Kroatian liittyminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) jäseneksi on nostanut esiin kysymyksen EVM:n nykyisten jäsenten pääomaosuuksien jakoperusteiden päivittämisestä.
EVM:n nykyinen pääoman jakoperuste perustuu Euroopan keskuspankin (EKP) vuoden 2009 pääoma-avaimeen, mutta EKP:n voimassa oleva pääoma-avain on hyväksytty vuonna 2020. Mikäli nykyisten jäsenmaiden pääomaosuudet mukautettaisiin vastaamaan voimassa olevaa pääoma-avainta, se merkitsisi monien maiden kohdalla suuria muutoksia maksetun pääoman määrissä. Suomen kohdalla se merkitsisi pääomaosuuden nousua ja tarvetta merkitä lisää pääomaa noin 444 milj. eurolla. Tästä maksetun pääoman osuus olisi noin 50 milj. euroa, joka tulisi maksaa 90 päivän kuluessa.
EVM:n johtokunta on kuitenkin ehdottanut yksimielisesti, että hallintoneuvosto ei mukauttaisi jakoperustetta tässä vaiheessa vastaamaan voimassa olevaa jakoperustetta, vaan jakoperuste mukautettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun EVM:iin liittyy uusi jäsen tai viimeistään, kun Latviaan sovellettava peruspääoman jakoperusteen väliaikaisen korjauksen voimassaolo päättyy 1.1.2026.
EVM:n johtokunnan esitys on tässä tilanteessa perusteltu, ja se nopeuttaa Kroatian jäsenyyden toteutumista. Monien maiden julkinen talous on heikentynyt muun muassa koronaepidemian, Venäjän hyökkäyssodan sekä energian hinnan voimakkaan nousun vuoksi. Käytännössä lisämaksut tulisi myös suorittaa varsin lyhyessä ajassa eli 90 päivän kuluessa.
Valiokunta toteaa, että ehdotus merkitsee samalla sitoutumista siihen, että jakoperustetta tarkistetaan viimeistään 1.1.2026. Lisäpääoman maksaminen tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi, jos silloin voimassa oleva EKP:n pääoma-avain edelleen johtaa siihen, että EVM:n mukautettu pääoman jakoperuste lisää Suomen pääomaosuutta. EKP:n pääoman jakoperuste määräytyy teknisenä laskutoimituksena jäsenvaltion väkiluvun ja bruttokansantuotteen mukaan.
Peruspääoman jakoperusteen säilyttäminen ennallaan merkitsee Suomen suhteellisen osuuden vähäistä pienenemistä Kroatian liittyessä EVM:iin, sillä Suomen suhteellinen osuus alenee 1,78 prosentista noin 1,77 prosenttiin. Äänimäärän muutos ei vaikuta keskeiseen päätöksentekoon, koska mm. rahoitustuen myöntämistä koskevat päätökset tehdään yksimielisesti.