Asetuksen tarkoitus ja keskeinen sisältö
Asetusehdotuksen päätarkoituksena on keventää jäsenvaltioiden viranomaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa ja siten edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Ehdotuksen tarkoituksena on myös auttaa jäsenvaltioita seuraamaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojeluun tähtäävän EU:n lainsäädännön noudattamista ja tukea asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Asetuksessa säädettäisiin julkisesta käyttöliittymästä osana sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (Internal Market Information System, IMI) sekä siihen liittyvästä työntekijöiden lähettämistä koskevasta vakiomuotoisesta ilmoituksesta ja ilmoituksessa vaadittavista tiedoista. Julkisen käyttöliittymän käyttöönotto olisi jäsenvaltioille vapaaehtoista. Jos jäsenvaltio liittyisi julkiseen käyttöliittymään, se ei saisi asettaa muita ilmoitus- tai tiedonantovaatimuksia palveluntarjoajille, jotka toimittavat lähettämisilmoituksen julkisen käyttöliittymän kautta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin asetusehdotuksen tavoitteita kannatettavina. Valiokunta korostaa, että käyttöliittymän käyttöönoton on oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista.
Ilmoitettavat tiedot
Työntekijän vastaanottava valtio määrittää nykyisin, mitä tietoja lähetetystä työntekijästä on annettava, sekä menettelytavat tietojen toimittamiselle. Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä tapahtuu Suomessa jo sähköisesti. Työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (447/2016) mukaan ilmoituksessa on kerrottava komission ehdotusta yksityiskohtaisemmin joitakin tietoja. Esimerkiksi lähetettäessä työntekijöitä Suomeen rakennustyömaalle tai telakalle on ilmoitettava rakennuttajan ja pääurakoitsijan yksilöintitiedot ja yhteystiedot sekä lähetetyn työntekijän veronumero.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että asetusehdotuksessa ei ole huomioitu kaikkia tietoja, joita pidetään kansallisesti olennaisina lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi, harmaan talouden torjumiseksi ja työnantajavelvoitteiden noudattamisen valvomiseksi. Valiokunta pitää keskeisenä, että jatkovalmistelussa ilmoitusmenettelyä pyritään muokkaamaan siten, että siinä voidaan vakiolomakkeen tietojen lisäksi huomioida kansallisia tietotarpeita ehdotuksessa esitettyä laajemmin. Valiokunta katsoo, että kansallisten tarpeiden parempi huomioiminen parantaisi erityisesti työntekijöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden edellytyksiä liittyä yhteiseen julkiseen käyttöliittymään ja lisäisi siten sen käytettävyyttä jäsenvaltioiden välillä.
Käyttöliittymän toimivuus ja käytettävyys
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että maantieliikenteessä nykyisin käytössä oleva yhteinen käyttöliittymä ei ole toiminnoiltaan ja käytettävyydeltään vastannut valvonnan tarpeisiin. Käyttöliittymä ei mahdollista tietojen käsittelyä valvonnan kohdentamiseksi toisin kuin työsuojeluviranomaiselle toimitettava ilmoitus, jota käytetään muilla aloilla kuin maantieliikenteessä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että yhteisen käyttöliittymän käytettävyys valvonnan kannalta on olennainen seikka aikanaan arvioitaessa käyttöliittymään liittymistä. Jäsenvaltioissa, joilla on jo olemassa toimivat sähköiset järjestelmät, vaatimukset käyttöliittymän toiminnallisuudelle korostuvat.