(1) Hallituksen esityksellä saatetaan voimaan useita kansainvälisiä sopimuksia, joilla parannetaan merten ympäristönsuojelua. Tämän lisäksi säädöksillä täydennetään EU:n lainsäädäntöä. Valiokunta pitää esityksen tarkoitusperiä hyvinä ja esittää lakien hyväksymistä muuttamattomina.
(2) Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä esitetty tieto Tanskassa valmisteltavan suljetun kierron päästökiellon voimaantulosta on jossain määrin virheellinen: Tanskassa on poliittinen sopu suljetun kierron päästöjen kieltämisestä 1.7.2029 alkaen, ei 1.1.2029 alkaen. Ruotsissa juuri lausunnolla olleen luonnoksen mukaan suljetun kierron päästöt kiellettäisiin samassa aikataulussa kuin Suomessa eli 1.1.2029 alkaen. Hallituksen esityksen tieto Tanskan ja Ruotsin avoimen kierron pesuvesien päästökiellon voimaantulosta (1.7.2025) pitää edelleen paikkansa. Tanskan hallitus antoi päästökieltoa koskevan esityksen parlamentille 14.11.2024. Ruotsissa päästökielto ei edellytä valtiopäivien hyväksyntää. Ruotsin hallitus antanee säädösmuutoksen alkuvuodesta 2025. Valiokunta pitää hyvänä, että voimaantuloja on pyritty sovittamaan yhteen Itämeren alueen valtioiden kanssa. Valiokunta korostaa kuitenkin International Maritime Organizationin (IMO) globaalien sääntöjen merkitystä ympäristön suojelun ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn tasapuolisuuden osalta.
Saaripoikkeus
(3) Saaripoikkeuksen käyttöönottoa on valiokuntakäsittelyn aikana kyseenalaistettu. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan esitetyllä saaripoikkeuksella lievennetään Ahvenanmaan liikenteelle EU-sääntelystä aiheutuvia lisäkustannuksia. Suomessa poikkeus kattaisi manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisen matkustaja-autolauttaliikenteen ja näiden alusten satamassaoloajan ahvenanmaalaisissa satamissa. Poikkeuksen soveltamisen ajalta (2025—2029) poikkeuksen piirissä oleville aluksille kertyisi keskimäärin noin 0,5—1,5 miljoonan euron aluskohtainen kustannussäästö. Asetuksen aiheuttaman kustannusvaikutuksen lieventämisellä varmistettaisiin osaltaan Ahvenanmaan liikenteen toimintaedellytykset.
(4) Saadun selvityksen mukaan kyse on huoltovarmuusasiasta, koska Ahvenanmaa on hyvin riippuvainen juuri matkustaja-autolautoista rahdin ja matkustajien kuljetuksessa. Meriliikenne ei ole mantereella sijaitsevalle Merenkurkun seudulle yhtä kriittinen huoltovarmuustekijä kuin Ahvenanmaalle, joten Ahvenanmaan ja Merenkurkun reitit eivät ole keskenään verrannollisia.
(5) Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että saaripoikkeuksen soveltamisella ei olisi suoria vaikutuksia Saaristomeren tilaan, koska se lisäisi alusten kasvihuonekaasupäästöjä arviolta noin prosentilla, millä ei ole merkittävää meriympäristön tilaa paikallisesti heikentävää vaikutusta. Hallitusohjelmassa sovitusti päästökauppalaissa (1270/2023) säädetään, että Suomi soveltaa saaripoikkeusta EU:n meriliikenteen päästökauppajärjestelmän puitteissa. Valiokunta pitää saaripoikkeusta tarpeellisena ja korostaa, että saaripoikkeusta on mahdollista soveltaa vain vuoden 2029 loppuun saakka.
Kirjanpitovelvollisuus
(6) Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että merenkulun ympäristösuojelulakia (MYSL) muutettaisiin harmaavesipäästökiellon osalta hallinnollisen taakan vähentämiseksi siten, että kirjanpitovelvollisuus harmaajätevesilaitaventtiilin sulkemisesta ja suomalaiseen satamaan jätetystä harmaavesimäärästä sallittaisiin tehdä konepäiväkirjan tai aluksen lokikirjan sijasta aluksen käymäläjätevesipäiväkirjaan, kun tämä tulee pakolliseksi MARPOL-yleissopimuksen muutosten jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että lakiehdotuksen mukaan merkintä tulee tehdä aluksen konepäiväkirjaan tai muuhun aluksen päiväkirjaan. Valiokunta toteaa, että ehdotettu säännös sallii siten merkintöjen tekemisen aluksen käymäläjätevesipäiväkirjaan.
Jäänmurtajat
(7) Arctia Oy ehdotti asiantuntijakuulemisessa, että käymäläjäteveden ja harmaan veden päästökieltoa koskevat ehdotukset rajattaisiin siten, että ne eivät koskisi olemassa olevia jäänmurtajia, koska osaan Arctian vanhemmista murtajista ei alun perin ole rakennettu harmaa- ja jätevesitankkeja eikä jätteiden säilyttäminen aluksella suuremmissa määrin ei ole mahdollista.
(8) Liikenne- ja viestintäministeriö totesi vastineessaan, että Arctia Oy esitti mainitut huolet myös hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan. Jatkovalmistelussa huolia arvioitiin ja Väylävirastoa konsultoitiin. Jatkovalmistelussa päädyttiin lisäämään hallituksen esityksen 6. lakiehdotuksen (MYSL) 5 luvun harmaan veden päästökieltoa koskevaan 1 a §:ään 2 momentti, jonka mukaan päästökieltoa ei sovelleta ennen vuotta 1990 rakennettuihin aluksiin, jotka tuottavat Väylävirastolle jäämurtopalveluja sopimus- tai valtiosopimuspohjaisesti. Väylävirasto on saadun selvityksen mukaan arvioinut, että tämä vanhoja jäänmurtajia koskeva rajaus riittää varmistamaan, ettei päästökiellosta aiheudu ongelmia jäänmurtajille.
Maasähkö
(9) Saadun selvityksen mukaan suomalaiset satamat ovat saaneet merkittävästi EU-tukea maasähköinvestointeihin. Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan maasähkön kehittämiseen aukeaa lähivuosina todennäköisesti lisää rahoitusmahdollisuuksia eri EU-lähteistä. Satamat ovat kuitenkin esittäneet huolia maasähkön rakentamiseen myönnettävän taloudellisen tuen riittävyydestä ja jatkuvuudesta.
(10) Satamat ovat esittäneet maasähkölle alennettua verokantaa, koska se parantaisi maasähkön kilpailuasemaa suhteessa perinteisiin polttoaineisiin. Suomen satamien mukaan alempi verokanta myös kannustaisi maasähkön käyttöönottoon aluksilla ennen vuotta 2030. Alennettu verokanta on myös listattu toimena kansallisessa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuriohjelmassa. Valiokunta pitää alennettua maasähkön verokantaa perusteltuna ja kiirehtii sitä.
Uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet
(11) Valiokunnan huomiota on yleisesti kiinnitetty uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden saatavuuteen meriliikenteessä. On pidetty tärkeänä, että kansallisella tasolla toimitaan vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuuden varmistamiseksi. Valiokunta tunnistaa tarpeen varmistaa niin globaalilla, EU:n kuin kansallisella tasolla meriliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien riittävä saatavuus. Muun muassa kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuriohjelma toteuttaa tätä tavoitetta. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa saadun selvityksen mukaan tilannetta ja että ministeriö pyrkii osaltaan edistämään näiden polttoaineiden saatavuutta.
Huviveneet
(12) Asiantuntijakuulemisessa pidettiin tärkeänä, että huviveneet on rajattu harmaan veden päästökiellon ulkopuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriöltä saadun selvityksen mukaan huviveneet on rajattu ehdotetun harmaan veden päästökieltoa koskevan merenkulun ympäristönsuojelulain 5 luvun 1 a §:n ulkopuolelle. Hallituksen esityksen vaikutusarviojaksossa kuvataan, että päästökielto koskisi enimmillään noin tuhatta huvivenettä. Tältä osin hallituksen esityksen vaikutusarvioon on jäänyt virhe, koska ehdotetulla päästökiellolla ei ole vaikutuksia huviveneisiin. Päästökiellon soveltamisalaan kuuluvia aluksia koskevan virkkeen tulisi kuulua:
Arvion mukaan jonkinlainen lisäasennustarve voisi enimmillään koskea noin 30 huvialusta, eli yli 24 metriä pitkiä aluksia, jotka saavat kuljettaa vähintään 15 henkilöä, noin 250 alusrekisterin alusta pois lukien ulkomaan liikenteen alukset sekä noin 1 500 Suomen satamissa vuosittain käyvää ulkomaan liikenteen alusta. Siirtymäajat
(13) Sataman vastaanottoinfrastruktuurin kehittäminen vaatii yleensä usean vuoden siirtymäajan. Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että monissa hallituksen esitysluonnosta koskevissa lausunnoissa esitettiin harmaan veden päästökiellolle 10 vuoden siirtymäaikaa, mutta ministeriö piti tätä liian pitkänä. Viidessä vuodessa kaikki alukset käyvät kuivatelakalla osana pakollisia katsastuksia, ja myös satamainfrastruktuurihankkeet on mahdollista toteuttaa tuossa ajassa.
(14) Valiokunta pitää valittuja siirtymäaikoja perusteltuina.
Lakialoite 17/2023 vp. Lakialoite laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta
(15) Valiokunta on käsitellyt lakialoitetta laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksen lakiehdotukset kattavat lakialoitteessa ehdotetut säännökset siltä osin, kuin ne on mahdollista saattaa voimaan. Tämän vuoksi valiokunta esittää lakialoitteen hylkäämistä.