1 §
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan toimivalta
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta on riippumaton ja puolueeton liikenne- ja potilasvahinkoasioita käsittelevä oikeussuojaelin. Lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja yksittäisissä liikennevakuutuslain (
460/2016) liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (
626/1991) ja potilasvakuutuslain (
/
) mukaisissa korvausasioissa ja tarvittaessa myös yleisiä mainittujen lakien soveltamista koskevia suosituksia.
Lautakunnan tulee pyrkiä korvauskäytännön yhtenäistämiseen sekä liikenne- ja potilasvahinkoja koskevan yleisen tiedonsaannin edistämiseen tiedottamalla toiminnastaan ja ratkaisukäytännöstään.
2 §
Lautakunnan osastot ja jaostot
Lautakunnassa on kaksi osastoa, joista toinen käsittelee liikennevahinkoasioita ja toinen käsittelee potilasvahinkoasioita.
Osastot toimivat jaostoihin jakautuneina. Jaostoista ja niiden toiminnasta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
3 §
Jäsenet
Lautakunnassa on puheenjohtaja, kuusi varapuheenjohtajaa ja neljätoista muuta jäsentä sekä kaksikymmentäkuusi varajäsentä. Puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtajista ovat päätoimisia. Lautakunnan muut jäsenet ovat sivutoimisia. Varajäseneen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään lautakunnan jäsenestä.
Puheenjohtaja johtaa lautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta sekä vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista.
Puheenjohtaja vastaa myös toisen osaston ratkaisutoiminnasta ja päätoiminen varapuheenjohtaja toisen osaston ratkaisutoiminnasta. Lisäksi päätoiminen varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena.
4 §
Puheenjohtajan, jäsenten ja esittelijöiden kelpoisuus
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien on oltava muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneita ja liikennevahinkoasioihin tai potilasvahinkoasioihin perehtyneitä sen mukaan, kummalla osastolla he toimivat. Lisäksi puheenjohtajan ja päätoimisen varapuheenjohtajan sekä kahden muun varapuheenjohtajan on oltava perehtyneitä vahingonkorvausasioihin. Puheenjohtajalta edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
Lautakunnan liikennevahinkoasioita käsittelevän osaston jäsenten on oltava liikennevahinkoasioihin perehtyneitä. Osaston jäsenistä ainakin kolmen on oltava erikoislääkäreitä, joilla on perehtyneisyys osastolla käsiteltäviin asioihin. Lisäksi ainakin yhden osaston jäsenen on oltava diplomi-insinööri ja perehtynyt ajoneuvon tekniikkaan. Yhden jäsenen on oltava perehtynyt ajoneuvojen korjaustoimintaan.
Potilasvahinkoasioita käsittelevän osaston jäsenten on oltava terveyden- ja sairaanhoitoasioihin perehtyneitä. Osaston jäsenistä ainakin kolmen on oltava erikoislääkäreitä, joilla on perehtyneisyys osastolla käsiteltäviin asioihin. Osaston jokaisessa jaostossa vähintään yhden jäsenen tulee olla lääkäri. Lisäksi osaston jäsenistä ainakin yhden on oltava muu terveydenhuollon ammattihenkilö ja ainakin yhden varajäsenen on oltava erikoishammaslääkäri.
Esittelijällä on oltava muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneita.
5 §
Puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen, lautakunnan jäsenyydestä vapautuminen ja eroamisikä
Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan toistaiseksi ja muut varapuheenjohtajat sekä jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet nimitetään kummallekin osastolle erikseen. Jos lautakunnan jäsenen tehtävä vapautuu kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Lautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi esitettävän on ennen tehtävään nimittämistä annettava sosiaali- ja terveysministeriölle valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. Tehtävän aikana tapahtuneista sidonnaisuuksia koskevista muutoksista on viipymättä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle ja lautakunnalle. Muutosehdotus päättyy (Uusi)
Lautakuntaan nimitettyä ei saa erottaa kesken hänen toimikautensa ilman painavaa perustetta.
Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muu jäsen ovat velvollisia eroamaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 70 vuotta.
6 §
Osastojen täysistunnot ja lautakunnan yleiskokous
Lautakunnassa on liikennevahinko-osaston ja potilasvahinko-osaston täysistunnot sekä lautakunnan yleiskokous. Osaston täysistunnon puheenjohtajana toimii osaston ratkaisutoiminnasta vastaava lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka osastolle nimetty varapuheenjohtaja. Yleiskokouksen puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Osaston täysistunto on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi muuta osaston jäsentä. Yleiskokous on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme jäsentä kummaltakin osastolta.
7 §
Asian ratkaiseminen yleiskokouksessa, täysistunnoissa ja jaostoissa
Ratkaisusuosituksia ja lausuntoja koskevat asiat ratkaistaan yleiskokouksessa, täysistunnossa tai jaostossa esittelystä. Menettely on kirjallista. Asian käsittely lautakunnassa on maksutonta. Asia voidaan ratkaista myös istuntoa järjestämättä sen jälkeen, kun kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat asiakirjoihin perehdyttyään olleet asiasta yksimielisiä ja hyväksyneet päätösehdotuksen perusteluineen merkinnällään eikä yksikään jäsen ole esittänyt istunnon järjestämistä. Ratkaisukokoonpanon puheenjohtajan on luettuaan ratkaisukokoonpanon muiden jäsenten kannanotot vahvistettava omalla merkinnällään asia joko istunnossa käsiteltäväksi tai yksimielisyyden vallitessa ilman istuntoa ratkaistavaksi.
Yleiskokouksessa on käsiteltävä lautakunnan työjärjestystä, talousarviota, tilinpäätöstä ja tilintarkastajien valintaa sekä yleisiä lain soveltamissuosituksia koskevat asiat.
Jos ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos se muusta syystä katsotaan aiheelliseksi, lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi osaston täysistunnossa.
8 §
Ratkaisusuositusasian käsittelemättä jättäminen ja asian käsittelyn raukeaminen
Lautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos:
1) asian ratkaiseminen edellyttää suullisten todistuskeinojen käyttämistä;
2) ratkaisusuosituspyyntö ei ole saapunut laissa säädettynä määräaikana lautakuntaan; tai
3) asia on selvitetty vakuutusyhtiössä tai Potilasvakuutuskeskuksessa puutteellisesti.
Lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja päätoiminen esittelijä voivat tehdä päätöksen asian käsittelemättä jättämisestä 1 momentissa mainituilla perusteilla, jos he ovat päätöksestä yksimielisiä. Muussa tapauksessa päätös käsittelemättä jättämisestä tehdään osaston täysistunnossa tai jaostossa.
Jos lautakunta ei ota liikennevahinkoasiaa käsiteltäväkseen, sen on annettava ratkaisusuosituksen pyytäjälle ja tarvittaessa vakuutusyhtiölle perusteltu päätös käsittelemättä jättämisestä viimeistään kolmen viikon kuluttua siitä, kun peruste olla käsittelemättä asia ilmeni.
Jos hakija peruuttaa tekemänsä hakemuksen, asian käsittely lautakunnassa raukeaa.
9 §
Asian muu ratkaiseminen
Lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, päätoiminen esittelijä ja henkilövahinkoasioissa asiantuntijana toimiva lääkäri tai lautakunnan jäsenenä toimiva lääkäri voivat yhdessä ratkaista asian, jos he ovat päätöksestä yksimielisiä ja:
1) ratkaisusuosituspyyntö on ilmeisen perusteeton;
2) asia on merkitykseltään vähäinen;
3) ratkaisukäytäntö on samankaltaisissa asioissa vakiintunut; tai
4) sama asia on jo ratkaistu osaston täysistunnossa tai jaostossa.
Jos 1 momentissa tarkoitetun asian käsitteleminen olennaisesti riippuu muusta kuin lääketieteellisestä kysymyksestä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja päätoiminen esittelijä voivat yhdessä ratkaista asian.
10 §
Ratkaisusuosituspyynnön käsittely ja ratkaisusuosituksen antaminen eräissä liikennevahinkoasioissa
Jos ratkaisusuositusta on liikennevahinkoasiassa pyytänyt luonnollinen henkilö, lautakunnan on ilmoitettava asianosaisille viipymättä, kun se on saanut kaiken asian ratkaisusuosituksen antamiseksi tarvittavan aineiston.
Jos liikennevahinkoasiassa ratkaisusuositusta on pyytänyt luonnollinen henkilö, perusteltu ratkaisusuositus on annettava kirjallisena viimeistään 90 päivän kuluttua siitä, kun lautakunnan käytettävissä on ollut kaikki ratkaisusuosituksen antamiseksi tarpeellinen aineisto. Erittäin monimutkaisessa asiassa lautakunta voi harkintansa mukaan pidentää 90 päivän määräaikaa. Asianosaisille on tällöin ilmoitettava määräajan pidentämisestä sekä ratkaisusuosituksen antamisen arvioidusta ajankohdasta.
11 §
Päätöksen luonne
Lautakunnan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen, eikä sillä ole tuomion oikeusvaikutuksia.
Lautakuntakäsittely ei estä asian viemistä yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Antaessaan päätöksen tiedoksi osapuolille ratkaisustaan lautakunnan on samalla mainittava, että lautakunnan ratkaisut ovat suosituksia.
12 §
Päätöksessä olevan virheen korjaaminen
Jos lautakunnan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, lautakunta voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun asiavirheen korjaaminen ei edellytä asianosaisten suostumusta. Asianosaisille on kuitenkin ilmoitettava päätöksessä olevasta virheestä ja siitä, että asia aiotaan ratkaista uudelleen.
Lautakunnan on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei kuitenkaan tarvitse korjata, jos päätöksen antamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.
Lautakunnan päätöksen korjaamisesta päätetään kokoonpanoltaan sitä vastaavassa täysistunnossa tai jaostossa, jossa virheellinen päätös on tehty. Jos asia on ratkaistu 9 §:n nojalla, päätöksen korjaamisesta päättää puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
13 §
Toiminnan rahoitus
Lautakunnan toiminta rahoitetaan liikennevahinkoasioiden osalta Liikennevakuutuskeskuksesta ja potilasvahinkoasioiden osalta Potilasvakuutuskeskukselta perittävällä maksulla. Maksu vastaa niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat lautakunnalle säädettyjen tehtävien hoitamisesta. Liikennevakuutuskeskuksen kustannusten jakamisesta liikennevakuutuslain mukaista vakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin kesken säädetään Liikennevakuutuskeskuksesta annetussa laissa (
461/2016). Potilasvakuutuskeskuksen kustannusten jakamisesta potilasvakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden kesken säädetään Potilasvakuutuskeskuksesta annetussa laissa (
/
).
Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain lautakunnan talousarvion lautakunnan esityksestä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä vahvistaa tilikauden aikana lisätalousarvion.
Finanssivalvonta vahvistaa Liikennevakuutuskeskukselta ja Potilasvakuutuskeskukselta perittävien maksujen suuruuden.
Maksun perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle voidaan antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
14 §
Kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus
Lautakunnan kirjanpidossa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (
1336/1997).
15 §
Tilintarkastus
Lautakunnalla on oltava kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastuslain (
1141/2015) 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettu HT-tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastajan on annettava lautakunnalle tilintarkastuskertomus tilikauden päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Lautakunnan on toimitettava tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Finanssivalvonnalle tilikauden päättymistä seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
16 §
Oikeus saada tietoja
Lautakunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada:
1) vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta sekä muulta taholta, johon lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sovelletaan, tiedot vahinkoa kärsineen tai korvaukseen oikeutetun työsuhteista, yrittäjätyöstä ja ansioista, hänelle maksetuista etuuksista ja muista tarpeellisista seikoista; 2) työnantajalta tiedot vahinkoa kärsineen työstä, työnantajan hänelle maksamista vastikkeista ja niiden perusteista ja muista näihin verrattavista seikoista; ja
3) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, vahinkoa kärsineen kuntoutusta toimeenpanevalta taholta, muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä ja sosiaalipalveluiden tuottajalta tai hoitolaitokselta näiden laatimat lausunnot ja muita tietoja potilasasiakirjoista, terveydentilasta, työkyvystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tietojensaantioikeuden edellytyksenä on, että tiedot ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan korvausasian ratkaisemista varten.
Lautakunnalla on velvollisuus maksaa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta kuluja vastaava kohtuullinen korvaus, ellei kysymys ole tietojen saannista siltä terveyden- ja sairaanhoidon harjoittajalta, jonka antamaa hoitoa potilasvahinkoasia koskee. Lautakunnan pyytämistä asiantuntijalausunnoista on lausunnon antajalla oikeus saada kohtuullinen palkkio.
17 §
Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen
Lautakunnan jäsenen sekä sen palveluksessa tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella toimivan henkilön salassapitovelvollisuuteen, salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luovuttamiseen ja salassapitovelvollisuuden rikkomiseen sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain (
521/2008) 30 luvun 1, 3 ja 4 §:ssä säädetään vakuutusyhtiöistä.
18 §
Lautakunnan oikeus saada virka-apua potilasvahinkoasiassa
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Muutosehdotus päättyy on velvollinen antamaan lautakunnalle virka-apua potilasvahinkoasiassa 16 §:ssä tarkoitetun tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi.
19 §
Virkavastuu
Lautakunnan jäseniin, esittelijöihin, asiantuntijoihin ja muihin lautakunnan asioita käsitteleviin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan lautakunnan tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (
412/1974).
20 §
Valvonta
Lautakunnan rahoituksessa ja sen toiminnassa muutoin noudatettujen menettelytapojen valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
21 §
Tarkemmat säännökset
Lautakunnan organisaatiosta, hallinnosta ja hallintoasioiden ratkaisemisesta, puheenjohtajan tehtävistä ja lautakunnan toimintaan liittyvästä tiedottamisesta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä lautakunnassa määrätään tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä, jonka yleiskokous vahvistaa.
22 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Tällä lailla kumotaan laki liikennevahinkolautakunnasta (
441/2002).
Liikennevahinkolautakunnasta annetussa laissa tarkoitetun liikennevahinkolautakunnan ja potilasvahinkolaissa tarkoitetun potilasvahinkolautakunnan toiminta lakkaa tämän lain voimaan tullessa.
Mitä muualla säädetään liikennevahinkolautakunnasta tai potilasvahinkolautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaa.
Tämän lain voimaan tullessa liikennevahinkolautakunnassa ja potilasvahinkolautakunnassa vireillä olevat asiat siirtyvät liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi tämän lain säännösten sekä liikennevakuutuslain ja potilasvakuutuslain mukaisesti siten kuin näissä laeissa säädetään tämän lain voimaan tullessa.
Liikennevahinkolautakunnan ja potilasvahinkolautakunnan sivutoimisten puheenjohtajien, varapuheenjohtajien sekä muiden jäsenten ja varajäsenten toimikausi päättyy tämän lain voimaan tullessa.