutettu säästö todennäköisesti nostaisi julkisen sektorin kustannuksia toisaalla. 

Ympärivuorokautisen hoivan parannusta ei myöskään tule rahoittaa säästämällä saattohoidosta, palliatiivisesta hoidosta tai kotihoidosta, vaan ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista ja oikeudesta hyvään hoitoon tulee huolehtia kokonaisuutena. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on, että ikääntyneille varmistetaan riittävien ja räätälöityjen palveluiden avulla mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Perussuomalaisten mielestä laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon yhdenvertaisuus tulee toteuttaa erillisellä lainsäädännöllä, saattohoitolailla. Sen valmistelu on aloitettava välittömästi.  

Koronakriisin kustannusten jakaantuessa hyvin eri tavalla eri kunnissa tulee valtion kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kunnilla säilyy edellytykset selvitä peruspalveluistaan kriisin keskellä. Mikäli peruspalveluihin pääsy viivästyy, sillä on heikentävä vaikutus kansalaisten terveyteen ja paine erikoissairaanhoidossa lisääntyy. Tästä syystä oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tulee toteutua myös koronakriisin aikana ja kiireettömän hoidon määräajoista tinkimistä poikkeusolojen aikana tulee tarkastella kriittisesti. 

Perussuomalaiset jakaa mielenterveysalan toimijoiden huolen siitä, miten koronakriisi ja siitä seuranneet rajoitustoimet vaikuttavat kansalaistemme mielenterveyteen. Erityisesti ikääntyneiden kansalaisten sekä riskiryhmiin kuuluvien, joita on oman turvallisuutensa vuoksi kehotettu pysymään kotona, yksinäisyys on todellinen ongelma. Näihin ryhmiin kuuluvia ei saa jättää yksin kriisin keskellä. Perussuomalaiset huomauttaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on ollut merkittäviä alueellisia eroja jo ennen koronakriisiä ja palvelujen kysynnän kasvaessa koronakriisin myötä erityisesti niissä kunnissa, joissa palveluiden tarjonta oli jo lähtötilanteessa heikompaa, palveluihin pääsy uhkaa vaarantua entisestään. Tilanne, jossa mielenterveyspalveluiden saatavuus riippuu voimakkaasti niitä tarvitsevan asuinpaikasta, ei ole hyväksyttävissä. 

Omaishoidon asema

Perussuomalaisten mielestä omaishoitoon sekä ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoon tulee panostaa erityisesti. Perussuomalaiset esitti aikaisemmin, että ansiotyöstään palkattomalle vapaalle jäävien omaishoitajien toimeentulo olisi tullut turvata maksamalla heille ansionmenetyskorvausta yhtäläisellä tavalla lastaan kotiin hoitamaan jäävien vanhempien kanssa. Hallitus ei kuitenkaan tarttunut tähän ehdotukseen. Omaishoitajat jäivät väliinputoajiksi myös koronakriisin keskellä. Perussuomalaiset katsoo, että tämä tilanne ei ole hyväksyttävä ja omaishoitajien, jotka tekevät tärkeää työtä varsin niukalla korvauksella, toimeentulo sekä mahdollisuus ansiotyöhön tulee varmistaa. 

Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tehdäkseen tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla ansionmenetys omaishoitajalle voidaan korvata, kun hän koronatilanteen takia joutuu jäämään palkattomasti töistä pois hoidettavansa turvallisuuden varmistamiseksi. Perussuomalaiset katsoo, että omaishoidon ja työn yhteensovittamista tulee edistää työlainsäädäntöä uudistamalla sekä kiinnittää huomiota omaishoidon tuen yhdenvertaiseen saatavuuteen asuinpaikasta riippumatta. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisella lisätään työssäkäyvien omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia.  

Sairaanhoitopiirien ja maakuntien rahoitus ja sote-uudistus

Perussuomalaiset kiinnittää huomiota siihen, että koronatilanne on pakottanut sairaanhoitopiirit pitämään ylimääräistä valmiutta ja varautumista yllä, mistä seuraa sairaanhoitopiireille merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia. HUS on arvioinut, että tämä tarkoittaa yhden sairaalakiinteistön (Helsingissä sijaitseva kirurginen sairaala) varustamista ja varaamista ainoastaan koronapotilaiden hoitoa varten. Tämän tyyppisen valmiuden ylläpito merkitsee huomattavaa kulurasitetta sairaanhoitopiirille, ja valtion tulisi huomioida tämä sairaanhoitopiirien rahoituksessa. 

Perussuomalaiset katsovat aiheelliseksi HUS:n esittämän huolen maakuntien rahoitusmallista. Rahoitusmallin tulee turvata perus- ja erityistason palveluiden tarpeenmukainen tuotanto myös poikkeusoloissa. Rahoitusmekanismiin pitää sisältyä väline, jolla kohdennettua rahoitusta voidaan tarvittaessa osoittaa sekä perustason että myös erityistason palveluille esimerkiksi nyt käsillä olevaa koronapandemiaa vastaavissa tilanteissa, joissa palvelutuotannon rahoituspohja pettää. Rahoitusmallin tulee osaltaan huomioida myös Uudenmaan erityispiirteet, eikä se saa toteutuessaan heikentää Uudenmaan maakuntien rahoitusasemaa tai vaarantaa terveydenhuollon investointeja Uudenmaan maakuntien alueella. Rahoitusmallin tulee ehdottomasti huomioida Uudenmaan väestönkasvu siten, että Uudenmaan maakunnille vuosittain osoitetun rahoituksen määrä perustuu kulloinkin ajantasaiseen väestötietoon. 

Sote-uudistus

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että koronakriisi on nostanut entistä selkeämmin esiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen välttämättömyyden. Perussuomalaisten mielestä koronakriisillä voi olla suuria vaikutuksia sote-uudistuksen aikatauluun. Tämä tulee huomioida erilaisia uudistuksia eteenpäin vietäessä. Me emme vielä tarkalleen tiedä, millaisia lopullisia vaikutuksia koronakriisillä tulee olemaan meidän yhteiskuntaamme. Lainsäädäntötyöhön on annettava riittävästi aikaa, ja laajojen lakipakettien valmistelu ja käsittely vaativat huolellisen työn. 

Perussuomalaiset jakavat muun muassa Lastensuojelun keskusliiton esiin nostaman näkemyksen siitä, että pandemia on mitä suurimmassa määrin paitsi terveyskriisi myös sosiaalinen kriisi. Sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen merkitys on tunnistettu ihmisten selviytymisen kannalta oleelliseksi. Tämä tulee huomioida tulevassa sote-uudistuksessa ja tehdä aidosti sosiaali- ja terveyspalvelujen, eri tahojen osaamisen yhdistävä uudistus, ei vain terveyspalvelujen uudistus. Mielenterveyspalveluiden lisäksi tulee panostaa myös lastensuojeluun ja erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta säästöjen kohteeksi eivät joudu sote-palveluiden laatu ja erityisesti suurimmassa palvelujen tarpeessa olevat tahot. Sote-uudistuksen ensisijainen tavoite ei saa olla säästöjen hakeminen palveluiden käyttäjien kustannuksella, ja palveluiden tarjonnassa tulee huomioida alueellinen yhdenvertaisuus. Erityisesti ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat tarvitsevat kohtuullisen matkan päässä olevia palveluita, joiden siirtäminen kauemmas palveluiden käyttäjistä vaarantaa tosiasiallisen mahdollisuuden käyttää palveluita. Perussuomalaiset katsoo, että sote-uudistusta tulee epävarmat tulevaisuudennäkymät huomioiden kehittää pitkäjänteisesti siten, että tuloksena on toimiva ja kansalaisten pitkän aikavälin tarpeisiin vastaava malli, jota ei viedä hätiköiden maaliin yhden hallituskauden aikana laadusta välittämättä. 

Tutkimus ja rokotevalmistus

Perussuomalaiset toteaa, että terveysalan tutkimuksen rahoituksen vähentäminen on osoittautunut virheeksi. Perussuomalaiset katsoo, että terveysalan tutkimusrahoitusta on nostettava pitkällä aikavälillä siten, että se mahdollistaa Suomen kansallisen kilpailukyvyn alalla ja panostaa muun muassa Tampereen yliopiston esittämällä tavalla tutkimuksen koordinointiin. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että valiokunnan lausunnossa nostetaan esiin kotimaisen rokotetuotannon uudelleen aloittamisen mahdollisuuden selvittäminen.  

Kokoomuksen mielestä julkisen talouden suunnitelmassa tulisi keskittyä koronakriisin aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten haittojen korjaamiseen ja Suomen nostamiseen uudelleen jaloilleen. Pääministeri Marinin hallitusohjelman taloudellinen pohja on romahtanut, ja hallitusohjelma tulisi kirjoittaa uudelleen. Muuttuneessa tilanteessa kuntia ei voida kuormittaa uusilla velvoitteilla. 

Epidemian aiheuttamista kriiseistä niin terveydellinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kriisi ratkaistaan merkittäviltä osin kunnissa. Kuntien taloudellinen tilanne oli erittäin haastava jo ennen koronakriisin alkamista, ja kehitysnäkymät ovat nyt synkentyneet entisestään. Kuntatalous on joutunut vapaapudotukseen koronakriisin myötä. Kokoomuksen mielestä kuntia on tuettava ja autettava, jotta turvaamme kuntien toimintaedellytykset akuutin kriisin keskellä ja ihmisille tärkeät peruspalvelut myös tulevaisuudessa. 

Samaan aikaan hallitus ei julkisen talouden suunnitelmassa ole arvioinut uudestaan hallitusohjelman isoja uudistuksia, jotka lisäävät kuntien velvoitteita merkittävästi. Uudistukset on luvattu kompensoida täysimääräisesti, mutta riittävää rahoitusta ei ole. Esitysten kustannusarvioihin liittyy epävarmuuksia ja uhka kustannusten toteutumisesta nyt esitettyä korkeampina. Kuntien selviämiseen uusista velvoitteistaan liittyy merkittäviä riskejä, sillä samaan aikaan kuntien peruspalveluiden tarve tullee merkittävästi kasvamaan koronakriisin jälkivaikutuksena. Kokoomuksen mielestä kuntia ei tulisi kuormittaa uusilla velvoitteilla, jotka pahimmillaan vaarantavat olemassa olevien palveluiden turvaamisen. 

Kuntien taloustilanteen muuttumista ja koronakriisin jälkihoidon vaikutusta palveluiden kysynnälle on seurattava tiiviisti. Kunnille kohdennettavassa tuessa on otettava huomioon myös se, miten koronaepidemia on kuormittanut kuntia.  

Paine palveluiden rahoituksen turvaamiseksi kasvaa entisestään koronaepidemian myötä. Palveluiden tarve tulee kasvamaan koronan jälkivaikutuksena, ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan vahvempia vastuutahoja. Sote-palveluiden tulee rakentua kuntien yhteistyön pohjalle. Tarvitsemme riittävän vahvoja kuntien yhteistyöalueita tai kuntayhtymiä laadukkaiden palvelujen järjestämiseksi ympäri maata. Palvelujen kehittäminen ei saa jäädä hallinnon uudistamisyritysten jalkoihin.  

Sosiaalista kriisiä on torjuttava turvaamalla ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden riittävyys kaikissa Suomen kunnissa. Poikkeusolot vaikeuttavat monia sosiaalisia ongelmia entisestään, ja myös vahvempiin tukitoimiin on varauduttava panostamaan vielä pitkään kriisin päätyttyäkin.  

Kiireetöntä hoitoa on jouduttu perumaan koronan vuoksi, mikä tarkoittaa sitä, että hoidon tarve siirtyy eteenpäin ja hoitovelka kasvaa. Huolta aiheuttaa myös se, että moni sairaus voi jäädä diagnosoimatta tai tarpeellinen hoito viivästyä koronan vuoksi. Kasvanut hoitovelka tulee näkymään jollakin aikavälillä hoidon tarpeen lisääntymisenä ja pidentyvinä hoitojonoina. Monin paikoin Suomessa on joutunut jonottamaan hoitoa jo ennen koronakriisiä. Nyt kasautuva hoitovelka tulee entisten hoitojonojen päälle, mikä voi entisestään heikentää palveluihin pääsyä ja ihmisten yhdenvertaisuutta hoidon saatavuuden osalta. 

Kokoomus on erityisesti huolissaan siitä, miten hallitus aikoo turvata mielenterveystyön pitkäjänteisyyden ja toimia mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi tilanteessa, jossa kriisin vaikutuksesta riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään. Huoli toimeentulosta on kasvanut monessa kotitaloudessa lomautusten, irtisanomisten ja yrittäjien ahdingon myötä. Kotiin eristäytymisen pelätään syventävän perheiden kriisejä. Huoli vähävaraisten lapsiperheiden pärjäämisestä, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja päihteiden käytön lisääntymisestä, vanhempien psyykkisten ongelmien syventymisestä, uupumisesta sekä parisuhdeongelmien kasvamisesta ja huolto- ja tapaamisriitojen pahenemisesta on merkittävä. Oppilashuollossa näkyy jo ahdistuksen kasvu ja pelot, joiden käsittelyyn lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole tukea kotoa. Myös yhä useampi ikääntynyt on vaarassa kokea vakavaa yksinäisyyttä eristäytymisen seurauksena. Rutiinien rikkoutuessa päihteidenkäyttö voi lisääntyä ja henkinen hyvinvointi olla koetuksella. Tämä lisää riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. 

Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalvelut pitää saada matalalla kynnyksellä ja hoitoon pitää päästä selvästi nykyistä nopeammin. Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Päihdepalveluihin hoitoon pääsyä pitää myös parantaa. 

Kokoomus katsoo, että erityisesti kriisin pitkittyessä on kiinnitettävä vakavaa huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen, lasten perhetyöhön ja lasten suojeluun. Lastensuojelun toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Lastensuojelun asiakkaiden määrä voi kasvaa poikkeusolosuhteiden myötä. Yhteydenpitoa erityisesti suuressa riskissä oleviin perheisiin tulee lisätä esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntämällä. Myös kotikäyntejä perheisiin tulee jatkaa, jos se on lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta perusteltua. Tukiperheet ovat monelle heikoimmassa asemassa olevalle lapselle ja nuorelle tärkeä voimavara. Poikkeusaikana yhteydenpitoa on varmistettava etäyhteyksillä, jotta tukiperheen tai -henkilön yhteydenpito lapseen tai nuoreen säilyy. 

Järjestöjen merkitys monien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on keskeinen. Koronakriisistä selviämisessä ja kriisin jälkihoidossa matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisessä asemassa ja järjestöjen osaamiselle ja niiden tarjoamille palveluille on tarvetta. Järjestöjen toimintaedellytykset ovat kuitenkin heikentyneet koronakriisin seurauksena, eikä järjestöille toistaiseksi ole kohdennettu erillistä tukea. Järjestöjen tuottamien palveluiden jatkuvuus on turvattava huolehtimalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytyksistä. 

Kokoomuksen mielestä vanhuspalveluiden uudistamistyö on tehtävä kokonaisuutena ja ympärivuorokautisen hoivan ratkaisuja on käsiteltävä osana vanhuspalveluiden kokonaisuudistusta. Haluamme lisää hoitajia ikäihmisille ja takuun vanhuspalveluiden laadusta ja saatavuudesta kaikille palveluita tarvitseville ikääntyneille. Tarvitsemme lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan. Ympärivuorokautisen hoivan sääntelyä uudistamalla ei saa heikentää kotihoidossa olevien ikäihmisten tai omaishoitajien asemaa. Kokoomus haluaa lisätä vanhusten oikeuksia palveluihin. Jokaisen ikäihmisen on saatava juuri hänen tarvitsemansa palvelut, yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti. Myös oikeus laadukkaaseen ja hyvätasoiseen saattohoitoon on turvattava asuinpaikasta riippumatta. 

Eristäytymisen myötä ikääntyneet liikkuvat vähemmän, mikä näkyy nopeasti toimintakyvyn heikkenemisenä ja lisää kaatumisen riskiä kotona. Liikunnalla ehkäistään tehokkaasti vanhuusiällä tyypillistä lihaskatoa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvinvointia, vähentää muistisairauden riskiä ja hidastaa muistisairauden etenemistä. Ikääntyneiden kunnon laaja ja yhtäkkinen heikkeneminen olisi vakava riski jo ennestään kuormittuneiden vanhuspalveluiden kantokyvylle. Ikääntyvässä Suomessa riittävästä liikunnasta ja hyvästä toimintakyvystä huolehtiminen onkin välttämätöntä. Ikääntyneiden riittävään liikkumiseen ja toimintakykyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisin aikana ja sen päätyttyä. Ikääntyneille on varmistettava kuntouttavien palveluiden nopea saatavuus. 

Kokoomus nostaa esiin huolen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hoitotyön tutkimusrahoituksen riittävyydestä ja pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan lausumassaan edellyttämällä tavalla valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa. Kokoomuksen mielestä panostukset lääketieteelliseen tutkimukseen ja erityisesti yliopistotasoiseen tutkimukseen (VTR) ovat tällä hetkellä riittämättömiä ja hallituksen tulisikin rakentaa uskottava polku VTR-rahoituksen nostamiseksi kestävälle tasolle.  

Yliopistotasoisella tutkimuksella turvataan erityisesti julkisten terveydenhuollon palveluiden kehittämistä vaikuttavaan, väestön terveyttä ja hyvinvointia tukevaan suuntaan. Terveydenhuollon yksiköissä tapahtuva tutkimus mahdollistaa uusimpien hoitomuotojen käyttöönoton ja kokeilemisen. Tutkimusta tarvitaan myös terveysteknologian kehittämiseen. Erityisesti väestön ikääntyessä tarvitaan uusia ratkaisuja helpottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kuormitusta, tukemaan ikäihmisten pysymistä toimintakykyisinä ja epidemiatilanteessa vähentämään tartuntojen riskiä.  

Erityisesti vallitseva koronatilanne osoittaa tarpeen kotimaassa tehtävälle laadukkaalle tutkimukselle ja vaikuttavan lääkehoidon kehittämiselle. Rokotetutkimuksen lisäksi koronan taltuttamiseksi on tarpeen myös muiden hoito- ja preventiomenetelmien kehittäminen ja niihin on myös kohdennettava panoksia. Myös koronavirusrokotteiden hankintaan tulisi varautua ennakolta varaamalla siihen erillinen määräraha.