Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta hyvin laajalle levinneen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi velvollisuus käyttää niillä alueilla, joille on säädetty liikkumis- ja oleskelurajoituksia, suun ja nenän peittävää kasvomaskia tai hengityssuojainta sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Esitys annetaan perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti.
Yleistä lakiesityksestä ja tilanteesta
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja rankka yhteiskunnan toimintaa, palveluita, elinkeinoelämää sekä yksilöiden vapautta ja perusoikeuksia rajoittava esitys. Ennen kuin näin voimakkaasti perusoikeuksiin kajoavaa lakia voitaisiin ottaa käyttöön, on aivan välttämätöntä käyttää kaikki ne muut keinot ja työkalut, jotka ovat käytettävissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Huolimatta näinkin merkittävästi perusoikeuksia rajoittavasta laista hallituksen valmistelu on tehty salassa ja lakiesitys ei ole käynyt lausuntokierroksella kiireelliseen aikatauluun vedoten. Huomioiden edellä oleva olisikin eduskuntakäsittelyn aikana saatava tarvittavat tiedot asianmukaisen lakikäsittelyn varmistamiseksi. Pyydettäessä valiokunnan kuulemisessa lakiesityksen tausta-aineistoja ja siihen liittyen tehtyjä laskemia niitä ei ole kuitenkaan saatu. Olemme pyytäneet valiokuntaan myös muuttuneen epidemiatilanteen takia tuoreita päivitettyjä laskelmia, sillä epidemiologinen tilanne on muuttunut jo parin viikon takaisesta, jolloin nämä laskelmat oli tehty. Kokoomus ei pidä asianmukaisena, että kansanedustajan ja valiokunnan jäsenen välttämättömään tiedonsaantioikeuteen ei vastata.
Lainsäädännöllisten edellytysten luominen lähikontaktien mahdollisimman tehokkaalle rajoittamiselle on tarpeen, mutta nyt syntynyttä tilannetta olisi pitänyt pystyä ennakoimaan paremmin. Näin laajakantoisen lainsäädännön voimaan saattaminen kiireisellä aikataululla on hyvin riskialtista. Esityksessä on riittämättömästi tarkasteltu vaihtoehtoja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksille, ja se sisältää monia puutteita. Kokoomus pitää tärkeänä, että huolestuttavan korkealla olevat tartuntaluvut saadaan kääntymään laskuun. Merkittävistä lakiesityksistä päätettäessä käytössä on oltava ajantasaista tietoa ja on yritettävä löytää kaikki ne toimet ja työkalut, joilla uusien tartuntojen ilmaantuvuus sekä sairaala- ja tehohoidon tarve kääntyvät selkeään laskuun ja samalla mahdollisimman tarkkarajaisesti ja oikea-suhtaisesti.
Rajoitustoimista ja epidemian hillitsemisestä
Erittäin arvostetussa tiedelehti Sciencessa julkaistiin helmikuussa 2021 tutkimus, jossa arvioitiin eri rajoitustoimien suhteellista tehoa (Brauner JM, Mindermann S, Sharma M, et. al. Inferring the effectiveness of government interventions against COVID-19. Science 371, 802 (2021)). Siinä liikkumisrajoitusten merkitys on todettu n. 15 %:ksi (lakiesityksessä kuitenkin arvioitu selvästi korkeammaksi eli 25 %:ksi), ja kokoontumisrajoituksilla tiedejulkaisussa oli saavutettu puolestaan korkeimmillaan alle 10 tunnin tilaisuuksissa jopa 40 %:n hyöty.
Tutkimuksen mukaan koulujen ja yliopistojen sulkeminen on estänyt erittäin tehokkaasti infektion leviämistä, samoin yli 10 henkilön tapaamisrajoitukset. Ravintoloiden sulkemisella on ollut vähäinen vaikutus ja muiden "ei-välttämättömien" yritysten sulkemisella vielä pienempi vaikutus. Ks. alla oleva kuva.
Valiokunnassa kuullun asiantuntijan mukaan liikkumisrajoituksista arvioidaan oleelliseksi sitä, missä määrin ne vähentävät sellaisia kohtaamisia, joissa tartunta nyt leviää. Lakiesityksen perusteluissa oletetaan, että ilman lisärajoituksia R-luku olisi 1,2. Perusteluissa ei mainita, mihin tämä arvio perustuu. Ottaen huomioon, että R-luku ei ole vuoden 2021 aikana Suomessa ollut seitsemän vuorokauden tarkastelujaksona missään vaiheessa näin korkea, olettama vaikuttaa liioitellulta. Liikkumisrajoitusten oletetaan alentavan R-lukua 25 %, koska tartunnanjäljityksestä saadun tiedon perusteella n. 20—30 % kaikista tartunnoista tapahtuu vapaa-ajan yksityisissä sosiaalisissa kontakteissa ja muissa asioinnissa kuin elintarvikeliikkeissä. Oletus, että liikkumisrajoitukset estäisivät lähes 100-prosenttisesti tällaiset tartunnat, vaikuttaa liioitellulta. Tätä vahvistaa Sciencen artikkelin arvio liikkumisrajoitusten hyödystä. Lisäksi mitkään rajoitukset eivät edes teoriassa voi vaikuttaa infektion leviämiseen nopeammin kuin 5—7 päivän viiveellä. Kun huomioidaan näiden tekijöiden yhteisvaikutus, vaikuttavat liikkumisrajoitusten osalta esitetyt hyödyt merkittävästi liioitelluilta.
Tartuntojen määrä on 15.3. jälkeen kääntynyt laskuun sekä kansallisesti että HUS-alueella. Tämä on loogisessa suhteessa 9.3. käyttöön otettuihin edellisiin rajoituksiin. Vaikutus tapausmäärissä havaitaan noin viikon viiveellä ja vaikutus sairaala- ja tehohoitojaksoihin kolmen viikon viiveellä rajoitusten käyttöönoton jälkeen. Tämän tiedon perusteella vaikuttaisi olevan ennenaikaista ottaa käyttöön uusia rajoituksia, ennen kuin nähdään edellisten rajoitusten vaikutus pidemmällä aikavälillä. Tämän jälkeen on päätetty myös jo uusista rajoituksista. THL:n arvioita niin tapausmäärän kasvusta nykyrajoituksin kuin esitettyjen rajoitusten hyödyistä on pidetty liioiteltuina.
Liikkumisrajoitusten hyödyt vaikuttavat vähäisiltä suhteessa siihen, kun säädetään ihmisten perusoikeuksia vahvasti rajoittavaa lakia. Tällöin pitäisi käytettävissä olevien tietojen olla oikea-aikaisia ja selkeätulkintaisia. Niissä pitäisi olla huomioituna myös kaikki ne rajoitukset, jotka ovat olleet laskelmien pohjalla, ja myös suunnitellut uudet rajoitukset, mm. ravintoloiden sulun jatkaminen, kuntosalien sulkeminen ja yläkoulun ja toisen asteen etäkoulu. Mm. ravintola- ja kuntosalisulkuja THL ja STM perustelivat niihin sisältyvillä riskeillä tartuntojen leviämiseen. Näiden rajoitusten pitäisi luonnollisesti olla mukana myös mallinnuksissa, ja mallinnukset pitäisi saada eduskunnan käyttöön lakikäsittelyn aikana ja mietintövaliokunta hallintovaliokunnalle ennen mietinnön antamista. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan näitä tietoja ei ole saatu.
Lapset, nuoret, harrastukset
Epäselvää on lakiesityksen perusteella, onko lasten ja nuorten harrastustoiminta edelleen mahdollista esimerkiksi ulkotiloissa terveysturvallisuusohjeita noudattaen. Olisi erittäin tärkeää, että rajoituksia ei kohdennettaisi lasten harrastustoimintaan.
Lasten ja nuorten pitkittyneet rajoitukset ja siihen päälle tuleva liikkumisen rajoittaminen voivat johtaa häiriötilanteisiin, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan kodeissa sekä muuhun levottomuuteen. Myös lastensuojelun palvelutarve saattaa kasvaa. Liikkumisrajoitusten myötä apua tarvitsevien tunnistaminen ja yleisesti ottaen sulkutoimien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten kielteisten vaikutusten havaitseminen vaikeutuu.
Lasten ja nuorten kohdalla on huomioitava useat jo yli vuoden jatkuneet rajoitukset lasten ja nuorten elämään. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lukiolaiset ja toinen aste ovat olleet jo vuoden etäopetuksessa. Ehdotetut rajoitukset asettavat 14 —17-vuotiaat lapset eriarvoiseen asemaan lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta, eikä valituille ikärajoille löydy esityksestä selkeitä perusteita. Lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka kyseessä on perusoikeuksia vahvasti rajoittava laki. Hallitus on jättänyt myös useimmissa muissa koronaan liittyvissä laeissa lapsivaikutusten arvioinnit tekemättä. Tämä ei ole hyväksyttävää ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kaikkien alaikäisten mahdollisuus ulkoiluun ja muiden ikätovereiden tapaamiseen terveysturvallisesti on mahdollista. Viruksen tarttumisriski ulkotiloissa on kuitenkin merkittävästi pienempi. (3 §:n mom. 3)
Yksinelävät, ikäihmiset ja apua tarvitsevat
Yksin asuvat ihmiset saisivat hallituksen esityksen mukaan ulkoilla yhden tai kahden muun kuin samassa taloudessa asuvan kanssa. Tämä on hyvä linjaus. Samalla kuitenkin monet yksin asuvat ovat esimerkiksi niin huonokuntoisia, etteivät pysty helposti ulkoilemaan tai ainakaan viettämään ulkotiloissa pitkiä aikoja. Yksin asuvissa on huomattava osuus ikääntyvää väestöä. He voivat tarvita apua ulkoiluun ja asiointiin. On kohtuutonta edellyttää, että he voisivat tavata muita ihmisiä ainoastaan ulkotiloissa. Ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin kuormittuneita, ja on erittäin tärkeää, että kaikkia yleisimpiä tilanteita varten on olemassa yksiselitteinen ja selkeä ohjeistus.
Rokotukset
Pääkaupunkiseudulla koronavirustartuntoja on ollut eniten ja siksi riski saada tartunta ja riski menehtyä tartuntaan on muuta maata suurempi. Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän laskelmien mukaan "Epidemiatilanteen ja väestömäärän mukaan painotetulla vaikuttavammalla rokotusstrategialla voidaan mallin mukaan samalla määrällä koronavirusrokotuksia estää 15—20 % enemmän sairaalahoitoja verrattuna nykyiseen, vain väestömäärään perustuvaan rokotteiden jakeluun siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokote. Strategian valinnalla vaikutetaan koronavirustaudin lisäksi myös muiden tautien hoitoon. Kaikki koronaviruspotilaisiin käytetyt resurssit ovat jostakin muusta sairaanhoidosta pois. Mitä vähemmän on koronavirustaudin sairaalahoitoja, sitä paremmin voidaan yhdenvertaisesti koko maassa turvata myös muiden tautien hoito."
Esityksen tavoitteena on turvata perustuslain edellyttämällä tavalla julkisen vallan toimesta perustuslaissa turvattu jokaisen oikeus elämään sekä julkisen vallan velvollisuus turvata riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Tavoitteena on siten estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Vakavimmilla tartunta-alueilla asuvien suomalaisten monikymmenkertainen tartunnan, sairaalahoidon ja kuoleman riski on jo itsessään peruste rokotusjärjestyksen muuttamiselle, ja se on sekä lääketieteellisesti että eettisesti arvioituna välttämätöntä.
Tarkkarajaisuus ja oikea-aikaisuus
Liikkumisrajoituksista päätettäessä on ehdottomasti kaikessa korostettava toimenpiteiden oikea-aikaisuuden ja välttämättömyyden arviointia sekä lakiesityksessä kuvattujen haitallisten seurausten minimointia. Alueen tarkkarajaisuus pitää todentaa epidemiasta lähtevin perustein selkeästi ja muiden epidemiaa estävien toimenpiteiden tulee olla ensisijaisia. Vaikka arvioinnissa voidaan tukeutua yksittäisiä kuntia laajempiin kokonaisuuksiin, täytyy kulloisenkin kokonaisuuden olla tapauskohtaisesti tarkoin perusteltu epidemiologisesta näkökulmasta. Pelkkä hallinnollinen aluejako tai vakiintunut tapa tarkastella sairaanhoitopiirien tai -alueiden rajoja ei voi riittää toteuttamaan perusoikeuksien rajoittamisen tarkkarajaisuuden, välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimusta.
Liikkumisrajoitusta koskevien alueiden määrittelyssä mainitut kriteerit ovat liian avoimet, minkä takia ehdotamme hallintovaliokunnan täsmentävän 2 §:n kriteerejä, ja ne on saatettava lakitasolle. Kriteereitä liikkumisrajoitusten käyttöönottoon on välttämätöntä tehdä täsmällisemmiksi ja tarkkarajaisemmiksi. Kunnilla, sairaanhoitopiireillä, kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus tietää, mitkä ovat ne täsmälliset perusteet, joilla liikkumista rajoitettaisiin. Eri toimijoiden on myös pystyttävä ennakoimaan omaa toimintaansa ja vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan vielä enemmän taudin leviämisen hillitsemiseksi.
Rajojen terveysturvallisuus
Ulkomailta leviävät infektiot lisäävät tautitaakkaa kotoperäisiä infektioita enemmän, ja ne altistavat väestön uusille virusvarianteille, joita ei maassa endeemisesti esiinny. Näistä syistä ulkomailta tulevat infektiot tulisi estää ja samalla ehkäistä muiden virusvarianttien maahantuloa. Käytännössä se tarkoittaisi, että kaikilta ulkomailta saapuvilta vaaditaan ennakkotestiä ja tarvittaessa testataan rajalla ja uudelleen 72 tunnin kuluessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta vaati tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muutoksen käsittelyn yhteydessä, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin tällaisen ennakkotodistuksiin perustuvan mallin käyttöönottamiseksi. Ei ole oikeasuhtaista, että perusoikeuksiin puututaan maan rajojen sisällä näin voimakkain rajoituksin, mutta samanaikaisesti ei aseteta tehokkaita ja terveysturvallisuuden kaikissa tilanteissa turvaavia rajoituksia maahantulolle.
Kasvomaskit
Maskit suojaavat varsin tehokkaasti käyttäjäänsä sekä käyttäjän lähiympäristössä olevia, ja siten niiden käyttö on suositeltavaa. Se muistuttaa myös jokaista yleisvaarallisen tartuntataudin riskistä. Kasvomaskin käytön ohella on huolehdittava muista hygieniakäytänteistä kuten käsihygieniasta. Maskien käyttö on perusteltua tilanteissa, joissa turvaetäisyydestä huolehtiminen ei onnistu, kuten esimerkiksi kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä, joissa turvaväleistä huolehtiminen on vaikeaa. Olisi tärkeää, että kasvomaskit otettaisiin käyttöön koko Suomessa ja voitaisiin ehkäistä tartunnan leviämistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka tartuntatautitilanne muutoin olisi alueella vielä hallinnassa.
Muut vaikutukset
Nyt esitetyt uudet liikkuvuusrajoitukset laittavat monet kaupan alan liikkeet, erityisesti erikoiskaupan, täysin kestämättömään asemaan: kehotetaan ihmisiä välttämään kaupassa käyntiä, mutta kauppoja ei viranomaisen toimesta suljeta, ja heidät jätetään ilman taloudellista tukea. Tämä sama koskee myös palveluita tarjoavia yrityksiä, yksityisiä toimijoita ja ammatinharjoittajia.
Epäselvät määräykset (joissakin liikkeissä voi käydä, toisissa ei, mutta kukaan ei tiedä käytännössä, mikä on sallittua, mikä ei) heikentävät kaupan ja palveluiden sekä matkailu- ja ravintola-alan mahdollisuuksia täyttää rooliaan palveluiden, yhteiskunnan huoltovarmuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.
Mitä voisi ehdottaa?
Kokoomus ehdottaa:
1. kokoontumisrajoitusten tiukennukset, tartuntatautilain muutos
2. kaupassa tai vastaavassa kerrallaan asioivien henkilömäärän rajoitus
3. mahdollisuus puuttua esim. uskonnollisten yhteisöjen tiloihin
4. määräaikainen kauppojen sulku (pois lukien elintarvikeliikkeet ja apteekit) ja riittävät korvaukset
5. rajavalvonnassa käyttöön negatiivinen testitulos, 72 tunnin kontrollitesti ja valvottu karanteeni
6. maskivelvoite koko maahan
7. rakennustyömaiden systemaattinen seulonta
8. rokotusjärjestys: painotetaan rokotteiden jakelua pahimmille epidemia-alueille
9. aivan välttämättömässä tilanteessa, kun muut keinot on käytetty ja liikkumisrajoitusten käyttöönoton kriteerit täyttyvät (2 §), liikkumista rajoitetaan klo 22—06. Näin ei-toivottuun käyttäytymiseen voidaan puuttua pienemmillä taloudellisilla ja sosiaalisilla vahingoilla.
Jos ehdotettu lainsäädäntö liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta etenee eduskunnassa, on erittäin tärkeää arvioida vielä juuri ennen mahdollisen käyttöönottoasetuksen antamista uusien tartuntojen määrän ja ilmaantuvuuden sekä sairaala- ja tehohoidon tilannetta ja näiden ennustetta juuri sillä hetkellä. On oleellista, että rajoitukset ovat oikeasuhtaisia ja oikea-aikaisia mahdollisen voimaantulon hetkellä.
Huomioiden myös viruksen heikko tarttuvuus ulkotiloissa ei päiväaikaan ulkoilua koskevia tiukkoja henkilömäärärajoituksia ole tarkoituksenmukaista säätää, jotta kansalaiset voivat ylläpitää henkistä jaksamistaan ja terveyttään epidemiankin aikana.