Yleistä
Esityksessä ehdotetaan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettuun lakiin, jäljempänä vieraslajilaki, lisättäväksi säännös miehittämättömän ilma-aluksen (droonin) hyödyntämisestä vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Esitys toteuttaa osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia vieraslajien torjunnan tehostamisesta sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta. Esityksen tarkoituksena on tehostaa erityisesti supikoiran pyyntiä muun muassa saaristo-oloissa. Droonin käyttö on kuitenkin sallittua kaikkien, EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien nisäkkäiden pyynnissä.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskevaa siirtymäaikaa. Uuden vieraslajin siirtymäaika voi voimassa olevan lain mukaan olla enintään kaksi vuotta asetuksen voimaantulosta. Esityksessä ehdotetaan pidennettäväksi siirtymäajan enimmäiskestoa kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Kolmen vuoden siirtymäaika on esityksen mukaan perusteltua esimerkiksi tilanteessa, jossa lajilla on pitkä kasvatusaika tai lajin määrittely kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi aiheuttaa kaupallisille toimijoille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Määräaika voi olla kahdesta kolmeen vuotta erityisissä tapauksissa. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Vieraslajin pyyntiä koskeva lainsäädäntö
Hallituksen esityksessä on asianmukaisesti käsitelty voimassa olevaa vieraslajin pyyntiä koskevaa sääntelyä. Vieraslajilain 16 §:n 1 momentin mukaan ympäristöön päässyt lintu- tai nisäkäslaji, joka on EU:n vieraslajiluetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa (615/1993) ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta. Metsästyslain 49 §:n 1 momentin mukaan rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle. Pykälän 3 momentissa säädetään, että moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttämisessä rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen on noudatettava metsästyslain 32 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia.
Esitykseen sisältyvän ehdotuksen tavoitteena on sallia poikkeus metsästyslain 32 §:n 1 momentissa säädetystä ilma-alusten käyttökiellosta vieraslajinisäkkään pyynnissä. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia riistaeläimen pyynnissä sallittuihin välineisiin ja menetelmiin. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Lisäksi metsästystä on pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon. Mainitun 32 §:n 1 momentin mukaan riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. Riistaeläimen etsimistä ei ole säännöksessä kielletty. Siten valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiellon piiriin ei kuulu riistaeläimen etsiminen ilma-aluksen avulla. Sen sijaan riistaeläimen jäljittäminen ilma-aluksen avulla ei ole sallittua. Etsimisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä maaston tutkimista riistaeläimen paikantamiseksi droonin avulla. Sen jälkeen, kun riistaeläin on paikallistettu, sitä ei saa hätyyttää tai lähteä jäljittämään ilma-aluksen avulla. Tähän sääntelyyn ei ehdoteta muutosta. Valiokunta pitää edellä kuvattua rajanvetoa perusteltuna hyvän metsästystavan ja metsästyskulttuurin kannalta.
Droonin käyttö vieraslajien torjunnassa
Supikoira on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle saaristossa. Erityisesti supikoiralla on merkittävä rooli Suomen vesilintukantojen uhanalaistumisessa. Esityksen ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan droonin käyttö mahdollistaa supikoiran pyytämisen sellaisesta elinympäristöstä, jossa supikoirat ovat olleet suojassa pyynniltä. Vieraslajien torjumiseksi pyritään jatkuvasti kehittämään kustannustehokkaampia menetelmiä. Droonin käyttöä supikoiran pyynnissä on kokeiltu Ahvenanmaalla, jonka lainsäädäntö mahdollistaa droonien käytön koko pyynnin ajan. Myös Metsähallitus ja Suomen riistakeskus ovat selvittäneet droonien käyttömahdollisuuksia supikoirien pyynnissä Helmi-ohjelman Vieraspetohankkeen yhteydessä. Hankkeessa on hyödynnetty drooneja, joilla on suoritettu etsintälentoja lintuvesien ruovikoissa.
Kokeiluissa on havaittu, että droonien avulla supikoiran esiintyminen ruovikoissa kyetään hyvällä säällä varmistamaan nopeasti ja parhaimmillaan esiintymisestä saadaan lähes täysi varmuus. Tämän kaltaisten hoitoalueiden supikoiratilannetta ei saadun selvityksen mukaan saada hallintaan ilman lämpödroonin käyttöä. Drooni soveltuu tällä hetkellä vieraslajeista supikoiran pyyntiin. Lisäksi Suomeen saattaa lähivuosina levitä uusia vieraslajinisäkkäitä, kuten pesukarhu, joiden pyynnissä droonin käytöstä voisi olla hyötyä. Tehokas pyyntimenetelmä näiden vieraslajien kohdalla tukee ennakointia ja ennaltaehkäisyä vieraslajien torjunnassa. Droonien yleistymistä vieraslajien pyynnissä hidastaa todennäköisesti laitteiden korkea hinta. Valiokunta pitää tärkeänä tehostaa supikoiran pyyntiä edellä mainituista syistä esityksessä ehdotetulla tavalla.
Ehdotusten arviointia
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on esitetty, että vieraslajinisäkkäiden pyyntiä drooneilla tulee rajoittaa saariston ulkoluodoilla, jotta mahdollinen häiriö saaristossa pesiville linnuille vältetään. Pesiville linnuille aiheutuvien häiriöiden välttämiseksi myös ilma-alusten lentokorkeuteen tulee vaikuttaa ohjeistamalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei linnustoa häiritä ajamalla emoja pois pesiltä tai levähtäviä parvia lentoon. Valiokunta pitää näitä huolia tärkeinä ja huomionarvoisina. Käytännössä on kuitenkin ongelmallista rajoittaa droonen käyttötapaa, kuten lentokorkeus ja lentoaika, pelkästään yhtä käyttötarkoitusta ajatellen. Tällaisen sääntelyn noudattamisen valvonta voi olla nykyisin mahdotonta. Droonen avulla voidaan suorittaa esimerkiksi luontokuvausta. Lausunnoissa kuvattua ongelmaa ei kuitenkaan pidä esiintyä, sillä kaikkea droonien käyttöä, kuten muutakin luonnossa liikkumista ja luonnonvarojen hyödyntämistä, rajoittavat jo nykyisin muun muassa luonnonsuojelulain säännökset.
Luonnonsuojelulain 70 §:ssä säädettyä rauhoitettujen lajien häiritsemistä koskevaa kieltoa on noudatettava myös vieraslajien pyynnissä. Rauhoitettujen lajien häiritseminen, erityisesti niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla, on kielletty. Näin ollen droonien hyödyntäminen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä ei ole sallittua, jos toiminta ajaa emoja pois pesiltään tai levähtäviä parvia lentoon. Valiokunta korostaa tiedottamisen ja ohjeistuksen tärkeyttä. Ehdotetun lain voimaantultua metsästäjille ja muille vieraslajien pyyntiä harjoittaville toimijoille tulee tiedottaa paitsi lainsäädännön muuttumisesta myös muusta lainsäädännöstä seuraavista rajoituksista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan supikoiran metsästyksen ei pitäisi käytännössä haitata lintuja. Lennätyskorkeudella on suuri merkitys sen suhteen, miten linnut reagoivat drooniin. Kun lentokorkeus on yli 20 metriä, drooni ei tutkimusten mukaan aiheuta lintujen käyttäytymisessä havaittavia muutoksia. Supikoiria paikallistetaan ja jäljitetään käyttämällä droonia noin 50—70 metrin korkeudessa. Lausuntopalautteeseen viitaten valiokunta näkee sinänsä tarpeellisena selvittää tarvetta yleiseen droonin luonnossa tapahtuvaa käyttöä koskevaan sääntelyyn, joka huomioi kaikki käyttötarkoitukset. Asia kuuluu kuitenkin muun valiokunnan toimialaan, eikä aiheuta toimenpiteitä vieraslajilain muuttamisen yhteydessä.
Lausunnoissa on esitetty, että vieraslajinisäkkäiden pyyntiä koskeva muutos vaikuttaa negatiivisesti metsästyksen laillisuuden valvonnan edellytyksiin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vieraslajinisäkkäiden pyynnissä eläimen paikallistamisen lisäksi eläintä saa jäljittää droonen avulla. Muutos ei koske riistaeläimiä. Valiokunnan näkemyksen mukaan kaiken metsästyksen lähtökohtana on riistaeläimen tunnistaminen. Metsästäjän kuuluu metsästystilanteessa tunnistaa, onko kysymyksessä riistaeläin, rauhoitettu eläin, rauhoittamaton eläin vai vieraslaji. Erityisesti valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa on ilmastu huoli, jonka mukaan ilma-alusten käyttökiellon valvonta vaikeutuu, kun vieraslajinisäkkäiden pyytämisessä sallitaan etsimisen lisäksi eläimen jäljittäminen droonin avulla. Vieraslajipyynnin varjolla saatetaan jäljittää myös riistaeläimiä pyyntitarkoituksessa. Valiokunta suhtautuu huoleen vakavasti. Kokonaisuuden kannalta valiokunta on kuitenkin luottavainen sen suhteen, ettei ehdotettu muutos heikennä metsästyksen laillisuuden valvonnan nykytilaa.
Kuten edellä on todettu, kaikki metsästäminen perustuu riistaeläimen tunnistamiseen. Metsästyslainsäädännölle on jo nykyisin tyypillistä erilaisten pyyntitapojen salliminen erilaista suojelustatusta nauttiville lajeille. Edellisen kerran asiaa on arvioitu hallituksen esityksen HE 5/2024 vp yhteydessä (MmVM 2/2024 vp). Tuolloin kysymys oli yöammuntaa varten tarkoitettujen tähtäyslaitteiden sallimisesta villisian metsästyksessä. Tuolloin valiokunta piti tärkeänä, että muutoksen viestinnässä korostetaan, etteivät poikkeuksen sallimat apuvälineet kuulu normaaliin metsästykseen. Käsillä olevan esityksen kohdalla valiokunta pitää tärkeänä, että vieraslajinisäkkään pyyntiä koskevan muutoksen yhteydessä korostetaan eroa metsästykseen ja siinä sallittuun apuvälineiden ja menetelmien käyttöön.
Edellä sanotun lisäksi metsästys joudutaan jo nykyisin erottamaan muusta luonnossa liikkumisesta, jossa tapahtuvaa droonin käyttöä ei valiokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävästi rajoiteta yleisessä miehittämättömiä ilma-aluksia koskevassa lainsäädännössä. Poiketen muusta luonnossa tapahtuvasta toiminnasta metsästäjien kollektiivinen valvonta toimii varsinkin suurriistan metsästyksessä tehokkaasti. Seuruemetsästyksessä metsästyksen johtaja vastaa jahdin laillisuudesta. Drooni ei myöskään ole tarkoituksenmukainen väline suurriistan metsästykseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan riistaeläimiä metsästetään muualla kuin saaristoalueilla ja ruovikoissa. Edellä esitettyjen seikkojen valossa valiokunta ei näe perusteltuna uusien valvonnan elementtien, kuten droonilla tapahtuvaa vieraslajin pyyntiä koskevan ilmoitusvelvollisuuden, lisäämistä vieraslajilakiin.